Surullinen kevät

Sairaan Ihana Sanni

Aloitin uuden teoksen ja se ei ole ollut helppoa. Kevättäni on varjostanut ahdistus. Olen halunnut kirjoittaa siitä jo monta viikkoa, mutta myös sen suhteen itsekritiikki on liian suuri. Olen aina armoton ja vaativa suhteessa itseeni. Lyhyesti, elämäni on pienessä muutoksessa: Shoutdogsin aktiivisin aika on ohi, apuraha on loppunut ja olen pitkästä aikaa työtön. Merkittävin tekijä on kuitenkin se, että ole vihdoinkin kolmen vuoden lääkkeiden vähentämisen jälkeen lopettanut mielialalääkitykseni kokonaan (olin lääkityksellä 19 vuotta). Viimeisen muutaman millin pois jättö pari kuukautta sitten saikin aikaan kamalan ahdistuksen. Tai, uskoisin sen johtuvan siitä, kun en löydä muutakaan syytä. Aikaisemmat vähennykset eivät ole tuntuneet juuri miltään: liikutun vain herkemmin ja sen koen rikkautena. Vaikka statukseni on työtön en siltikään koe olevani työtön, mutta silti se leima mitä ilmeisimmin vaikuttaakin minuun voimaakkaammin mitä kuvittelin. Ajattelin, että koitan ottaa rauhallisesti kolmen kuukauden työttömyyteni, kokeilla ja askarrella odottaen suurta uutta ideaa, mutta se rauha, vapaus ja päämäärättömyys tekee minut sairaaksi. Koen huonoa omaatuntoa jos en tee ja jos teen, pelkään mokaavani. Minulla on ollut kamala pelko siitä, että en pysty jatkamaan taiteilijana. En vain enää osaisi tehdä kuvia.

Uuden teokseni työnimi on Surullinen kevät ja haen sillä loppukuussa Piirrä nyt!- näyttelyyn. Piirrän ja maalaan kierrätyspahville. Aloitin teokseni työstämisen eilen, joten idea on vielä kehitysvaiheessa. Yritän vain tehdä kuvia rennosti (rentous on ollut hyvin kaukana!) ja päästä huomaamatta syvemmälle. Tietysti toivon, että teokseni valitaan  näyttelyyn, mutta sekään ei ole tärkeintä. Tärkeintä olisi vain nyt saada rutiini työskentelyyn ja saada aikaiseksi hienoja kuvia. 

Heilutin ikkunasta, kukaan ei heilunut takaisin

Seuraavasta piti tulla riikinkukko. 

Tästä piti tulla koira.

Päätin myös, että jos tämä kuristava olo ei katoa toukokuun loppuun mennessä nostan viimeiset millini takaisin. Jos vaikka olisi sen verran armollinen itselleen. 

 

 

 

 

Share

Kommentit

Mia K.
Voi taivas

Herkkiä viivoja.. ♡

Ootkohan lukenut Kaija Juurikkalan teoksia? Tai maalauksia ;) sen omilla sivuilla.

sanninen
Sairaan Ihana Sanni

Epävarmat viivatkin voivat onneksi naamioutua herkiksi. En ole kuullut Juurikkalasta, pitääkin mennää googlettamaan.

Mia K.
Voi taivas

:) yleensä viivat ovat juuri niitä rehellisimpiä 

Jli (Ei varmistettu) http://juliaprusi.com/fi/blog

(((Iso halaus))) "Seuraavasta piti tulla riikinkukko" on todella upea. Myypä Marimekolle! :)

sanninen
Sairaan Ihana Sanni

Kiitos ihana Julia!!!! 

Pari sannaa

Mustakin se on kaunis, sellanen ujonpuoleinen riikinkukko. Terveisin se tyttö, joka tuli horisemaan sun blogeista James Bond -bileiden eteisessä. 

sanninen
Sairaan Ihana Sanni

Kiitos! Mä mietinkin yks päivä että ootko se sä? Tykkään tosi paljon sun blogista, oot super hyvä kirjottaja!!!

Pari sannaa

Oi kiitos, kiva kuulla! 

Kommentoi