Raita-aika

Ladataan...


Raidat lähtivät liikkumaan yleisön kuljettamina Kiasmassa lauantaina 28.9. Jacob Dahlgrenin performanssissa. Muihin Dahlgrenin raitateemateoksiin voi tutustua Kiasman tuoreessa kokoelmanäyttelyssä Kiasma Hits.

Muodin klassikkokuosi ja kuvataiteen moderni merkki on nyt muutenkin ajankohtainen: Tukholman Nordiska museetissa raidoille on omistettu kokonainen kulttuurihistoriallinen näyttely: Ränder, rytm, riktning. Se on avoinna ensi vuoden elokuulle saakka.

Tunnetuin taideraidan hyödyntäjä on ranskalainen Daniel Buren, joka vuonna 1965 otti tunnusmerkikseen 87 millimetrin levyisen raidan. Helsingissä vihreävalkoiset burenraidat liehuivat lipuissa Rautatientorilla vuonna 1991. ”Näkemisen välineeksi” nimeämä raita kiinnosti Burenia, koska siinä ei ole mitään erityistä nähtävää eikä sillä ole mitään erityistä sanottavaa - eikä kenelläkään ole siihen omistusoikeutta, ei edes hänellä itsellään.

1960-luvun tasa-arvoa ajaneesta ajan hengestä sai alkunsa myös Annikki Rimalan Marimekolle vuonna 1968 suunnittelema tasaraitapaita. Viime aikoina raita on ilmaantunut taas radikaalimmassa muodossaan, nyt sateenkaarenväreihin puettuna, milloin ministerin stadionilla heiluttamassa lipussa, kansanedustajan solmion kuosissa tai jalkapalloilijan kengännauhoissa.

Burenin alkuraidan radikaalisuus on haalistunut. Tänä vuonna hän sovelsi raitamaailmaansa Vuittonin muotitalon raita- ja ruututeemaisen malliston esittelyn visualisoinnissa. ”Paikkasidonnaiseksi installaatioksi” kutsuttu näytösrakennelma nousi Louvren eteen ja lisäksi Buren suunnitteli malliston näyteikkunasomistukset eri puolilla maailmaa.  Hänestä on luontevaa olla jatkamassa kuvataiteen ja muodin pitkää perinnettä toinen toisensa innoittajana - mutta pitkän uran tehneenä taiteilijana hän myös myöntää, että yksikään museonäyttely ei pysty tarjoamaan yhtä suurta näkyvyyttä ja miljoonayleisöä kuin globaalit muotimarkkinoinnin kanavat.

Vastavuoroisesti nykytaiteilija voi hyödyntää teoksissaan muotinäytösspektaakkelien ja megaluokan konserttien rakenteita ja ulkoisia muotoja. Japanilaisen Ryoji Ikedan luoma elektroninen “runway” teoksessa The Transfinite kuljetti raitojaan New Yorkin Park Avenue Armoryssa vuonna 2011 sellaisella rytmillä sekä valo- ja ääniefekteillä, että katsojien oli paras käydä istumaan ja antaa raitojen vallata näyttämö. 

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Kuva: VTM/KKA Pirje Mykkänen
Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...