Ruotsalainen yhteiskunta ja porkkanakakut

Ladataan...
Rönsy

Voi ihana Tukholma. Matkani oli oikein onnistunut, mutta tulen surulliseksi aina kun käyn entisessä kotikaupungissani. Viihdyn siellä niin hyvin, että en lakkaa kysymästä itseltäni, miksi en asu siellä. Siihen on toki syynsä, mutta ne syyt eivät ole päällimmäisenä mielessäni silloin, kun istun iltaa paikallisten ystävieni kanssa ja nauran vedet silmissä, kun ihastelen työtapaamisessa ruotsalaisten luontaista tuttavallisuutta ja mutkattomuutta, kun istun aurinkoisella penkillä Sergelintorin laidalla lukemassa tabloid-kokoista laadukasta sanomalehteä lämmittävä lattemuki kädessä, kun kuuntelen päivän kymmenettä erilaista aksenttia, joka ei siinä yhteiskunnassa estä työnsaantia tai edes kohota kenenkään kulmakarvoja, kun matkustan tunnelbanassa keskellä yötä kaikessa rauhassa ja (lähes) ilman örinöitä ja oksennuksia, kun kuuntelen tai luen keskusteluja, jotka eivät perustu toisen osapuolen henkilökohtaiseen ivaamiseen tai tämän argumenttien totaaliseen sivuuttamiseen, tai kun vierailen toinen toistaan tyylikkäämmissä asunnoissa, toimistoissa ja hotelleissa, joista näkee yhdellä silmäyksellä, että tässä maassa on rahaa, tyylitajua, aikaa ja osaamista, hyvinvoivaa porvaristoa.

(Aika hyvin taidan toteuttaa tuota oikean palkin omakuvausta.)

Muutama hajahuomio Tukholman viimeaikaisesta kehityksestä: Sushiravintoloiden ja "veitsettömän kauneuskirurgian" paikkojen määrä on kasvanut huomattavasti, palaan viimemainittuun joskus. Ratikkalinja Djurgårdeniin ja julkisen liikenteen lippusysteemi on uudistettu. Coolit vaatemerkit, sellaiset kuin Fifth Avenue Shoe Repair ja Whyred ovat avanneet uusia liikkeitä Söderin sijasta Östermalmille - jännittävää sekoittumista! (Ja tästä muuten kirjoitan Imagen matkasivulle: Tukholmassa on muutakin tekemistä kuin se iänikuinen Södermalm.) Italialaisia turisteja oli käsittämätön määrä, onkohan Italiassa joku Stoccolma-buumi. Ja sitten tärkein:

Trendikahviloiden porkkanakakkujen päälliset ovat paksuuntuneet entisestään aivan ennennäkemättömiksi. Ennusteeni on, että pitkällä aikavälillä päällysaineen määrä tulee ylittämään kakkuaineen määrän ruotsalaisissa kahvilaporkkanakakuissa. Kuvan Etnografiska museetin ekokahvilan kakkupalassa ollaan jo hyvin lähellä tätä skenaariota. Kyseessä on niin sanottu muffins-ilmiö: perinteikäs leivonnainen muotoillaan uudelleen ja vedetään täysin yli, kokoa ja mittasuhteita liioitellaan kuin Roger Rabbitissa tai manga-animaatiossa. Tämä on tietysti jenkkiä eli paheksuttavaa ja epäaitoa, ja näin on käynyt myös muffinsseille, donitseille, naisten huulille, ripsille ja tisseille. Mihin maailma onkaan menossa.

Ai niin ja tämä vielä. Yövyin niin sanotussa design-hotellissa, sellaisessa, jossa ei ole olemassa mitään ihmiselämän ja- ruumiin arkisia realiteetteja. Vai tekisikö jonkun muka mieli sylkeä hammastahnaklönttiä tällaiseen lavuaariin?

Share
Ladataan...

Kommentit

heidi. (Ei varmistettu)

mäkin rakastan tukholmaa. mutta ruotsi on paljon; raha, tyyli ja murteiden ihanuus katoaa jos uskaltaa mennä vähän pidemmälle. rikkaat asuu tukholmassa, koska siellä on kallista. ja kyllä, ruotsalaiset ovat mutkattomia ja tuttavallisia mut yleensä thats about it :D

mutta siksi me mennäänkin vaan tukholmaan ja vielä tekemään jotain muuta kuin etsimään uusia parhaite ystäviä, eiks je.

heidi. (Ei varmistettu)

hups, siis 'ruotsi on paljon muutakin' piti kirjoittamani :)

Rönsy

Joo, tottakai se on muutakin, eikä tarvii edes mennä Tukholmasta pois, joku Tensta tai Norsborg on jo ihan muuta. Ja esim. ruotsalaisten ystävien hankkiminen oli musta aikoinaan tolkuttoman vaikeaa, kaikesta heidän mutkattomuudestaan huolimatta. On mulla siis myös pitkä lista miinuspuolia Ruotsista, mutta niin on joka maasta ja kaupungista, ja tällä kertaa keskityttiin nyt vaan tähän ylistykseen. 

Siis täh, mihin toi vesi menee tossa lavuaarissa? :D

Rönsy

Niinpä, ensin luulin että pitää nostaa toi kivi pois ennen kuin avaa vesihanan, mutta ei, vesi valuu kiveltä sen alle, jossa on viemäri. Kyllä se ihan yllättävän hyvin toimi, joskaan en tuntenut oloani kovin kotoisaksi..

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä tartun kaikista pienimpään ja epäolennaisimpaan, mutta eikö vesipisarat mee seiniin? Ja sylkäsitkö hammastahnat?

Rönsy

No olihan hampaat pestävä. Tokalla kerralla tajusin jo, että kannattaa sylkäistä ihan lähelle sitä kohtaa, johon vesivirta osuu, koska vesi tuli tosi heikolla paineella (varmaan juuri jotta ei roiskuisi seinille) ja ei oikein riittänyt huuhtomaan tahnaklimppejä.

Jatkaakseni tällä olennaisuuksien linjalla, tapasin hotellissa Kanadan hallituksen virkamiehen, joka oli hyvin hämillään omasta kylppäristään. Siinä ei kuulemma ollut suihkuverhoja tai -seiniä ollenkaan, ja käsisuihku oli sellainen moderni puikko, jonka muodosta ei nähnyt, miltä puolelta puikkoa vesi suihkuaa. Hallituksen virkamies ruiskutti näin ollen vahingossa koko kylpyhuoneensa märäksi. Hän jakoi myös tuskani hammastahnan sylkemisen vaikeudesta. 

Au naturel

Otin vaan asiakseni tulla kommentoimaan tuota porkkanakakun päällystettä. Mikä ihana, paksu kerros!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos vastauksesta tärkeään kysymykseeni. Mun on ehkä aivan pakko päästä tuohon hotelliin.

Rönsy

Iisa, mun on valitettavasti myönnettävä, jos nyt ei tekstistä jo kuultanut läpi, että olen hirvittävä porkkanakakkupuristi, joka on - testattuaan erittäin suuren määrän ruotsalaisten kahviloiden porkkanakakkuja - tullut siihen tulokseen, että teen ite parasta, mummoni ikivanhalla reseptillä. Ja siihen reseptiin tietenkin kuuluu vanhojen hyvien aikojen tapaan aivan ohut päällystekerros. Itse kakku on se pääasia, ja sen pitää olla kunnolla kosteaa ja maukasta. Lupaan ottaa kuvan ens kerralla ku teen, tosin eihän se maku siitä välity.

Vierailija, joo eipä kestä, anytime :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei,

Minkä vuoksi olet asunut Tukholmassa? Miten kauan ja missäpäin kaupunkia? Miksi haluaisit asua siella ja miksi et?

Rönsy

Hei. Asuin Tukholmassa osin opiskelun, osin käsipallonpeluun vuoksi, kaksi kertaa vuoden. Ekan kerran Nackassa, eli ei varsinaisesti Tukholmassa vaan sen viereisessä kunnassa, ja tokan ihan keskustassa, Odenplanin liepeillä. 

Laaja kysymys tuo viimeinen, ja olen siitä kirjoittanut jo ehkä sata blogimerkintää aiempiin blogeihini. Mutta noita miksi haluaisin asua siellä -syitä tuossa yllä taisi jo jonkun verran tullakin. Tykkään Tukholmasta kaupunkina valtavasti. Se on juuri sopivan kokoinen mun makuuni - selkeästi iso, mutta kuitenkin aika pieni ja aika kodikas. Se on kaunis, siellä on paljon vettä. Paljon tapahtumia, kulttuuria, urheilukulttuuria. Mulla oli myös aika kiva ja murheeton elämä siellä (mikä oli siis ihan henk koht kokemus, ei tietenkään mikään Ruotsin erityispiirre), kaikki tuntui helpolta ja mahdolliselta juuri silloin.

Ja miksi en haluaisi asua siellä: no siellä ei ole juurikaan alani töitä suomenkieliselle. Se on tärkein syy. Olen muutenkin aika suomenkielisidonnainen ihminen, haluan kommunikoida päivittäin omalla kielelläni, joten jossain muualla asuminen ei siinä mielessä ole kovin ideaalia. Ruotsissa mua ärsytti eniten todella pitkälle kehittynyt kulutuskeskeisyys (varsinkin kun itse olin silloin melko rahaton ja elämätön opiskelija). Tuntui että yhteiskunnallisuus oli asiakkuutta, ja jos ei ole rahaa kuluttaa, millään taholla ei ole mitään asiaa sinulle. Näin ollen tunsin itseni samalla hyvin ulkopuoliseksi (näin voisi tietysti olla myös Suomessa, jos olisin rahaton maahanmuuttaja täällä - subjektiivinen kokemus siis).

Rasitti myös ruotsalainen korrektius ja loputon kaunopuheisuus. Hyväosainen ulkokultaisuus ja keveys. 

Tätä nyt voisi jatkaa, mutta noin lyhyesti näistä syistä en itse jäänyt asumaan sinne, vaikka sitä vähän pohdinkin useaan otteeseen. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos vastauksesta :)

Kommentoi

Ladataan...