Talo, jossa asun

Sairaan Ihana Sanni

Tässä talomme pohjapiirros. Mittasuhteet eivät todellakaan ole justiinsa! Tässä tekstissä kerron teille talosta yleisesti ja tulevissa teksteissäni keskityn aina kerrallaan yhteen huoneeseen. Haluan jakaa tämän kanssanne, koska meidän talo on monien mielestä maailman ihanin!

Muutin tänne asumaan koirineni syksyllä 2008. Asuin keskustassa ihanassa kaksiossa, mutta äitini harrastaa talojen bongausta ja yhtenä päivänä autoillessamme äiti ehdotti, että mennään ohimennen katsomaan taloa, jota hän oli ihaillut lehdessä. Ajoimme talolle ja sattumalta talosta tulikin juuri ulos välittäjä. Valkoisessa jakkupuvussaan hän varoiteli mikä kamala mörskä meitä odottaa (rakennettu sotien aikana). No, makuja on monia ja me oltiin heti rakastuneita. Näimme muovilattian läpi vanhan lautalattian, keskikerroksen olohuoneen erkkerin, nukkekodin ihmisen koossa. Seuraavalla viikolla taloihin erikoistunut ystäväni kävi paikalla haistelemassa ja ilmoitti iloksemme: ei oo läpimätä. Sitten talo olikin jo meidän. 

Muutin alakertaan, joka oli silloin erilainen. 1.kerroksessa oli keittiö, sauna/wc ja huone. Talossa oli rappukäytävä joka jakoi talon kahdeksi asunnoksi. Rappukäytävä oli nykyisen eteisen paikalla. Aloitin 2.kerroksen pintaremontin: muovilattiat ja 10kerrosta tapettia pois, lautalattian hiominen ja maalaaminen. Se oli raskasta ja tein kaiken muutaman kaverin avulla. Mutta sain seinälle vaaleanpunaiset kukkatapetit, sinisen lintutapetin, harmaansinertävät lattiat ja keittiöön tietysti vaaleanpunaisen lattian. Muutin 2.kerrokseen. Alakerrassa on ollut toisinaan työhuoneeni ja toisinaan kavereita jakamassa asumiskuluja. Kunnes vuonna 2011 mies muutti taloon ja alkoi HURJA REMONTTI!!! Koko alakerta auki, sauna pois, lattiaan syvyttää, uudet portaat, leivinuuni, keittiöön lisätilaa, vuosi ilman vessaa ja suihkua, mielenterveys poissa. Mutta ei siitä sen enempää ja nyt on meillä ihana talo, joka ei koskaan valmis, niinkuin omakotitaloasujat tietävät. Tällähetkellä rakenteilla pihasauna vanhaan varastoon, jonka edistymisestä en tiedä mitään kun pää tai selkä ei kestä. Menen sinne sitten kun se on valmis!

Share

Kommentoi