Mitä jää nettiin kuoleman jälkeen?

Rönsy

Kokeillaanpa tämmöistä trendikästä crowdsourcingia (tosin minusta toimittajat ovat etsineet haastateltavia näin kautta aikain, uutta on vain väline ja hieno sana). Mulla on suunnitteilla nettiin ja kuolemaan liittyvä juttu. Mitä tapahtuu blogeille, Facebook-tileille, Twittereille ynnä muille, kun niiden tekijä kuolee? Miten nettiä voi käyttää hyödyksi surutyössä?

Onko teillä tai lähipiirissänne kokemuksia? Etsin sekä tarinoita että haastateltavia.  Voi kommentoida tai voi laittaa sähköpostia, etunimi.sukunimi@imagekustannus.fi.

Share

Kommentit

Nuuh beibe!

Mielenkiintoinen aihe. Olen jo pitkään epäillyt internetin kasvavan vähitellen täyteen edesmenneiden ihmisten profiilien katakombeja, sillä monissa palveluissa nettiprofiilit mölllöttävät internetissä, vaikka käyttäjä olisi jo kauan sitten syyst tai toisesta lopettanut palvelun käytön.  Toisaalta luulen, että tällainen onglema antaisi hyvin hedelmälliset mahdollisuudet historiantutkimukselle. Olen ymmärtänyt, että Facebookissa pitäisi   tehdä ilmoitus ylläpidolle, jotta kuolleen omaisen profiili suljettaisiin.

Joanna Palmén
Rönsy

Ah, katakombi netissä! Saanko varastaa tuon?

häkkilintu

Eikö facebookissa esim ole käytäntö, että jos käyttäjä ei kirjaudu palveluun 3 kuukauteen, voi kuka tahansa hänen facebook-ystävistään muuttaa profiilin "muistoseinäksi kuollleelle" muutamalla klikkauksella? Muistaakseni joskus vuosi sitten tästä oli uutinen kun kyseinen jäynä tehtiin elävälle, joskin laikasti netin yhteisöviestimiä käyttävälle brittiopiskelijalle. 

Joanna Palmén
Rönsy

Mun käsittääkseni ei ihan noin helposti mene, mikä onkin hyvä juuri jäynävaaran takia. Pitää olla omainen ja lähettää kuolintodistusta jne. Mutta siis en tarkoittanut niinkään näitä palvelujen käytäntöjä vaan omaisten kokemuksia. Esim että mitä niille kaikille erilaisille tileille kannattaisi tehdä, poistaa vai muuttaa muistoseiniksi, miltä se tuntuu jos kuolleen ystävän kuvat pompsahtelevat Facebookin sivupalkkiin, mitä tekisit tai olet tehnyt kuolleen läheisesi blogille, oletko antanut blogisi/sähköpostisi/tms salasanan jollekin läheiselle kuoleman varalta, jne.

saem (Ei varmistettu)

Oon miettinyt samaa. Entisen työkaverini veli kuoli 2-3vuotta sitten.. ja veljen profiili on vielä olemassa facebookissa. Aika spookey..

Nuuh beibe!

Saat, mutta pidätän oikeudet kirjoittaa pateettisia, apokalyptisiä novelleja nettikatakombeista! :D

Tiina Garvey
Fanni ja Kaneli

Miettinyt samaa - hieno juttuaihe! Netin ilmiöt ovat niin nuoria, ettei niiden muokkaamaa käyttäytymistä ja vaikutuksia vielä osaa edes ajatella. Mielenkiinnolla odotan juttua!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä aihe! Tuttuni sairastui vakavasti ja pyysi perhettään poistamaan facebook-profiilinsa. Hän ei halunnut just tuota, että profiili pompahtelee vuosikausia esiin puolitutuille. Onhan se hämmentävää nähdä kuolleiden profiileja. Kiinnostaa myös, kirjoitteleeko ihmiset kuolleiden seinille viestejä täst ihmisestä vai jätetäänkö profiili koskemsttomaksi?

Joanna Palmén
Rönsy

Ja toisaalta taas tiedän että jotkut nimenomaan haluavat, että profiili säilyy. Haluavat muistella vainajaa lukemalla tämän vanhoja päivityksiä. Jos profiilin "memorialisoi" eli muuttaa muistosivuksi, statukset katoavat. Jos taas ei memorialisoi, Fb voi muistutella vainajan kavereille vähän väliä, että et ole pitänyt yhteyttä häneen, kirjoitapa jotain hänen seinälleen.

Ja puhumattakaan blogeista!

Kiitos Vasilisa :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Jos et ole jo tietoinen, niin sinua saattaisi kiinnostaa Mydeathspace.com-niminen sivusto (piti oikein käydä kurkistamassa, onko moinen vielä toiminnassa). Sivustolle siis kerättiin alunperin uutisia kuolleista ihmisistä ja annettiin linkki heidän Myspace-profiileihinsa. Näköjään siellä on nyt mukana myös Facebook-profiilit.

Jotain vuosia sitten tuosta sivustosta käsittääkseni kohistiin ainakin Amerikassa melkoisesti, mutta eipä ainakaan suljettu ole.

Joanna Palmén
Rönsy

Hei, kiitos paljon, mä tsekkaan!

Ina
Inahdus

Yksi fb-tuttu kuoli niin, että valitettavasti tiesi itse kuolevansa. Päivitti vointiaan ja tilannetta vielä aika viimeisinä viikkoina, itku siinä tuli joka kerta, myönnän, että omatkin postaukset ja diibadaabat jäi silloin vähemmälle. Sukulaiset perusti kuoleman jälkeen fb:hen hänen omasta toiveestaan memorial-sivun, jonne ihmiset kirjoitti suruvalittelujaan ja purki ikäväänsä ja musta se toimi hienosti. 

Eri juttu, jos kuolema yllättää, haamuprofiili olisi vähän spooky jollain lailla...

Salamatkustaja
Salamatkustaja

Tämä ei ehkä liity aiheeseen paitsi vähän. Se Facebookin toiminto (jonka kai saa pois päältä, en tiedä), joka näyttää sivupalkissa omia vanhoja status-päivityksiä vuosien varrelta, voi olla järjettömän tuskallinen omaisia menettäneille. Lapsensa menettäneelle vanhemmalle on aika raju kokemus törmätä parin vuoden takaiseen päivitykseensä siitä, kuinka "Leena oppi tänään kävelemään".

Eli vaikka omaa profiilia ei netissä olisikaan, erilaiset  palvelut saattavat muistutella kuolleesta vielä useita vuosia kuoleman jälkeen.

Joanna Palmén
Rönsy

Ihan totta, Salamatkustaja. Meinasin ensin sanoa, että saahan sen profiilin memorialisoitua, mutta sehän ei tosiaan koske elävien ihmisten kuollutta koskevia vanhoja statuksia. Raastavaa!

Ja Ina, joo, nuo muistelusivut näyttäisivät toimivan tosi hyvin ja olevan monille varsin tärkeitä muistomerkkejä.

PiuPauLiina

Vanha koulututtu kuoli väkivaltaisesti muutama vuosi sitten. Noin puoli vuotta sitten FB ehdotti häntä minulle kaveriksi, varmaan yhteisten kavereiden määrän perusteella. Tuli vähän hassu olo... Profiili on edelleen olemassa, vaikka luulen että sitä on joku kyllä ylläpitänyt kuoleman jälkeen, sillä esim profiilikuvaa ei enää ole, vaikka varmasti on kuoleman aikaan ollut. Muutama kuva on jätetty avoimiksi kaikille ja niiden alla on pari surukommenttia. Luulen että läheiset ovat halunneet säilyttää tilin ikään kuin muistomerkkinä. Rakas ihminen vietiin äkisti pois eikä kenelläkään ole sydäntä deletoida häntä FB:stä, ystävyys säilyy siis kuoleman yli tavallaan...

VierailijaMarja (Ei varmistettu)

Yksi tuttavani, herkkä ja hieno runojen kirjoittaja sekä aktiivinen vähän joka puolella, joten kontakteja Fb:ssäkin paljon, sairastui henkisesti jokin aika sitten.
Mietin monesti, miten saisin hänet lopettamaan yksityisasiottensa riepottelun kaikelle kansalle. En tuntenut niin hyvin, että olisin voinut ottaa asian puheeksi, emmekä tavanneet koskaan.
En ehtinyt. Hän kuoli jokin aika sitten. Äkkiä Hesarissa vain oli ilmoitus.
Nyt hän kummittelee milloin Marimekon tykkääjänä, milloin suosittelee kasvoillaan näkyen muitakin tuotteita.
Ahdistaa ja ensi reaktiona soitin Marimekkoon, että tämä on huonoa PR:ää. Pahoittelivat, mutta eivät tietenkään omalta osaltaan voineet vaikuttaa.
Miten tällainen juttu poistetaan Fb:stä? Kammottavaa hyväksikäyttöä.

Kommentoi