Lääketiederakkaus

Sairaan Ihana Sanni

Noin kuukausi sitten aloitin migreenipäiväkirjan pahentuneiden migreenien kunniaksi. Unelmanihan olisi elämä ilman kemikaaleja, olla kivuton ja onnellinen. Kaukana ollaan tästä, vaikka pääsinkin alkuvuodesta eroon masennuslääkkeistä, olen miettinyt niiden uudelleen aloittamista koska väilllä ahdistus on sietämätöntä. Juhannuksena luovutin ja kokeilin sellaista ahdsituslääkettä kuin Cymbalta. Neljän päivän kuluttua pääni tuntui siltä, kuin minun ja muun maailman välissä olisi verho, jonka läpi ei näe. Ajatukset eivät kulkeneet ja nukahdin istuvalteen. Alkuoireethaan olisivat voineet tasaantua, mutta menin ja luin lääkkeestä netistä ja lopetuspäätös oli tehty. En halua vieraantua itsestäni, mitä tämä lääke tuntui tekevän. Mikään ei toimi jos ajatukset eivät kulje! Mutta pelkkä lääkkeen poisjättö ei auttanut, koska viimeisistä kolmestakymmenestä päivästä päätäni on päiväkirjani mukaan särkenyt 16pvää. Lähes jokaisena kertana olen joutunut ottamaan täsmälääkkeen, Sumatriptaanin, joka ei ole ihan mieto lääke. Päivät ovat menneet pilalle, kun en ole ottanut lääkettä ihan heti oireiden alettua, vaan olen sinnitellyt "kyllä se loppuu kunhan rentoudun, meditoin, hengittelen, makaan piikkimatolla, seison päälläni, syön makeanhimooni, juoksen, rukoilen, itken, painelen akupisteitä".. ja sitten kahdeksan tunnin helvetin jälkeen se lääke on otettava. Kuinka siis olla kemikaaliton, kun ilman niitä ei selviydy elämästä? Ei minulla ole voimia käydä kokeilemassa vaihtoehtohoitoja, joista ei edes ole varmaa takuuta. Haluan kipuni pois heti! Tällä hetkellä kestäisin ahdistuksen, selkäkivut ja mitävain- kunhan tätä päätä ei särkisi! Ahdistukseeni muuten aloitin 5 päivää sitten sellaisen luonnontuotteen kuin Inositol. Vielä ei huomaa tehoa. Aamulla kävin päivystyksessä ja aloitan särkyihini päivittäisen estolääkityksen Triptylin, peruutin kraniosakraaliaikani ja olen toiveikas. Kello on jo 15.30 eikä tänään ole särkenyt päätä, olisiko tämä 10 pvän putki nyt ohi?

Pyöräilin läheiselle harjulle ja keräsin suloisia kukkia. Maalaan niitä levynkanteen. Tämän viikon olen tehnyt kantta Muuan miehelle. Kun sain työtarjouksen, ajattelin, että en kiireiden ja terveydentilani vuoksi voi vastaanottaa työtä. Kunninanhimo, vaikeus sanoa ei ja tällaisten töiden tuottama ilo voittivat pelot. Päätin, että suunnittelen kansien suhteen kaiken tällä viikolla mahdollisimman pitkälle, koska ensi viikolla alkaa jo uusi kaiken ajan vievä työ. On myös työhuonemuutto kun palaan vanhalle työhuoneelleni sekä oman bändin nauhoitukset. Tosi paljon kaikkea kun ei välttämättä ole yhtään missään kunnossa. Mutta sitten taas, jos ei olisi mitään, en tekisi mitään ja se vasta olisikin kamalaa. Omalle itselle työnteko ja velvollisuudet ovat ne, jotka pitävät järjissään. Vaikka joskus on sellainen olo, että ei jaksa nousta sängystä ja pienetkin velvollisuudet tuntuvat vuorilta, olisi kamalaa ettei olisi mitään pakkoa nousta sieltä. Ei asioita, jotka pakottavat pois pahasta olosta, antavat muuta ajateltavaa. Ilman kaikkea sitä, sinne sitten jäisi, menisi syvemmälle ja lopulta minulla olisi uusi status: syrjäytynyt. Niin lähellä ne sellaiset asiat ovat.

Share

Kommentit

Potilas (Ei varmistettu)

Moi, millaisia kokemuksia sinulla on nyt pidemmän ajan jälkeen tuosta inositolista? Millaista annostusta käytit? Olen lukenut, että pitäisi olla 12-18 gramman päiväannos, jotta olisi hyötyä ahdistushäiriöiden hoidossa.

sanninen
Sairaan Ihana Sanni

Hei! Minulla oli 500mg. Söin lääkettä vajaan kaksi kuukautta. Voi olla, että oloni vähän parani (mutta hankalaa sanoa mistä johtui, koska samalla vähensin myös töitä ja ahdistus väheni sitä kautta). Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole, joten suosittelen kokeilemaan!

Kommentoi