Puhdasta matikkaa?

Ladataan...
Ruskeat Tytöt

Tiedäthän sinä sen mielipiteen. Maailman tyhmimmän ja rumimman mielipiteen, jonka kuullessa kaikki katoaa ympäriltä ja korvissa alkaa humista.

”Ei tänne tarvita yhtään enempää mamuja meidän verorahoilla hyysättäväksi.”

Ymmärtäähän sen, että ei joka päivä voi olla väittelemässä ja argumentoimassa ja riitelemässä ja oikomassa. Mutta faktat kannattaa jonain rauhallisena, kirkkaana hetkenä etsiä ja lukea. Ne kannattaa ottaa talteen ja laittaa mielikuvituskäsilaukkuun. Minulla ne ovat Maison Goyardin pyörryttäväkuosisessa totessa, koska niitä on paljon ja niitä kannattaa pitää superlaadukkaassa nahkakassissa, jolla voi tarpeen tullen hakata tietämättömiä päähän.  

Kaikki – kaikki – on nimittäin puhdasta matikkaa. KVG.

Tilastokeskus kertoo, että Suomen valtion kokonaisbudjetti julkiselle taloudelle v. 2013 (viimeksi vahvistettu tilinpäätös) oli seuraava: 52 591 miljoonaa euroa. En edes ole varma, miten tuo luku sanotaan, mutta se on ihan vitusti rahaa.

Tästä hervottomasta summasta veroja ja veroluonteisia euroja on yhteensä 38 740 miljoonaa euroa. Edelleen ihan vitusti rahaa. Näistä veroeuroista taas 12 062 miljoona euroa on tuloista ja varallisuudesta otettavia veroja, eli sitä, mitä me tavalliset, työssäkäyvät veroja maksavat kansalaiset annamme valtiolle tulonsiirtoina. Nämä ovat niitä rahoja, joita käytetään vaikkapa kouluun, päiväkotiin, vanhuksiin, terveydenhuoltoon, teihin, poliisiin, kirjastoihin ja näiden kaikkien hallinnoimiseen.

Näiden kaikille – myös maahamme muualta muuttaville ihmisille – tarjolla olevien palveluiden rinnalla on monenlaista tarveharkintaista apua tarjolla sellaisille ihmisille, jotka eivät pärjää omillaan vaikkapa päihdeongelman, asunnottomuuden, työttömyyden, pitkäaikaissairauksien tai pakolaisuuden vuoksi.

Maahanmuuttajia on joka puolella Suomea, koska ihmisillä on perustuslaillinen oikeus mennä asumaan minne he haluavat. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen arvioiden mukaan maahanmuuttajia elää Suomessa kolmisensataa tuhatta, eli noin viisi prosenttia väestöstä. Suhteellisesti eniten ulkomaalaisia on Helsingissä: alle 50 000 ihmistä eli noin kahdeksan prosenttia asukkaista.

Kadulla tietysti liikkuu erivärisiä ja -näköisiä ihmisiä enemmänkin, mutta on hyvä muistaa, että jokainen ei-valkoinen/muslimi/venäjää kännykkään puhuva ei ole maahanmuuttaja, eikä jokainen maahanmuuttaja/muslimi ole ruskea/musta. Jokainen kantasuomalainen ei käy töissä, ja jokainen maahanmuuttaja ei elä tukien varassa. Aika simppeliä, vai mitä.

Me tiedämme aika vähän näistä ihmisistä, jotka tulevat tänne muualta, koska tänne saa tulla melko vapaasti. Tiedämme enemmän erityisemmistä ryhmistä, joita kuitenkin on tosi vähän suhteessa kaikkiin ulkomaalaisiin. Vaikkapa nyt inkerinsuomalaisista. Ja niistä hemmetin pakolaisista, joita on tullut vuodesta 1973 lähtien Suomeen nelisenkymmentätuhatta. Siis keskimäärin noin tuhat ihmistä vuodessa. Tuhat ihmistä niistä yli 50 miljoonasta ihmisestä, jotka ovat tälläkin hetkellä pakolaisena. Osa näistä ihmisistä on tietysti jo kuollut, tai muuttanut pois.

Suhteellisesti eniten on kasvanut tänne tulevien afrikkalaistaustaisten joukko, mikä selittyy ensinnäkin matalalla lähtötasolla ja toisekseen Itä-Afrikan sisällissodilla.

Siis sisällissodilla. Sodilla. Nämä ihmiset ovat päätyneet Suomeen tuhansien ja taas tuhansien kilometrien päähän kodeistaan ja perheistään, ensin sodan, terrorin ja kuoleman keskeltä mahdollisesti pitkällekin jaksolle pakolaisleirille epäinhimillisiin oloihin. Heillä ei ole mitään – ja minä tarkoitan nyt esimerkiksi tietoa siitä, ovatko heidän lapsensa tai vanhempansa elossa jossain muualla.

Onneksi muuten Suomessa on kuitenkin tehokas perheenyhdistämisjärjestelmä. Sen avulla Suomeen pääsi vuonna 2013 yksi vanhempi takaisin lapsensa luokse.

Mutta jos humanitaarinen hätä ei ole mikään hyvä syy, niin meillä on myös ne suunnilleen kolme neljäsosaa maahanmuuttajista, joista tiedetään oikeastaan vain se, että he ovat tällä työn, rakkauden ja elämän vuoksi. Minun isäni. Koska tämä on maa, ja maissa asuu ihmisiä.

Aivan kuten kantasuomalaisetkin, osa näistä ihmisistä on oikeutettu erilaisiin verovaroin maksettaviin tukiin, osa ei. Osa nostaa niitä, osa ei.

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos on tutkinut ahkerasti myös sitä, miten paljon maahanmuuttajat imevät itseensä ”meidän” verorahojamme. Uskokaa tai älkää, mutta näitä asioita kannattaa tarkastella ihmisen elinkaaren tasolla, eikä esimerkiksi jupisemalla siitä mystisestä somalista, joka sai ilmaisen nahkatakin sossusta. Se, kuinka paljon maahanmuuttajaan menee julkista rahaa, riippuu paljon esimerkiksi siitä, kuinka vanhana ja mistä olosuhteista hän Suomeen tulee.

Summaten tutkimuksia: kun Suomessa asutaan jonkin aikaa, niin tänne sopeudutaan, opitaan kieli ja mennään töihin. Luokkaretki on mahdollinen myös maahanmuuttajille, mutta osa tippuu kärryiltä, lähes samassa suhteessa kuin kantaväestön huono-osaiset.

Maahanmuuttajalapset elävät usein pienituloisissa perheissä, koska lapsiperheet ylipäätään ovat köyhempiä kuin muut ihmiset. Se taas johtuu siitä, että moni opiskelee lasten ollessa pieni, tai esimerkiksi toinen vanhemmista on kotona, mikä pienentää perheen tuloja. Tällä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen maahanmuuttaja.

Ja, koska ihminen usein aloittaa tyhjästä uudessa maassa, saavat maahanmuuttajat useammin tulonsiirtoja kuin kantasuomalaiset, esimerkiksi kielikurssien ja asunnon muodossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että he saisivat euromääräisesti enemmän.

Maahanmuuttajat saavat paljon harvemmin ansiosidonnaisia etuuksia tai työeläkettä, joka on jo valtavan suuri euromääräinen tekijä sekä merkki siitä, kuinka heikossa asemassa nämä ihmiset ovat.

Ihmettelen itsekin, miksi kirjoitan vasta tähän ja nyt, mutta OECD:n jättitutkimusten mukaan Suomen julkinen talous jää itse asiassa plussan puolelle, mitä tulee maahanmuuttoon.

Oikeastaan tämä koko kirjoitus on turha, koska ongelma ei ole maamme virallinen maahanmuuttopolitiikka, jota jatkuvasti kehitetään kaikilla sektoreilla. Maahanmuuttopolitiikka, kuten politiikka yleensäkin, muuttuu hitaasti, koska sen tulee noudattaa lakeja ja perustua tosiasiallisiin faktoihin, eli tutkimustietoon. Se ei myöskään voi olla ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa

Mutta kun tämä matikka on joka tapauksessa nyt laskettu, niin voitaisiinko seuraavaksi ja sen valossa puhua suoraan siitä, mikä ongelma oikeasti on? Siitä, että nämä ihmiset ovat erivärisiä ja -uskontoisia? Että väri, uskonto ja kulttuuri ollessaan vieraita pelottavat?

Miksei voida puhua siitä, että meitä pelottaa, että on meiltä pois jos joku outo tyyppi muuttaa naapuriin, koska emme ole tottuneet sellaiseen?

Tai oikeasti ihan vain siitä, että huono-osaisuus, köyhyys ja syrjäyttäminen ovat kaikkien meidän yhteinen ja massiivinen ongelma, jota ei syystä tai toisesta haluta poistaa tehokkaasti. Siitä, että on puolueita, jotka ajavat sellaista politiikkaa, joka ajaa suomalaisen samaan ahtaaseen nurkkaan kuin maahanmuuttajan ja katselevat sitten sivusta kun ilmapiiri kiristyy.

 

Puisevat lähteeni:

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

http://www.vatt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-integroituminen-suomeen

http://www.addeto.com/fi/uutisvirta/uutisarkisto/414-maahanmuutto-hyodyttaa-julkista-taloutta#.VOBQw_msVic

Share