Onnellisuus: uusi duuni

Sairaan Ihana Sanni

Tänään on ollut taas todella onnistunut päivä! Heräsin 8.00 ja sellaista ihmettä ei olekaan tapahtunut kuukausiin. Kesän jälkeen olen kärsinyt yö-kukkumisesta. Normaalisti selviydyn työhuoneelle aikaisintaan klo:11.00 ja yleensä vasta klo:13.00. Ja kun sinne pääsee niin myöhään ja useina iltoina on harrastuksiakin, iskee kiireen tuntu, mikä taas lisää stressiäni. Olen siis todella kova stressaamaan ja viime keväisen burn-outin jälkeen keho on yhä jonkinlaisessa yli-tilassa. Joten ei vaadita paljoa kun sisäinen rauhani räjähtää. Jos nyt ylipäänsä sisäisestä rauhasta voidaan puhua? Jokatapauksessa, aamuinen kokous pakotti keskustaan jo kympiksi. Ja minä todellakin pursusin energiaa kun näin "auringon" nousevan. En tiedä mikä ihmeellinen vaikutus aikaisemmalla heräämisellä minulle on, mutta muutun onnellisemmaksi.

Olen ylitsepursuavan kiitollinen monista asioista ja koska pidän projekteista, kehitän sellaisen onnenikin ympärille. Talo, jossa asun saa nyt rinnalleen Onnellisuuden. Tänään keskityn aamuiseen kokoukseen. Kokous tapahtui samassa tilassa, jossa kokoustimme 4 vuotta sitten melkein samojen ihmisten kanssa. Silloin minulta tilattiin kolme luonnosta/suunnitelmaa koskien Tampereen uuden kaupunginosan Vuoreksen julkista taideteosta. Luonnoksista valittiin yksi, josta sitten tein pienoismallin ja budjetin. Oli puhe, että teos valmistuisi kesälle 2012 Vuoreksen asuntomessuille. Minä odotin ja pidin aikataulujani varpaillaan. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Kun messut saapuivat ei koko taloa, johon teos olisi sijoitettu, ollut olemassa. Rupesi jo kyllästyttämään ja päätin, että minä en enää odota ja pidä aikatauluani vapaana projektin suhteen, joka ei tapahdu, vaan keskityn muihin projekteihin ja katson, onko minulla sitten aikaa kun työskentely on OIKEASTI ajankohtaista. Puolen vuoden välein sain sähköpostiini infoa, " nyt alkaa tapahtumaan". Lopulta en ottanut lausetta todesta, koska olin oppinut prosessin aikana, ettei talon rakentaminen ole kovin yksinkertaista: taloa ei voi rakentaa tuosta vaan. Siitä en kirjoita sen enempää: kysykää arkkitehdeilta!

Mutta tänään selvisi, että talo, jonka näyteikkunaan installaationi rakentuu on valmis Joulukuussa 2015. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitan työt viimeistään heinäkuussa ja pääsen pystyttymään marraskuussa. Olen super innoissani- niinkuin aina uusista projekteista- mutta myös jännittynyt suuresta työmäärästä. Teoksen toteutus tulee olemaan fyysinen, koska se koostuu painavista mdf-levyistä, jotka leikkaan kuviosahalla muotoonsa. Mdf-levy on puolikovaa kuitulevyä ja se painaa kuin synti, etenkin kun käytän 16mm paksua. Jokaisen silhuetin taakse tulee rakentaa puinen kehikko, ettei levy lähde  elämään vuosien saatossa. (TÄHÄN VÄLIIN TIEDOTUSASIAA: JOS OLET KUVATAIDE/MUUN SOPIVAN ALAN OPISKELIJA, VOIT HAKEUTUA MINULLE TYÖHARJOITTELUUN TÄHÄN PROJEKTIIN!!! SINULLA TULEE OLLA AJOKORTTI, VASTUU, RIPEYS JA VÄHÄN VOIMAA. MINÄ ANNAN KIVAA TEKEMISTÄ JA PEREHDYTÄN TÄHÄN AMMATTIIN terv. selkävammainen kuvataiteilija.)

Teos "Olipa kerran.." rakentuu katutason näyteikkunaan joka on leveydeltä n.10m ja syvyydeltä n. 2.5m. Jo suunnitteluvaiheessa tiesin, että teos ei saa loukata eikä ärsyttää ketään. Yksikään mahdollinen asunnonostaja ei saa perääntyä ostoaikeistaan teokseni takia. Teoksessa palautan katsojan maisemaan, joka talon kohdalla on aikoinaan ollut: niihin elämiin ja eläimiin, joista ei näy enää jälkiä. Teos toimii myös ympärivuotisena "Jouluikkunana". Itseäni kyllästyttää värittömät ja huomaamattomat julkset teokset, joita kukaan ei huomaa ja vaikka huomaisikin, ei niistä tajua mitään! Ja tiedän: peurat yms on niin nähty, mutta tällä kivikautisella idealla jatketaan!

Näkymä kadulta:

Yksistyiskohtia:

Mulla on kiva duuni!

 

 

Share

Kommentit

usean kaverisi kaveri (Ei varmistettu)

Hei! Upean näköistä työtä, odotan innolla lopputulosta! Tuli tästä itse asiassa mieleen, että olemme muuttamassa vanhaan tiilitaloon, jonka kylpyhuoneessa on iso ikkuna. Haluaisin ikkunaan näkösuojaksi jotain muuta kuin perinteiset sälekaihtimet tai siinä vielä toistaiseksi olevan lasimaalausta imitoivan vanhan muovin. Jos opiskelijabudjettini ja aikataulusi sen kestää, voisin olla hyvinkin kiinnostunut tilaustyöstä, ehkä lasimaalauksesta tai vastaavasta. Ota yhteyttä, jos ajatus kuulostaa mahdolliselta. :) t. Anna

sanninen
Sairaan Ihana Sanni

Kiitos!  

Olen kerran maalannut ikkunaa, ja hmm, jälki oli kamalaa :) ehkä maalit olivat vääränlaiset tai tekijässä vika. Ota minuun yhteyttä sanninen@gmail.com, niin voimme jatkaa keskustelua asian tiimoilta. 

Kommentoi