PMMP:n eka ja vika keikka

Rönsy

Koska viime päivät tätä kamaa on tullut joka tuutista ja koska itse koin suurimmat nostalgiaväristykseni ja hyvästelin nuoruuteni jo erään toisen artistin jäähyväiskeikalla, sanon ajatukseni nyt mahdollisimman lyhyesti. Ajatukseni koskee tietysti tätä tapahtumaa:

Enpä olisi kymmenen vuotta sitten uskonut. Kymmenen vuotta sitten olin PMMP:n ihka ensimmäisellä keikalla Sörkan vankilassa, Sörkka Rockissa.

Käsipallojoukkueellani oli ollut varsin mielenkiintoinen yhteistyö vankilan kuntosalinohjaaja-hierojakoulun kanssa, ja kesä 2003 oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun vangit kutsuivat meidät festarivieraiksi. Oma huomioni meni silloin pääosin siihen, että oli niin kreisiä olla vankien kanssa festareilla. Mutta muistan minä Paulan ja Mirankin. Ne olivat aivan helvetin ärsyttäviä, kikattavia ja kiroilevia muijia siinä meidän takana turvatarkastusjonossa. Joka toinen sana oli vittu. Karseat vaatteet. Joku tiesi kertoa, että noi on ne Popstars-pudokkaat, joiden biisi soi siinä ärsyttävässä R-kioskin mainoksessa. 

Tunsin kai ihan puhdasta vahingoniloa, kun ne sitten kiipesivät rekkalavalle ja alkoivat laulaa. Ei mennyt hyvin. Muistaakseni niillä oli tosiaan se yksi kappale, Rusketusraidat, ja Miralla meni ääni kokonaan, ja se tyytyi heiluttelemaan käsiään ikään kuin koreografiaksi. Vangit tietty tykkäsivät. "Näyttäkää nyt ne rusketusraidat!" ne huuteli. Sanoin todennäköisesti kavereilleni, että karseeta paskaa.

Eipä tiennyt tyttö.

Että vuosikymmen myöhemmin hoilaisi Rusketusraitoja ja pariakymmentä muuta niiden ärsyttävien muijien biisiä liikutuksesta kananlihalla täydessä jäähallissa. Ja ajattelisi suunnilleen näin: Nämä tyypit eivät sopineet formaattiin, koska haistattelivat kaikille ekasta keikasta lähtien ja tekivät omaa juttuaan, mutta nousivat 2000-luvun suosituimmaksi kotimaiseksi bändiksi juuri siksi. Olen pohjattoman iloinen, että he näyttivät, että se on mahdollista. Että on mahdollista olla nuori nainen ja lopulta äitikin, olla miellyttämättä kaikkia, myydä kaksi jäähallikeikkaa hetkessä loppuun ja spiikata sitten vielä lopuksi yleisölle, että vittuun kaikki.

Toivottavasti nähdään ja kuullaan vielä, Paula ja Mira.

Share

Kommentit

Hosuli
Hömppäblogi

Aika mainio tiivistys tuo toiseksi viimeinen kappale. Suomalainen musakulttuuri ja -bisnes ja moni muukin asia muuttui PMMP:n ansiosta vähän parempaan suuntaan.

manksu (Ei varmistettu)

Voi näitä, nostalgioita. En muistanutkaan tuota Maija-postauksen hienoa kuvitusta:) Mutta täällä ollaan ja pysytään vaikka nuoruus se vain loppui... Enkä tietenkään muista myöskään Sörkkä-rockin tapahtumia yhtään noin tarkoin, mutta sekään ei liene yllätys. Lähinnä muistan että Kari Uoti halus järjestää vangeille käsipalloturnausta. PMMP teki kyllä monesta elämänkohdasta hyviä ja onneksi levyt tulee tekemään jatkossakin. Pus!

Suvi_ (Ei varmistettu)

Jaa, itteäni on aina vähän ärsyttänyt pmmp. Ehkä sen takia et oon niin jumalattoman kateellinen, mun ois pitänyt olla Paula Vesalan pöksyissä :). Ite kun en saa elämässäni juuri mitään aikaan... Tai niin, eihän sitä oikein voi kieltää etteikö niillä olis oikeesti hyvää musaa ja hyviä keikkoja, tosin mun mielestä silti jotenkin ylihypetetty ja Paula ja Mira ainakin aiemmin oli musta oikeasti todella ärsyttäviä. Mutta ehkä sekin on kateutta, eihän sitä aina tartteis olla niin kohteliaan hillitty, vois olla vaan oma itsensä ja tehdä mitä huvitaa...

Taina
Taina

Mahtava teksti! Olin sunnuntain vikalla keikalla, olen nähnyt PMMP:n muutaman kerran aiemmin ja on niillä kyllä tärkeä rooli nuoruudessani, vaikka sittemmin musiikkimaku onkin ehkä muuttunut.

Mä olen ihaillut aina sitä asennetta, ja sitä, miten yhdessä hetkessä meno voi olla riehakasta ja seuraavassa tulee joku biisi kuten Leskiäidin tyttäret tai Korkeasaari, joka saa koskettavuudessaan palan kurkkuun.

Ja muistaakseni Paula ja Mira on sanoneet jossain, että Vittuun kaikki on aina ollut vaihtoehto levyn nimeksi. Sen takia se vikana spiikkinä saa multa täydet pisteet.

Kyynel silmäkulmassa mutta suu hymyssä lähdin Jäähallilta. Kiitos PMMP.

arvaa kuka (Ei varmistettu)

Olin PMMP:n keikalla tässä taannoin. Festareilla.

Oli aika jännä huomata, kuinka naiskuuntelijat riehaantuivat, mutta moni mies näytti suorastaan vittuuntuneelta.

Kaikkein hienointa oli huomata, kuinka vastasyntyneet pariskunnat bailasivat yhdessä musiikin tahtiin. Näissä tapauksissa mies näytti hyvin vaivaantuneelta, mutta heilutti kuitenkin käsiään ja hoilasi mukana naisen pyynnöstä. Näitä tapauksia oli jopa ihan minun lähelläni pari kappaletta, siitä tiedän.

No, sortuuhan sitä miehet pahempiinkin juttuihin pilden takia.

Fila (Ei varmistettu)

Sattumoisin..hmm samalla keikalla ja jopa vetämässä treenejä teille..elämä kulkee ja ain vaan kulkee, mutta parempaan suuntaan..
syksyn jatkoja.

Kommentoi