Tatuointitarina

Ladataan...
Sairaan Ihana Sanni

Olen tuntenut ystäväni 4-vuotiaasta saakka. Välillä olemme olleet todella läheisiä, sitten taas vähän kaukaisempia. Tuntuu, että hyvä yhteys säilyisi, vaikka ei näkisi vuosiin. 

Toukokuussa toinen ystäväni piirsi hienon kuvan ja halusin ottaa siitä tatuoinnin. Varasin ajan (VARAUS nro.1) tältä lapsuudenystävältäni, koska hän niitä  ammatikseen tekee ja on siinä hyvä. Aika sovittiin seuraavan viikon perjantaiksi. Samana päivänä hän kuitenkin peruu ajan ja kysyy käykö lauantai? Mulle se on ok (VARAUS nro.2).  Heti jo samaisena perjantaina hän ehdottaakin taas uutta aikaa- maanantaita (VARAUS nro.3). No, sekin käy. Tässä vaiheessa olen jo kuitenkin vähän hämilläni. Kysyn tatuoinnin hintaa, koska äitini on luvannut maksaa sen minulle syntymäpäivälahjaksi. Ystäväni sanoo, että hän haluaa tehdä sen minulle ilmaiseksi! Siirrän Helsinkiin lähtöäni päivällä, koska hänelle käy vain maanantai-ilta. Maanantaina saan taas viestiä, kuinka kiire on ollut ja väsyttää ja että voitaisiinko tehdä toiste? Ajattelen, että hitto, harmittaa, kun siirsin reissuanikin, mutta en kai voi valittaa kun sen ilmaiseksikin saan. Kuitenkin varmistan ystävältäni haluaako hän oikeasti tehdä sen: Sä voit sanoa jos et jaksa tehdä sitä. Mutta Joo! Joo! Hän haluaa tehdä sen. Aika varataan tiistaille (VARAUS nro. 4). Tiistaina ystäväni kuitenkin jää sairaslomalle työuupumuksesta. Tämä peruuntuminen on täysin ymmärrettävä ja päätän, etten rasita kaveriani tatuointiajallani yhtään, vaan odotan kunnes hän on levännyt tarpeeksi. Varmistan myös sen, että hän haluaa tehdä sen yhä minulle. Hei kyl mä sen sulle haluaisin tehdä! :)

Kirjoittelemme seuraavien viikkojen aikana paljon ihan muista asioista. Kesäkuussa ystävä palaa töihin ja heinäkuun alussa hän itse kysyy koska tatuointi tehdään? Sovitaan aika (VARAUS nro.5). Sovittuna päivänä tulee viestiä Heip tehääks se tatska joku toinen päivä ku oliki niin kiirupäivä tänään? Siinä vaiheessa tuntuu jo uskomattomalta, että miksi hän ehdottaa itse aikaa jos sen taas aikoo perua? Ei kiva, miks ehdotat aikoja kun kuitenkin perut. Mä haluan vaikka sit olla maksava asiakas et saan sen joskus. Voitko suositella hyvää tekijää? Must on outoo että kohtelet mua näin. Itse kysyit että koskas se tehdään? Olin jättänyt sut asian suhteen ihan rauhaan koska en halunnut sulle työahdistusta. Mua on masentanut tää tosi paljon koko päivän. Ystävä pyytää anteeksi ja on pahoillaan. Voinko jotenki saada anteeks ja hyvittää tän? Sovimme ajan tälle keskiviikolle (VARAUS nro.6). Sanon, että en yhtään luota siihen aikaan. Hän lupaa todistaa olevansa luottamukseni arvoinen. En petä tällä kertaa!

Muutamaa tuntia ennen sovittua aikaa hän pyytää vielä kuvaa tatuoinnista. Lähden töistä vähän aikaisemmin, että kerkiän syömään ja pisuttamaan hauvat sekä lähettämään kuvan. Kun kävelen bussipysäkille hän siirtää aikaa puolella tunnilla. Sekin on ok. Bussissa istuessa saankin taas viestin, jossa kerrotaan riitaantumisesta pomon kanssa ja ettei tatuointia tänään tehdäkään! Sydämmeni alkaa hakkaamaan paniikkikohtauksen omaisesti. Ei se voi tehdä taas näin! En kuitenkaan palaa kotiin vaan menen keskustaan saakka. En tiedä mitä tekisin, kun tuntuu niin pahalta. Kai olin päättänyt LUOTTAA ja uskoin saavani sen kuvankin tänään.

Haluan saada anteeksipyynnön ja selityksen sille, miksi toista voi kohdella näin? Varsinkin, kun olen monesti varmistanut haluaako ja kerkiääkö hän tehdä sen? Menen "ystäväni" oven taakse ja tiedän, että hän on kotona. Hän ei kuitenkaan avaa ovea eikä vastaa viesteihini. Lähden pois. Päässä aika helvetin monta kysymystä, lähinnä mitä just tapahtu?

Kuvassa toinen ystäväni, jolle sain itkeä tätä asiaa. Heti tuntuu paremmalta.

 

Share

Kommentoi

Ladataan...