Tutkijat monsterin jäljillä

Ladataan...

Päiväkoti Arlan ryhmä saapuu Kiasmaan. Kun alkumuodollisuudet on hoidettu, huomioliivit ja haalarit riisuttu ja monsterinkuvalla koristetut pääsylipputarrat jaettu, alkaa Kiasma-monsterin kierros.

Aulan suuren rampin yläpäässä 4–5-vuotiaiden ryhmä kohtaa valkoiseen, vähän maalitahraiseen takkiin pukeutuneen Tutkijan. Tutkija kertoo, että Kiasma on hänen työpaikkansa. "Me ollaan päiväkodista", ilmoittaa Edith vastavuoroisesti. 

Tutkija paljastaa selvittävänsä taiteen arvoitusta. Häntä kiinnostavat erityisesti pienet värikkäät pisteet, joita joku on jättänyt Kiasman lattioille. Niiden tekijäksi hän epäilee monsteria. Täplät ovat vaikeasti havaittavia, mutta Arlan tutkijaryhmä ottaa haasteen vastaan. 

"Jos mul olis mikroskooppi ja taskulamppu, mä näkisin ne pisteet", Aatu uskoo. Mutta tänään tutkimusvälineinä ovatkin paljaat silmät. 

Tutkija johdattaa joukon näyttelysaliin tekemään havaintoja, sillä hän tuntee talon parhaiten. Hän arvelee olleensa Kiasmassa ainakin sata kertaa. 

"Tää on mun eka kerta", kuuluu parijonosta. 
"Tää on mun kakkonen kerta."

Kun päästään saliin, alkaa tapahtua. 

"Me löydettiin pisteitä!" 
"Mä löysin läiskän!" 

Lattioista löytyy monenlaista muutakin – tahroja, reikiä, proppuja ­– ja yksi taideteos. Vaikka taide on toisinaan vaikeasti havaittavaa, tarkat tutkijat huomaavat kiiltävän alueen lattiassa. Tämä taideteos on siitä erikoinen, että sen päälle saa astua. Teokseen mahtuu koko 15 hengen tutkijaryhmä. 

Mutta kuka on voinut auttaa taiteilijaa tekemään tällaisen teoksen? Ei, se ei ole Tutkija eikä Kiasman opas. Paljastuu, että se on siivooja. 

Tutkija kutsuu ryhmän työhuoneeseensa. Siellä kerrataan tähänastiset tutkimustulokset. On katseltu ja keskusteltu, on löydetty monsterin jälkiä ja taideteoksia. Tutkija näyttää monsterista tehtyä pienoismallia. Tältä hän arvelee sen näyttävän.

On aika päästää nuorten tutkijoiden ryhmä jatkamaan työskentelyä omatoimisesti. Ryhmän ohjaajat Pia, Erica ja Christina kutsutaan esiin. Onkohan heillä tutkijantaitoja? "Eiiii...", ryhmä epäilee. Mutta kyllä he varmasti oppivat. Opettajille annetaan mukaan ideoita ja vihjeitä siitä, mihin teoksiin kannattaa tutustua ja mihin asioihin kiinnittää huomiota. Kierroksen lopun voi muokata ryhmän tarpeiden mukaan.

Ryhmä löytää lisää jälkiä. Niitä seuraamalla päädytään ihmettelemään suurta, mörisevää valasta ja pohtimaan kysymystä, miltä tuntuisi olla näkymätön. Kierros päättyy värikkäiden nauhojen viidakkoon, josta ryhmä kävelee läpi yhtenä joukkona. Miltä se tuntui? 

"Kutitti!" 
"Näkyi värejä."
"Oli kuin olisi autopesussa."

 

Kiasma-monsterin kierros päiväkotiryhmille
Lähde Kiasma-monsterin jäljille omatoimisesti

Kuvat: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...