Ladataan...
Sanna R.

Vaikka en ole ollut lomalla, meni heinäkuu muiden kuin duunihommien osalta vähän lööbailuksi. Treenaaminen jäi pariin kolmeen kertaan viikossa, eikä muutenkaan oikein huvittanut mikään, koska kuuma. Toissa viikolla sitten totesin, että nyt on pakko tehdä jotain. Merkit alkoivat nimittäin olla sellaiset, jotta sohvalla köllöttely kiinnosteli enemmän kuin jumpalle lähtö ja motivaation löytäminen oli joka kerta hankalampaa. Tällä viikolla oli tavoite käydä jumppaassa neljä kertaa, mutta kolmeen jäi. Koitan ensi viikolla suoriutua paremmin. 

Koska en tosiaan ole mikään paahtavan kuumuuden ystävä, tämä viikko oli säiden puolesta ihana, vaikka keskiviikkona taas hellelukemia hätyyteltiinkin. Tiistaina sai jopa laittaa farkut jalkaan, ilman että meinasi kuolla kuumuuteen. 

Töissä aletaan taas olla normikuvioissa kiinni,  kun viimeisetkin kesälomalaiset kömpivät koloistaa toimistolle. Tämä on oikein jees, kun kesällä seuraa oli lähinnä itsestään. Toki mielialaan saattaa vaikuttaa se, että omassa lomakammassa on sopivan vähän piikkejä; vielä ei olla viime hetken paniikissa, mutta melkein sormet riittää aamujen laskemiseen.

Maanantain olin kotitoimistolla, jonka kiistattomia etuja on autuaan hiljaisuuden ja kahden, melko laiskan assarin lisäksi erinomainen kahvi. Siinä missä aamulla suodatinkahvi on minulle ainoa oikea vaihtoehto, preferoin iltapäiväkahviksi näin kesäisin Nespresson jääkahvia, mieluiten tuplana. Ihan ei duunin kahvikoneilla tuohon kokemukseen päästä.

 

Illaksi suuntasin jumpalle, jossa oli tarjolla melko hapokas "Kelly" (400m juoksua, 30 boxihyppyä ja 30 wallballia. Ja tämä viisi kertaa). Käytin asian hoitamiseen kunnioitettavat reilut puolituntia ja maksoin aika kovaa hintaa heinäkuun rötväilystä. Harvoin on tuntunut niin pahalta, kuin tuota tahkotessa. No en kuollut ja himaan zygäillessä vannoin, että nyt on ryhdistäydyttävä. 

Tiistai olikin sitten toimistopäivä ja illlalla ehdin vielä jumppaamaankin. Mitään muutapa sitten ei taas ehtinytkään. Olen monesti miettinyt sitä, kuinka lapselliset oikein hoitavat tuon aikatauluksen, koska omassa päivässäni riittää juuri ja juuri tunnit perusruletin hanskaamiseen; aamulla duuniin, kotiin, koirat ulos, koirille ruokaa, jumppakamat päälle, treeneihin ja takas himaan, ruokaa itselle , koirat iltapissalle. Ja kas, kello on kymmenen. Missä hiton välissä jengi käy leffoissa ja dinnereillä, kun itsellä moiset vaatii viikkojen suunnittelun?

Keskiviikkona maksoin sitten hintaa kahdesta melko kovasta treenistä ja jouduin jättämään jumpan väliin. Sohvalla makaamisen sijaan sain onneksi rästihommia tehtyä ja harmitus ei ollut sitten niin paha. Lisäksi nautiskelin yllättävän lepopäivän kunniaksi lasillisen viikonlopulta jäänyttä punaviiniä. Sekin auttoi.

Torstai noudatteli aikalailla alkuviikon kuviota, tosin alkuillasta oli muistettava hakea satsi MunaEggspressiltä. Meillä menee kananmunia noin 90 kpl kuukaudessa. Se on kai aika hyvin kahdelle hengelle, kun leivontaan käytettyjen munien määrä on nolla. No, munat ei nyt onneksi ole ravintoarvoiltaan sieltä heikoimmasta päästä.  Munien lisäksi me ostetaan tuolta kauppa-autolta myös lihat. Molemmille voin antaa vahvan suostituksen. Munahommien jälkeen kävin vielä treeneissä ja se jäikin sitten viikon viimeiseksi.

 

Vanhempaa assaria kiinnostelee hommien kulku.

Miehellä alkoi perjantaina loma ja hän lähti sitten yöjunalla pariksi viikoksi Lappiin. Käytiin juhlistamssa loman alkua Treffi Pubin lounaalla. Yleensä me käydään tuolla vain legendaarisilla Burgeri-perjantaimätöillä (joka kuukauden viimeinen perjantai. Saa syödä jäätävän hyviä burgereita niin monta kuin jaksaa, vink, vink), mutta nyt de luxe -salaattilounas kuullosti niin houkuttelevalta, että päädyttiin kokeilemaan sitäkin. Ja oikein oli ok. Ja ihan niin övereitä ei tullut vedettyä, kuin mitä BP:sta vääjäämättä seuraa. Illalla kävin paikallisessa parilla Ipalla ja sen seurauksena nukuin aivan sairaan huonosti. Lauantaiaamuna tuntui kuin olisin ryypännyt viikon ja valvonut sitä ennen toisen. En tiedä mitä tuossa tapahtui. No, jotain sain sen sentään päivänmittaan aikaiseksi, kävin kaupassa ja laskeskelin vähän vaatteita, mutta siinä oikeastaan suurimmat. 

Viikonlopun kunniaksi avasin aamukahville jääkaapissa olleen Oatly iKaffen ja ensihämmennyksen jälkeen se osoittautui oikein toimivaksi. Olen aikaisemminkin kokeillut tätä kahvissa, mutta minusta se on ollut jotenkin, noh, vetistä. Nyt kuitenkin luulen, että siirrymme käyttämään tuota kahvimaitona, koska näinkin lyhyellä totuttelulla se oli varsin ok.

 

Kauramaidon lisäksi ekoilin kaappien siivouksen jälkimainingeissa leikkaamalla roskiin menossa olleet paidan ja trikoot kengänkiillotusraäteiksi. Yleensä käytän siihen hommaan vanhoja sukkia, mutta nyt näitä on sitten valmiina, kun hätä tulee.

 

Sunnuntaina olikin sitten Ikea-päivä. Mikä oli kylllä niin epic fail -valinta, koska siellä oli kaikki muutkin. No, hoidin asiani, kun olin sinne asti päättänyt mennä ja nyt on jääkaappi mintissä (hain siis erinäisiä säilytysastioita jääkaappiin). Lisäksi hommasin parvekkeelle verhot, vähän ehkä myöhässä tämän kesän auringolle, mutta jospa se ensi kesänäkin paistaisi. 

Sellainen mitä Ikeassa pohdin, kun siellä oli ihan helkkarinmoiset jonot sekä lihapullille että hodareille, että mikä siinä on, ettei ne ei saa sitä safkapuolta toimimaan niin ketterästi kuin kaikki muu skulaa? Jotenkin sitä voisi kuvitella, että siinä talossa on kaikki toimitusprosessit hiottu niin tikkiin kuin mahdollista, mutta joku noissa raflahommissa menee kuitenkin pieleen. 

No sain kuitenkin hodarini ja pääsin kotiin järjestelemään jääkaappia ja meinasin ripustaa ne verhotkin, mutta olen näköjään konmaripäissäni hoitanut verhonkiinnikkeet jonnekin, mistä niitä en enää löydä, joten ne jäi sitten odottomaan. Täytyy toivoa, että näistä meidän lähikaupoista (eli Tokmannilta tai Etolasta) moiset löytyy, koska muuten jää verhot laittamatta aika pitkäksi aikaa. En meinaan tod. lähde ensi viikonloppuna samanlaiselle keikalle. 

Ladataan...
Sanna R.

Vaatteiden määrä on kiinnostellut itseäni aina, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi laskettua omiani. Olen kyllä tiedostanut, että niitä on todella paljon, mutta laskennallista määrää en ole lähtenyt edes arvailemaan. Nyt tarvitsin kuitenkin Amerikan ostoslistaa varten tiedon farkkujen tilanteesta ja kun nyt sattui vähän joutilasta aikaa kerrankin olemaan, päätin listata kaappien sisältöä. 

Mikään varsinainen Capsule Wardrope tulos ei tosiaan ollut, hyvin kaukana siitä. Tavaraa on paljon, mutta lohdullista ehkä se, jotta olen jossain kohtaa osannut tehdä selkeästi kestäviä valintoja. Suurin osa vaatteista on helposti +5 vuotta, vanhin mekko, mikä on edelleen käytössä, täytti tänä kesänä 20. Ja se on minusta jo aika hyvin.

No mitä kaapeista löytyi?

No jäätävä määrä tavaraa. Väriskaala musta, valkea, harmaa ja navy. 90 % sisällöstä menee luokkaan casual (jotain kertonee se, että minulla on 16 farkut, mutta vain yhdet siistimmät housut. Hyllyt siis notkuvat farkkuja, trikoopaitoja, pikeepaitoja, neulemekkoja, neuleita. You name it. Varsinkinkin kahta viimeksi mainittua artikkelia löytyy todella paljon. Vai miltä kuullostaa 19 neulemekkoa ja 40 neuletta?

Farkkujen kohdalla tilanne oli varsin ärsyttävä; määrällisesti paljon, mutta vain kahdet siistit. Joissa niissäkin ikävää kulumaa perskannikoiden alla. Eli näitä joudun joka tapauksessa hankkimaan reissusta. Tämä toki oli tiedossa, koska heitin viime talvena heitin pois varmaan neljät puhkikulutetut. Mutta ärsyttää silti. Luottofarkkukauppani on AEO ja asia joka on mennyt minulta täysin ohi, toimittavat nykyään myös Suomeen. Aikaisemmin heillä ei ole ollut Euroopaassa ollenkaan toimintaa, mutta tilanne on näköjään muuttunut. Annan vahvan suosituksen, jos farkkuongelma on liian ahdas reisi ja ylipitkä lahje. Tuolta löytyy taatusti sopivat.

Tuota neulemekkojen määrää en oikein ymmärrä. Omasta mielestäni en ole vuosiin ostanut mekon mekkoa. Päinvastoin, olen myynyt niitä pois. Mutta ne vaan tuntuvat lisääntyvän tuolla kaapissa. Toki mekot on minusta noin yleisestiottaen maailman kätevimpiä vaatekappaleita. Ei tarvitse tuskaille yhteensopivuuden kanssa ja pääsääntöisesti ovat myös mukavia päällä. 

20 vuotta vanha mekko ja edelleen käytössä (mahtuu päälle wuhuu!!!)

Treenivaatteita on myös paljon, mutta määrälle on selitys; treenaan (tai no pyrin tällä hetkellä) viisi kertaa viikossa ja kamojen on riitettävä viikoksi, koska meillä ei ole pesukonetta ja pyykkituvalla käydään vasta viikonloppuna (no okei, 25 paitaa on silti paljon). Edes treenivaatteissa ei poiketa tyylistä; mulla on pelkästään noita 2XU:n trikoita ja Roguen paitoja 12/25.  

Yleisesti ottaen siis huomasin, jotta kaappini sisältöä leimaa aikamoinen homogeenisyys (jumppatrikoiden lisäksi); minulla useita, liki identtisiä vaatekappaleita. Sen sijaan, jotten garderopiini kuuluisi muutama erilainen, toisistaa poikkeava yksilö, minulla on 40 samanlaista neuletta ja 16 preppy-tyyppistä kauluspaitaa.  En tiedä kertooko tämä hyvin pitkälle vakioituneesta tyylistä vai täysin holtittomasta shoppailusta. No niin tai näin, jotain tuolle on tehtävä. Tällä kertaa en vaan ollut siinä moodissa, jotta olisin jaksanut alkaa tunnustelmaan vaate kerrallaan konmarityyppistä ilontuottosummaa, vaan lykkäsin tavarat takaisin kaappiin. Ehkä sitten syksymmällä. Mutta ostoslista ei tuon saadun informaation perusteella ole onneksi kovin pitkä. Tosin kengät on vielä laskematta ja niitä en taida ehtiäkään ennen lähtöä.

Lopuksi vielä listaus: 

  • Farkut 16 
  • Suorat housut 1
  • Farkkuhame 1
  • Leggarit 1
  • Pikeepaita 9
  • Trikoomekko 2
  • Trikoohame 4
  • Shortsit 8
  • Kesähousut 8
  • Trikoopaita 27
  • Rugbypaita 3
  • Treenitrikoot (2XU) 8
  • Treenipaidat 25
  • Treenishortsit 3
  • Kollegehousut 8
  • Huppari 8
  • Kollege 1
  • Bändi T-paita 11
  • Neuletakki 15
  • Neule 25
  • T-paita 50
  • Neulemekko 19
  • Hame 4
  • Kauluspaita 19
  • Toppi 13
  • Mekko 7
  • Bleiseri 5
  • Farkkupaita 1
  • Yöpuvun housut 4
  • Fleece 3
  • Tuulihousut 1
  • Kuorihousut 1
  • Tekninen alusasu 10
  • Golfhousut 3
  • Toppaliivi 3
  • Kevytuntsikka 3
  • Tikkitakki 2
  • Trenssi 1
  • Nahkatakki 1
  • Parka 1

Eli mitä tuosta nyt tulee, reilut 350 artikkelia. Noiden lisäksi on vielä varastossa talvitakit (6), hiihto- ja purjehduskamat (takit ja housut), yksi kuoritakki sekä toppahousut. Ja tietty asusteet (huivit), alusvaatteet ja sukat. Mutta niitä ei lasketa. 

Ladataan...
Sanna R.

Aika monessa blogissa tämä on jo kiertänyt parin viime viikon aikana, joten sopuloin ja kannan korteni kekoon. Kuvat on napsittu eilen duunin jälkeen, paitsi yksi, jonka otin vasta illalla, koska valtavan hieno valo. 

Meillä on siis käytännössä aina melko siistiä. Olen todella tarkka tavaroiden suhteen, tai siis sen suhteen, että jos niille ei ole tarkoitusta, niitä ei ole, joten tämä helpottaa asiaa. Lisäksi muutama vuosi samalla kokoonpanolla (minä, mies ja koirat) liki puolet pienemmässä asunnossa asuneena opetti aikamoista itsekuria järjestyksen pitämisesta, joten ne tavara_laitetaan_paikoilleen. Kuvia ottaessani huomasin kuitenkin, että minulla on selkeästi kaksi heikkoa kohtaa tässä järjestyksen pitämisessä; eteinen ja makuuhuone. Ja se käy aika selkeästi kuvista ilmi. Ja myös jääkaappi on oikeasti aika inha.

Mutta asiaan:

Olohuoneen nurkkaus on Sallin lempimesta. Jopa sen verran, jotta jos joku tuohon erehtyy istahtamaan, kiilaa neiti istujan aika nopeasti sivummalle.

 

Ihana 20 vuotta vanha keittiömme. Valitettavasti asuntoa ostettaessa ei ollut rahaa keittiöremppaan, joten noilla nyt mennään vielä hetki. Välitilan kaakelit olivat alunpitäen vaaleansiniharmaata ruudukkoa, mutta ne oli pakko vetää piiloon. Puisen tason maalaus on vielä vaiheessa. Maali on hankittu. Vuosi sitten.

 

 

Makuuhuone on meillä selkeästi se heikoin lenkki. Sänky jää aina petaamatta. Päiväpeittoa ei edes ole, mutta peitotkin asetellaan vain jos muistetaan. Ja yleensä muistetaan vain silloin, kun joku on tulossa kylään. Lakanat ja peitot ovat irrallaan, koska en osaa päättää, onko vielä liian kuuma peitolle vai ei.

 

Olohuone näyttää siltä miltä aina. Illalla lattialla lojuu tosin yleensä luita ja kongit (kuullostaa äkkiseltään semi-kinkyltä iltaharrastukselta, mutta tarkoitan tässä kohtaa niitä koirien purujuttuja).  Tuo Aalto-vati vähän hakee paikkaansa, enkä ole kovin mieltynyt siihen tuossa(kaan), mutta se on niin samperin iso, että ei mahdu edes kaappiin.

 

 

Parvekkeella on kuumuuteen kuollut kuusi, jota en jaksa viedä pois, koska siitä varisee niin hemmetikseen neulasia. Ehkä viskaan sen joku ilta pimeän turvin tuosta laidan yli. Onneksi en muuten saanut aikaiseksi ostettua tuonne mitään muita kasveja, koska tämä kesä olisi kyllä tappanut ne kaikki. Parveke on etelä-länsisuuntaan, joten arvannette varmaan, kuinka kuumaa siellä on ollut.

 

Työhuoneesta löytyikin sitten kasoja. Mutta noille on hyvä selitys; mies häippäsi tänään pariksi viikoksi kasoineen lappiin, joten asia hoitui sillä. 

 

 

Eteinen on sitten se toinen makkarin lisäksi, jossa ote vähän lipsuu. En tiedä mikä siinä on, mutta minulle on ihan tekemätön paikka nostaa kengät tuonne naulakon alle. Ja kuten huomaatte, myös irronneen pohjallisen takaisin laittaminen voi kestää. Konut olivat käytössä viimeksi tiistaina.

 

 

Nämä jääkaappikuvat on jotenkin vähän ällöttäviä, olin jo poistamassa niitä, mutta menköön nyt. Meillä kauppapäivä on perjantai ja kuvat on otettu torstaina, joten se selittää, miksi tuo vihanneslaari on vähän köyhä. Yksinäinen muna on lasissa siksi, että se hajosi, kun runttasin MunaEggspressiltä hakemani satsin tuonne alahyllylle. Söin sen treenien jälkeen pois. Pakko muuten pestä tuo jääkaappi viikonloppuna, on sen verran saastainen. Yök.

 

No sitten se valo. #nofilter

 

Ja lopuksi vielä ote treasure mapilta, kun alkoi oikeasti inhottamaan nuo jääkaappikuvat; haluaisin siis, että meidän jääkaappi näyttäisi tältä. Nyt ainoa yhteinen nimittäjä taitaa olla tuo Sriracha -kastikepullo. Ja sekin on väärällä hyllyllä.

 

Pages