704 tapaa keskittyä olennaiseen

Ladataan...
Sara K

 

Olen kolmen vuoden aikana kirjoittanut erityisesti kukista, estetiikasta, kirjoista, kengistä, taiteesta ja arjen pikku asioista, kuten syömisestä, kissojen ja koirien rapsuttelusta, kodin tuulettamisesta.

Hörhöosastosta tuli kuitenkin nopeasti blogini luetuinta materiaalia. Kivat korkkarit mutta kirjoita lisää siitä energiasta ja siitä, miten löydän unelmieni poikaystävän, sanoitte.

Olitte oleellisuuksien äärellä. Kiitos siitä. Koska uskalsitte pidättelemättömällä vimmalla vaatia parannusta elämäänne, tästä tuli fantastinen blogi ja yhteisö.

 

 

Kirjoitin ennen matkalle lähtöä valmiiksi blogini viimeisen merkinnän. Palasin matkalta ja siirsin dokumentin roskakoriin.

Kaikki on hyvin.

Tämä on ainoa asia, jonka tahdon juurruttaa mieleesi. Sinun ei enää ikinä tarvitse olla huolissasi. Kaikki järjestyy aina kohdallasi.

Jos asiat ovat sekaisin jollain hetkellä, ne ovat vain järjestäytymässä uudelleen, aiempaa paremmaksi kokonaisuudeksi. Pitkällä aikajänteellä kaikki muuttuu aina paremmaksi.

Olet huikeampi tyyppi kuin osaat edes aavistaa ja sinulla on huikea elämä edessäsi. Mene elämään sitä.

 

 

Uskalla olla itsesi kokoinen, se on kaikkien etu. Hengitä syvään, suorista selkäsi, katso ihmisiä silmiin ja anna elämän tulla luo.

Relaa. Anna olla. Anna asioiden seljetä. Nauti olostasi. Seuraa mielitekojasi. Arvosta itseäsi. Sano jotain kivaa jollekin tuntemattomalle.

Tee joka päivä jotain vain siksi, että nautit siitä. Kohtele itseäsi kauniisti. Kohtele muita ihmisiä kauniisti. Sano, ei haittaa, kun joku mokaa. Se on kaikkien etu ja nopein tie ratkaisuun.

Tuhlaile iloasi ja rakkauttasi. Anna sen valua kaikkille, missä kuljet. Rentoudu, nojaudu taaksepäin, naura. Halaile ja suukottele rakkaitasi.

Lopulta millään muulla ei ole väliä kuin rakkaudella. Sillä, miten kauniisti kohtelet itseäsi ja muita.

Ennen tätä merkintää olen käsitellyt blogissani hyvää elämää 703 tavalla. Mihinkään edellistä kappaletta kummempaan en ole kirjoituksillani pyrkinyt.

Ja silti ne lukuisat pohdinnat tarvittiin, jotta pystyn varmuudella sanomaan, että tämä on totta.

Rakkaus ei pelkästään riitä, vaan se on kaikki. Se on elämää ja elämä, pähkinänkuoressa.

 

 

Share

Kommentit

Nonparelliini (Ei varmistettu)

Kiitos Sara, kaikesta :) Kaikki on hyvin, toistan mielessäni ja muistelen kaikkea jakamaasi. Minulla olisi yksi kysymys: Olen onnellisessa suhteessa mutta ihastuin toiseen. Miten tässä kuuluisi edetä? Eli mistä tietää, että kannattaako riskeerata hyvä suhde uuden ihastuksen takia vai ei? :) Toivottavasti ehdit vielä vastata, kiitos kovasti!

Sara K

heippa, kiitos, totta kai ehdin vastata! nyt mulla vasta aikaa onkin :)

mitä tulee tilanteeseesi, millään tietyllä tavalla ei kuulu toimia. eteenpäin eläessäsi vaakakupit vain kallistuvat johonkin suuntaan. 

kiinnitin huomioni tuohon riskeeraamiseen. sanan käyttäminen ei palvele sitä, mitä tahdot. eli harmonista ja hyvää parisuhdetta.

suuntaa siis ajatuksesi vaikka ennemmin ihastumisen tunteen ihanuuteen kuin riskeihin. vaikka jäisit nykyiseen suhteeseesi, voi olla, että päätätte jossain kohdassa erota. tai jos päätätte erota nyt, ja sinä päätät jatkaa elämääsi uuden ihastuksesi kanssa, sinun ja nykyisen kumppanisi tiet olisivat saattaneet muutenkin erota hyvin pian.

tai, jos jatkatte yhdessä, tämä ihastus tuli sopivaan saumaan muistuttamaan sinua ihastumisen ihanuudesta. se, että olet uudella tavalla valppaana ja elämänjanoinen, vaikuttaa positiivisesti myös nykyiseen suhteeseesi.

huomaatko, että kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät puolensa. tosi hyvät puolensa. ei ole mahdollista, että kukaan teistä kolmesta olisi menettämässä mitään. kävi miten kävi, te kaikki voitatte.

kaikkien tapahtumien pohjalla on se, mitä meissä ja muissa ihmisissä on energeettisesti meneillään. älä siis tee tiestä kuoppaista yrittämällä järkeillä takuuvarmaa ratkaisua sen kautta, miten toimit. keskity niihin asioihin, jotka tiedät sisimmissäsi todeksi.

tahdot rakastaa ja tulla rakastetuksi. tahdot, että tämä tilanne etenee parhaalla tavalla kaikkien osapuolten kannalta. tahdot elää tasapainoisessa ja inspiroivassa suhteessa.

tuo riittää. 

nauti ihastuksen tunteesta. nauti siitä, että maailma esittelee vaihtoehtoja, joista valitsemalla kuljet eteenpäin. ole yleisellä tasolla kiitollinen siitä, miten huikeita tyyppejä olet saanut kohdata, ja miten hyvässä suhteessa saat elää.

kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja vierellesi tulee juuri se kumppani, joka on sinulle tässä kohdassa elämääsi sopivin :)

KarenM (Ei varmistettu)

Hei ihanuus, ja kiitos kolmen vuoden aikana jakamastasi viisaudesta. Uskaltaudun nyt vielä viimeisen mahdollisuuden kynnyksellä kysymään yhtä asiaa, olisi huippua jos vastaisit vaikka tämä taisikin olla viimeinen blogitekstisi? Kysymys kuuluu, minua kiehtoo niin moni työ, mutta miten osaan päättää mitä lähden tekemään, miten valita tilanteessa jossa niin monet asiat kiinnostavat? :)

Sara K

heitä lanttia, valitse fiiliksellä, tai sokkona :)

kun teet jotain, mistä pidät, eteesi ilmestyy lisää kivoja vaihtoehtoja, joista valita. kaikki kehittyy koko ajan, ja kaikki vie eteenpäin. mitään sellaista valintaa ei olekaan, ettei sitä voisi myöhemmin oikoa.

eli jos et tiedä vielä, kokeiltuasi jotain, tiedät tarkemmin.

ole myös rehellinen itsellesi. älä yritä laskelmoida sitä, mikä vaihtoehto olisi helpoin saavuttaa. mikä tahansa vaihtoehto on mahdollinen. mieti siis sitä, mitä ihan aidosti tahdot tehdä: millaisia asioita, kenen kanssa, missä paikassa, miten.

kun päätät aluksi vain keskittyä luomaan työnteollesi pohjaa näistä suurpiirteisistä mutta perustavanlaatuisista asioista, ensin mieleesi alkaa liukua uusia, yksityiskohtaisempia ideoita, ja jonkin ajan kuluttua tietoosi tulee konkreettisia työpaikkoja, jotka sopivat yhteen toiveidesi kanssa.

 

 

Gea (Ei varmistettu)

Sara, nyt kun blogisi loppuu, niin miten me lukijat kuulemme tulevan kirjasi julkaisusta? Ja ilmestyykö sinulla myös toinen kirja, yhdessä Pian kanssa? Missä kuussa kumpikin julkaistaan? Ja onko jotain väylää mistä kuulla niistä, ja sinusta? En halus missata mitään :D ja tulee ikävä sua. Voiko sua enää seurata missään? :)

Sara K

olen kirjoittanut lokakuun lopussa ilmestyvän kirjan yhdessä ystäväni ja kollegani pia sievisen kanssa. se on se kirja, josta olen maininnut täällä, ja joka käsittelee hyvän elämän aiheita.

oletan, että kirja on jossain esillä, ja kuulet siitä :) tosin markkinoinnin ja viestinnän yksityiskohdat ovat tietenkin kustantajan käsissä...

mutta voit myös toki seurata minua instagramissa (jota käytän aika aktiivisesti) tai pyytää kaveriksi facebookissa (jota käytän laiskasti). 

pienisisko
Spin off

Sitä vaan kysyisin, että JOKO ON LOKAKUUN LOPPU? En malta ootella! :)

NiinaK (Ei varmistettu)

Kiitos Sara viisaudestasi, herkkyydestäsi, kauneuden tajustasi ja sydämellisyydestäsi, jota olet tämän blogin kautta jakanut. Sanasi ovat koskettaneet useasti ja mikä tärkeintä, niiden kautta on kylvetty useita oivalluksen siemeniä. Blogisi on ollut tärkeä minulle, olen siitä kiitollinen. Toivon sinulle kaikkea ihanaa, valoa, iloa ja rakkautta <3

Sara K

kiitos niina!

niin minäkin sinulle, lisää kaikkea ihanaa, valoa, iloa ja rakkautta :) ei niitä koskaan liikaa voi olla.

LottaMatilda (Ei varmistettu)

Purskahdin itkuun. Olen seurannut kirjoituksiasi niin kauan kuin muistan, kiitos niistä jokaisesta. Olen saanut enemmän kun pystyn kuvailemaan. Kiitos.

<3

Sara K

voi muru, kiitos itsellesi ja ihanaa kesää sinne! ♡

Toimitus
Toimitus

Kiitos Sara vielä tätäkin kautta, sekä toimituksen että lukijoiden puolesta <3 Rakkautta ja viisautta, sitä olemme mitä suurimmassa määrin saaneet. Ja maailman parhaan idean tiukkoihin paikkoihin: "Mieti mitä Sara tekisi. Toimi samoin." Saa kopioida :)

Sara K

voi hitsi, ootte kyllä mahottomia, ja ihania.

vi ses & pusssss!

grkid (Ei varmistettu)

Kiitos ja kumarrus, kaikesta. Viimeiset kolme vuotta ovat lentäneet kuin siivillä, ja ihanan kaihertavan haikealta tuntuu luopua.
Toivotan sinulle pelkkää hyvää ja toivon kuulevani sinusta taas pian.
Siihen asti, kuten toimitus tuohon ylle oli kommentoinut, tilanteessa kuin tilanteessa on relevanttia kysyä itseltään "what would Sara K do".

Sara K

olet suloinen, kiitos, ja takuulla tapaamme.

ihanaa kesää! ♡

Apua (Ei varmistettu)

Pysyyhän tekstisi luvettavana vielä jongin aikaa? &lt;3

Sara K

no ihan heti nyt en ole tekemässä asialle mitään. siis tällä viikolla tai tuskin ennen juhannustakaan :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihana Sara, sun avulla mun elämä on TODELLA erinäiköinen kun joskus aikaisemmin, ihanan näköinen &lt;3 Semmonen ylipohdinta tuli mieleen sun korkki-esimerkistä, että sen "ylimmän huipun" saavuttaa siis vain siten, ettei ajattele huonoja asioita jotka lannistavat. Eli käytännössä onnellisuus on pahoista ajatuksista irti päästämistä ja keskittymistä olemiseen? Tunnen usein itseni onnellisemmaksi silloin kun ajattelen hyviä ajatuksia, kuin vain keskittyisin johonkin asiaan, jos ymmärrät mitä meinaan! Eli kun joskus kirjoitit korkki-esimerkissä, että kun päästää irti negatiivisista ajatuksista, korkki ponnahtaa ylöspäin, itse ainakin tarvitsen seuraksi positiivisia ja ihania ajatuksia, ei pelkästään irti päästämistä.. Mikä on mielipiteesi? :) Huomaan usein tarvitsevani jotain yksinkertaistavaa, sillä lähden yliajattelemaan! Miten yliajattelusta pääsisi eroon, keskittymällä olennaisiin ajatuksiin vai? :)

Sara K

ihana vierailija, ekana joudut kyllä kreditoimaan itseäsi! sinähän ne muutokset ja oivallukset olet tehnyt, enkä minä :) 

kiitos kuitenkin että olet lukenut ja osallistunut, se ilahduttaa minua totta kai!

ihan aluksi tahdon mainita, että mitkään ajatukset eivät ole pahoja tai vääriä. annetaan kaikkien ajatusten siis vain olla.

kun ajattelet jotain, mitä tahdot, tunnet olosi hyväksi. kun ajattelet tahtomasi asian puutetta, tunnet olosi kurjaksi. tällä tavalla tunteemme kertovat meille joka hetki, missä mielemme viilettää, eikä meidän tarvitse skannata kaikkia ajatuksiamme läpi ollaksemme tietoisesti kiinni omassa elämässämme. kun seuraamme tunteitamme, huomaamme hyvin herkästi, milloin ajattelemme jotain, mikä ei palvele meitä ja toiveitamme.

minulla ei ole varsinaista mielipidettä siihen, miten mieli toimii samealta tuntuvista ajatuksista irti päästäessä, mutta voin kyllä kertoa, miten se toimii.

eli ajatellaan, että ystäväsi on toiminut tavalla, josta sinä olet loukkaantunut. mitä enemmän ajattelet, että ystäväsi ei arvosta sinua ja puhuu sinusta ehkä jopa pahaa selän takana, sitä voimakkaampi ja todellisempi dramaattisesta tilanteesta tulee. alussa oli pelkkä epäilys, pian tunnet hyvin vahvasti, että jotain ikävää on meneillään. ajatukset synnyttävät aina lisää samankaltaisia ajatuksia, ja siksi vyyhti kasvaa ja ikävä tunne vahvistuu.

jos tässä kohdassa pysäytät itsesi ja huomaat, että olet luomassa kokemusta, jota et tahdo elää, sinun on melko helppo valita tietoisesti, että päästät irti näistä inhottavan tuntuisista ajatuksista. se onnistuu helpoiten, kun et ajattele mitään yksityiskohtaista, vaan keksityt vaikka kymmeneksi minuutiksi kuuntelemaan vain hengitystäsi sisään ja ulos.

jos keskityt yksityiskohtiin, palaat mitä varmimmin takaisin ikävältä tuntuvaan ajatuskehään. meillä on aina pääsy vain niihin ajatuksiin, jotka ovat melko lähellä omaa vallitsevaa energiaamme. emme siis oikeastaan keksi ajatuksia. ennemmin nappaamme kiinni asioista, jotka jollain hetkellä kuuluvat (energialtaan) todellisuuteemme.

hengitellessäsi menemään ja hiljentäessäsi mielesi energiatasosi kohoaa. ja kun energiatasosi kohoaa, mieleesi tupsahtaa uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia. et koe tilannetta enää kiivaan tunnereaktion kautta vaan olet rauhallinen.

koko kiukunpuuska alkaa tuntua typerältä, koska ethän sinä kiukutella halua. asiat voi selvittää rauhanomaisellakin tavalla. tai ehkä mitään selvitettävää ei edes ole vaan tahdot vain keskittyä oleelliseen: siihen että saat viettää aikaasi niin loistavan tyypin kanssa.

nuo myönteiset näkökulmat olivat siis automaattinen seuraus sille, että olit hetken suurpiirteinen ja keskityit vain hengittämään.

kysyt onko tosi onnellista oloa mahdollista saavuttaa keskittymällä vain neutraaleihin asioihin, vai tarvitaanko jotain erityisen positiivista?

on mahdollista, mutta koska hyvälle ololle ei ole mitään kattoa, ja olemme tulleet tänne elämään fyysistä elämää emmekä olemaan pelkkää henkeä, käytännössä käy niin, että kun olosi kohenee, ponnahdat ylös ja sinun tekee mieli mennä tekemään jotain. tai yksinkertaisesti kyllästyt meditoimaan, koska jokin muu on yhtäkkiä paljon tärkeämpää.

nämä ovat niitä kutsumustamme ja syvimpiä toiveitamme tukevia ajatuksia ja ideoita, jotka tupsahtavat energiamme kohotessa väistämättä mieleemme.

mikään tapa ajatella ei kuitenkaan ole väärä tapa. jos saat helposti kiinni myönteisistä ajatuksista, ja ne kohentavat oloasi, tietenkin ajattelet noita myönteisiä ajatuksia :)

jos olosi on ankea ja myönteisen näkökulman löytäminen vaikeaa, silloin ratkaisu ongelmaan syntyy helpoiten irti päästämällä.

toivottavasti tämä selvensi asiaa. ja kysy lisää, jos selitin epämääräisesti.

 

Sara K

unohdin tuon viimeisen, eli yliajattelusta pääsee eroon, kun et yritä päästä mistään eroon, vaan yksinkertaisesti nojaat niiden asioiden puoleen, joita kohti tahdot kulkea.

ajatellessasi, että tämä sujuu ihan hyvin, ja että tulet koko ajan tietoisemmaksi ajattelijaksi, ja sinun on helppo ohjata mieltäsi, ja jos et aina onnistu, niin se ei haittaa mitään koska löydät selkeän olon taas uudelleen, rauhoitat itseäsi ja saat kiinni voiman tunteesta. kaikki on hyvin maailmassasi.

ja sitten voit taas keskittyä kaikkiin niin kivoihin asioihin, joista olet oikeasti kiinnostunut :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos ihana Sara, tuli lämmin olo kun vielä varmistit tossa lopussa että ymmärsinhän mitä ajoit takaa! Tuli vain sun zen-kirjoituksen myötä sellainen kuva, että se "ylin huippu" saavutetaan kun ns. ei ajatella mitään erikoista. Mutta eikö onnellisuus ja muutkin tunteet pohjaudu pelkästään ajatuksista? Tarkoitatko sitä, että esim meditoimalla pääsee sellaseen tilaan, missä onnelliset ja hyvät ajatukset ovat automaattisia? Koska usein on sellainen tilanne että hyviä ajatuksia on ja niitä vaan tulee entistä enemmän mieleen, ympäristö näyttää hyvältä, ihmiset hymyilevät yms, mutta koen olevani onnellisempi juuri silloin kun ajattelen hyviä ajatuksia, eikä silleen etten ajattelisi "mitään"! :D Tarkoititko zen-kirjoituksessa sitä, että ylin huippu saavutetaan ajattelematta mitään, vai, että kun meditoimalla tms saavutetaan ylin huippu niin hyvät ajatukset ovat automaattisia? Menin vähän sekaisin, koska olen aina luullut että onnellisuus pohjautuu ihanista AJATUKSISTA eikä siitä, että ollaan ajattelematta! Haluaisitko vielä hieman selventää? :p

Vierailija (Ei varmistettu)

Eli yksinkertaistettuna: Onko onnellisuus kiinni siis ajatuksista vai siitä ettei ajattele mitään? :D

Sara K

ajatuksista.

olemme ajattelevia olentoja emmekä pysty olemaan pitkää aikaa ajattelematta mitään. ja kun kirjoitan 'pitkää aikaa', tarkoitan ennemmin sekunteja kuin minuutteja.

Sara K

ja vielä lisäys, mitään ylintä huippua ei ole olemassa. sille miten hyväksi voit olosi tuntea, ei ole mitään kattoa.

mutta mikä tärkeintä: you know what to do :)

älä mieti näitä liikaa, koska sinulla on asiat niin hyvin, ja tiedät, miten olla onnellinen. senkun elelet eteenpäin ja katselet niitä kauniita ihmisiä ja keskityt kaikkeen ihanaan, mitä elämä eteesi tuo.

MatildaR (Ei varmistettu)

Sara, blogisi on auttanut paljon, aina ensimmäisestä tekstistä, johon satuin törmäämään. Olet sanoillasi lohduttanut, tukenut, antanut inspiraatiota ja voimia. Niin paljon viisautta ja kauneutta. Kiitos. Toivon sinulle kaikkea hyvää, läsnäoloa ja tietenkin sitä rakkautta : )

Sara K

kiitos hyvästä ja läsnäolosta ja rakkaudesta!

ja samaa sinulle, kiva että olet lukenut ja ollut niin pitkään mukana :)

LauraL (Ei varmistettu)

Hei Sara, ensinnäkin kiitos huikeasta blogistasi! Olen seurannut blogiasi pitkään ja minulla on ehkä vähän hassu ja intiimikim kysymys, mutta uskon että näkemyksestäsi olisi apua tähänkin asiaan. Uskon että mielipiteesi kautta osaisin ainakin suhtautua asiaan lohdullisemmin. Eli asiaan: Olen ollut 8 vuotta parisuhteessa mutta minun on hyvin vaikea saada orgasmia. Kumppanini on ihana ja yrittää parhaansa, ja meillä on ihanaa seksiä, mutta en saa orgasmia yhdynnän ulkopuolellakaan. Ihmettelen, että onko mussa jokin vikana, vai miksi se on niin vaikeaa vaikka osaan kyllä rentoutua enkä ajattele sitä pakkomielteisesti. Toivottavasti tämä ei ole nyt liian intiimi kysymys, mutta lähinnä kaipaan neuvoasi siinä, mistä näkökulmasta tätä asiaa kannattaisi lähteä parantamaan, kun kuitenkin se olisi ihana joskus saavuttaa. :)

Sara K

heippa, tämä on ihan ellun tonttia, siis seksologi elina tanskasen, joka piti blogia meidän alkuperäisessä kokoonpanossa trendissä, ja jonkin aikaa lilyn puolellakin.

ai kun mulla onkin ikävä ellua! hän osaa selittää seksiasiat aina yhtä hyvin. kannattaa lukea kolumneja hesarissa ja vanhoista 'auta elina' -blogauksistakin voisi löytyä jotain aiheeseen liittyvää. tai siis löytyy, googlaamalla löytyy ainakin joku orgasmijuttusarja, ja samoin muistan, että ellu kirjoitti naisen orgasmista pitkän jutun trendiin, ehkä vuosi tai kaksi sitten.

oletan, että ellun eka kysymys olisi, että oletko koskaan saanut orgasmia? lue siis aluksi tämä.

korostan, etten ole asiantuntija muissa kuin omissa seksiasioissani (kuten me kaikki), mutta jos olisin tilanteessasi, lähestyisin asiaa kokonaan toisesta kulmasta.

eli aluksi tekemällä rauhan tilanteen kanssa. luopumalla ajatuksesta, että jotain täytyy muuttaa, että jokin on vialla, tai vaikeaa. sinussa ei ole mitään vikaa. mutta et voi samanaikaisesti ajatella, että orgasmin saaminen on vaikeaa, tai sinulle erityisen vaikeaa, tai mikä onkaan ajatuksesi ydin, ja elää todellisuudessa, jossa tämä kaikki on helppoa.

(oletko lukenut blogiani sen verran, että ymmärrät konseptin ajatusten ja todellisuutesi välisestä yhteydestä?)

ja sitten keskittyisin niihin asioihin, jotka toimivat ja ovat hyvin. eli harrastaisin sitä hyvää seksiä sen ihanan kumppanin kanssa, mutta pyytäisin, ettei hän yritä mitään, enkä itse yrittäisi mitään. vaan keskittyisin kaikkiin niihin asioihin, jotka tuntuvat hyvältä. 

kaikki, mihin keskitymme, kasvaa ja vahvistuu. aina. ei poikkeuksia. siksi emme pääse eroon ongelmasta ongelmaan keskittymällä. pimeys ei katoa pimeyttä poistamalla (muistatko ne hölmöläiset, jotka kantoivat säkeissä pimeyttä ulos mökistä?) vaan valot sammuttamalla. 

ajattele, että olet lähdössä ulos, etkä löydä avaimiasi. käännät kodin ympäri, mutten vain löydä tuota isoa nippua. hermostut, koska sinulla alkaa olla kiire. mutta hermostuminen ei auta. tavaroiden heittely ei auta. koska ajattelet niin kiivaasti, että avaimet ovat hävinneet, et yksinkertaisesti pysty näkemään niitä. todellisuuteemme lukeutuvat aina ne asiat, joihin eniten uskomme. me kaikki tunnistamme tämän. minä pystyn helposti kadottamaan avaimet jopa omiin käsiini, jos minulla on kiire. 

yhtä kaikki, jossain kohdassa turhaudut niin paljon, että huudahdat pari kirosanaa, tai puhelin soi, tai tapahtuu jotain muuta, mikä pakottaa huomiosi keskipisteen irti itse avaimista. käyt juomassa vettä. naputtelet viestin, että olet hiukan myöhässä. ja rauhoituttuasi – luovutettuasi! – keksit katsoa ulko-ovesta. ja siellä ne avaimet roikkuvat.

sinun orgasmisi on nyt tuo avainnippu. ja minun rönsyilevän selitykseni ydin on se, että tee mitä tahansa, mikä irrottaa huomiosi siitä, että avaimet ovat kadoksissa. nauti elämästäsi ja hyvästä suhteestasi ja siitä, että elämässäsi on ihminen, jota voi rakastaa ja jota kohtaan voi tuntea intohimoa. se on ihana tunne!

ja sitten tuon ihanuudessa kellumisen keskellä, jossain kohdassa, mielesi tekee kokeilla jotain uutta, tai yksinkertaisesti jokin pikkuinen asia muuttuu. ja kun seuraat noita uusia mielitekoja ja antaudut uusille tilanteille, sitten saat.

koko orgasmiasia on non-issue. ensin henkisesti, ja sitten ihan konkreettisesti kokemuksissasi.

Emiljja (Ei varmistettu)

En ole kommentoinut kuin ehkä muutaman kerran aiemmin, mutta nyt tuntui tärkeältä sanoa ainakin kiitos. Kiitos kaikesta siitä kauneudesta ja elämän oivalluksista, joita olen blogiasi lukemalla saanut. Postauksiesi lukemisen jälkeen elämä tuntuu aina kevyemmältä, kepeämmältä ja hauskemmalta. Jännemmältäkin. Ja jotenkin hupsun suloiselta. Ja tuntuu, että siitä on tullut nykyään jo melkein perusolemus. Taisit joskus kirjoittaa jostain "keijukaispölystä" tai jostain, ja siltä se elämä ja olo usein tuntuu :)

Ja ylläolevien kommentoijien tavoin, minäkin mietin aina joskus, mitä Sara K tässä tilanteessa tekisi, tai mitä rakkaus tekis, hehe.

Iloa kesään ja tulevaisuuden seikkailuihin!

Sara K

sara mitä todennäköisimmin söisi kakkua!

mutta pohdinta mitä rakkaus tekisi on pattitilanteissa aina paikallaan.

kiitos itsellesi, että olet lukenut ja oivaltanut. juuri teidän lukijoiden, hengenheimolaisten, takia tätä blogia on ollut ihana tehdä.

kivaa kesää!

Ruta (Ei varmistettu)

Kiitos inspiroivasta blogistasi, Sara! Mietin välillä että miten oletkaan niin ihana, ja miten suurta rohkeutta se vaatii, että olet jakanut ajatuksiasi täällä. Että elät suurinta versiota itsestäsi ja muutat sitä kautta maailmaa, lukijoiden ja ympärilläsi olevien ihmisten kautta. Ihailen sitä ja mietin että onko se välillä myös pelottavaa, olla niin paljaana muille? Haluaisin itsekin olla niin avoin ja rohkea elämässäni, miten siis neuvoisit minua? Aina välillä koen olevani, mutta sitten mielen pelot ottavat taas vallan. Ja yksi kysymys vielä: pidän usein piilolinssejä ja monet eivät tiedäkään että minulla on silmälasit. Minua jotenkin nolottaa käyttää laseja vaikka tiedän että sehän on ihan höpsöä ja monet ovat kehuneetkin lasejani. En tunne niissä ehkä oloani niin vapaaksi, ne kuitenkin myös rajoittavat. Ja mietin että näytänkö nörtiltä. Mietin myös usein että miltäköhän nyt hiukseni näyttävät jne. Miten olla luonnollisemmin oma itsensä, laseineen, hiuksineen yms. ja miten lakata murehtimasta kaikkia pikkujuttuja? Kiitos paljon :)

Sara K

moikka, kiitos kommentistasi!

itse asiassa en ole miettinyt blogiani tuosta näkökulmasta, siis että se vaatisi erityistä rohkeutta. tapani olla ja tehdä työtä on tällainen. keskityn itsekkäästi asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä, enkä oikeastaan mieti, riittääkö se muille :)

ihan eri tavalla paljaana olen tietenkin omassa elämässäni, omien ihmisteni kanssa. mutten tee tästäkään ongelmaa, koska tiedän, että kun arvostan itse itseäni, koen olevani arvostettu. ja jos en arvosta itse itseäni, en voi kokea olevani arvostettu, vaikka joku toinen arvostaisi minua kuinka paljon.

kaikissa asioissa kaksi puolta: se mitä tahdomme ja tuon tahtomamme asian puute. jos on aallonharja, on pakko olla olemassa myös aallonpohja, koska millään muulla tavalla sitä aallonharjaa ei voisi määritellä.

jos jokin asia on meistä kiva mutta melko yhdentekevä, tässä merellisessä kontekstissa, heh, kyseessä on pieni aalto. eli harja ei ole korkea eikä pohja suhteessa matala. mutta kun tahdomme jotain oikein kovasti, aallonharja on korkea, ja siten pohja matalalla. ja kun puhun aallonpohjasta, viittaan esimerkiksi pelkoon tuon tahtomamme asian menettämisestä, tai pelkoon ettei toivomamme asia toteudu.

esimerkiksi rakkauden rinnalla elää aina pelko rakkauden menettämisestä. jos tahdomme olla onnellisia, meidän on välillä tietoisesti valittava, että keskitymme itse rakkauteen, emmekä siihen, mikä voi mennä mönkään.

todellisuutemme on aina ajatustemme värittämä. maailma heijastaa meille peilin tavoin sen, mitä ajattelemme itsestämme ja maailmasta.

kaikki vaihtoehdot ja näkymät ovat mahdollisia. sinä olet sinun maailmankaikkeutesi ja todellisuutesi keskipiste. eli ei ole yhtään enemmän 'totta', että olet epävarma ja vetäytyvä kuin että olet rohkea ja avoin. kyse on näkökulmastasi. pystyt uskottelemaan itsellesi kumman tahansa vaihtoehdon. uskomus on pelkkä ajatus, jota olet ajatellut niin pitkään, että se on alkanut tuntua todelta.

sinun ei tarvitse synnyttää rohkeutta. se on sinussa. ja se vahvistuu väistämättä, kun lakkaat ajattelemasta, ettet pysty, tai osaa, tai kelpaa.

ratkaisu kaikkiin ongelmiimme on itsemme hyväksyminen ja rakastaminen. kun kannustamme itseämme moittimisen ja vähättelyn sijaan, suhtautumisemme muihin ihmisiin ja kokemuksiimme muuttuu. kaikki on toisin.

tätä on mahdotonta selittää tai opettaa, tämä täytyy vain itse kokea. ja kuten todettu, kaikki lähtee sisältäsi. siitä, miten suhtaudut itseesi ja toiveisiisi.

suhde muihin ihmisiin helpottuu, kun emme mieti, mitä heidän päässään liikkuu. sitä emme nimittäin koskaan pysty varmuudella tietämään, ja sitä miettiessämme saamme vain päämme sekaisin.

kun keskityt siihen, mitä itse ajattelet muista ihmisistä, keskityt kaikkeen kivaan ja hyvään heissä, olet ensinnäkin aivan valloittava tyyppi, ja toiseksi, sinun on hyvä olla. olet onnellinen. viihdyt nahoissasi. 

kaikki mihin keskitymme, kasvaa ja vahvistuu. eli kun viihdyt nahoissasi, eteesi ilmestyy lisää syitä olla onnellinen, ja tässä vaiheessa koko rohkeusasiaa ei tarvitse miettiä. elelet vain eteenpäin ja kaikki on enimmäkseen aika helvetin kivaa :)

Poolamea (Ei varmistettu)

Moi Sara, miten päästä eroon laiskuudesta? Minulla on paljon unelmia, ideoita ja asioita joita haluan tehdä, mutta olen laiska toteuttamaan. Ajattelen että ne ovat niin työläitä ja aikaa vieviä ja keskityn kaikkeen muuhun, vaikka ne ovat oikeasti asioita joita haluaisin tehdä. Samalla tiedostan että jos tekisin asioita edes vähän päivässä, niin ne edistyisivät. Kaipaisin siis myös ajanhallintavinkkejä. Miten itse hallitset aikaa, kun sait kuitenkin päiviteltyä blogiakin usean vuoden ajan? :) Kiitos hirmuisesti!!

Sara K

heippis!

ensiksi, lue merkintäni viivyttelystä.

ja sitten, älä yritä päästä mistään eroon. älä ajattele olevasi laiska ja saamaton, koska silloin vahvistat tätä kokemusta, ja kynnys ryhtyä toimeen kasvaa edelleen.

ajattele vähemmän sitä mitä et tahdo ja enemmän sitä, mitä tahdot: kulkea eteenpäin, tehdä itsellesi mieluisia asioita, toteuttaa unelmiasi.

ongelma ei ole se, että unelmien saavuttaminen olisi työlästä. ongelma on se, että luulet, ettet saa mitään aikaan. ja nopein tie ratkaisuun on alkaa etsiä jokaisesta päivästä asioita, joita olet saanut aikaan.

jos elät sotkun keskellä siivoa. juo enemmän vettä ja tuuleta kotiasi paljon. hengitä syvään ja ulkoile. kuuntele musiikkia, joka saa sydämesi laulamaan.

saattaa kuulostaa omituiselta, mutta tällaiset asiat vaikuttavat hurjan paljon kokemukseesi siitä, junnaavatko asiat paikoillaan vai edistyvätkö ne. veren ja nesteiden kehossamme kuuluu virrata. energian kuuluu virrata, ja jos et tuki sitä (ajattelemalla tunkkaisia ajatuksia), se virtaa.

kun saat itseäsi liikkeelle joissain asioissa, missä tahansa asioissa, sinussa herää luontainen kutsumus toteuttaa ja edistää sinulle tärkeitä asioita. kun taas itsesi motivoiminen tukkoisessa ja laiskuuteen käpertyneessä tilassa on vähän samanlaista kuin keitetyn nuudelin työntäminen sormella eteenpäin. epämääräistä. tehotonta. 

kirjoitin kiireen tunnusta ja ajasta tuohon ylimmäiseksi linkkaamassani viivyttelyä käsittelevässä merkinnässä. mutta jos minä olisin tilanteessasi, en keskittyisi ajankäyttöön ja tehokkuuteen nyt. niiden ajatteleminen ei juuri tällä hetkellä vie sinua toivomaasi suuntaan.

älä myöskään vertaa itseäsi minuun tai kehenkään muuhun. olet riittävä ja upea juuri tuollaisena kuin olet, juuri tuossa tilanteessa kuin olet. ja juuri tämän hidasteluvaiheen takia toiveesi kulkea eteenpäin on kasvanut niin suureksi, että se toimii eteenpäinvievänä voimana ja kuljettaa sinua vaivatta eteenpäin, kunhan vain töytäiset itsesi liikkeelle.

aloita pienestä ja helposta. käy lenkillä ja siivoa komerot. suhtaudu kevyesti itseesi ja elämään. ihaile työsi tulosta. kehu itseäsi. ja anna sitten onnistumisen tunteiden ja ilon levitä kaikkeen, mitä teet.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos Sara, kaikesta – oivalluksista, elämänilosta, herkkyydestä, irti päästämisestä, rakkaudesta. Kirjoitustesi kautta olen oppinut paljon itsestäni, ajatuksistani ja tunteistani. "Lighten up" on minulle lempilausahduksesi – mikä nerokas, kullanarvoinen ohje elämään! Kiitos. Toivon sinulle paljon iloa ja hymyjä, ja jään odottelemaan syksyllä julkaistavaa kirjaasi. :)

Sara K

olet ihana! kiitos. kaunista kesää ♡

Salalaa (Ei varmistettu)

Heippa Sara!

Olen seurannut blogiasi viime lokakuusta, kun kaverini linkkasi Hyvää työtä postauksesi. Se juttu kolahti ja palasin lukemaan. Vaikken ole aiemmin kommentoinut, nyt haluan sanoa kiitos. Kirjoituksesi ovat tuoneet minulle paljon iloa, lohtuakin ja monia oivalluksia. Kiitos Sara ihanasta blogista ja onnea uusiin seikkailuihin!!!

Sara K

ihana kuulla!

kiitos itsellesi ja jänniä uusia aikoja meille molemmille ♡

 

Minttu* (Ei varmistettu)

Kiitos ja hyvää jatkoa sinulle.

Sara K

ja sinulle myös! kiva kun olet lukenut.

Minnuli (Ei varmistettu)

Moi Sara, kiitos ihanasta blogistasi! Huomaan, että ajattelussani ja elämässäni on tapahtunut paljon ihania muutoksia sitten blogisi löytämisen. Kiitos osuudestasi tässä kaikessa :)

Musta olennaista on esim: aprikoosit, hölmöt ilmeet, syreenit, kauniit sanat, nauraminen, rakkaus ja hyvän shampoo. Ja sitten myös luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen, mistä päästäänkin aiheeseen, jonka kysymistä olen viivytellyt pienen ikuisuuden. Mutta nyt kysyn, jos vaikka saisin ajatuksiini vähän selvyyttä.

Eli yksilötasolla ja omalla kohdallani ajatusten ja elämän tapahtumien välinen yhteys käy järkeen. Mutta miten vaikka maapallon tasolla, miten me kaikki maan asukit luomme kollektiivisen todellisuutemme ja ne olosuhteet, jotka täällä vallitsee? Vai kuka/mikä ne luo, sinun näkemyksesi mukaan?

Kysyn tätä siksi, että joskus kuuntelin sellaisen Abraham-Hicks -pätkän, joka tuntui olevan mulle jotenkin aika off. Siinä puhuttiin ilmastonmuutoksesta ja mulle jäi sellainen vaikutelma, että siinä kiellettiin ilmastonmuutos ja sen ongelmallisuus (voi tietysti olla, että tulkitsin sen väärin). Kuitenkin ilmastotieteessä vallitsee aika selvä yhteisymmärrys siitä, että ihminen on toiminnallaan kiihdyttänyt ilmastonmuutosta ja että siitä voi koitua meille ja muille lajeille harmia. Minun on vaikea yhdistää nämä kaksi: jos vetovoimanlaki on totta ja jos se, että kaikki on aina hyvin, on totta, onko tiede tässä kohtaa väärässä? Vai onko kaikki nyt kuitenkin hyvin esim. siksi, että tämän tilanteen kohtaaminen saa meidät tietämään yhä vahvemmin, mitä haluamme, ja ehkä kehittämään kaikkia siistejä olemisen ja tekemisen muotoja, jotka ovat paitsi ympäristöllemme edullisia myös meille itsellemme, ihan vain itsessään ilman ympäristönäkökulmaakin, hyviä ja hauskoja?

Ajatukseni tämän suhteen ovat hiukan sekavia vielä, mutta huomaan, että tämä on mulle tosi tärkeä juttu. Haluan elää hyvää elämää koko planeettaa ja universumia kunnioittaen ja tahdon, että mahdollisilla lapsillani ja lapsenlapsillanikin on mahdollisuus hyvään ilmanlaatuun, puhtaaseen veteen ja maailmaan, jossa on mahdollisimman paljon kaikkia siistejä muitakin eliöitä. Toivon, että ihmiskuntana kulkisimme suuntaan, jossa yhä vahvemmin eläisimme harmoniassa ympäristömme kanssa. Mutta toisten puolesta en voi päättää. Miten siis lähtisin tätä asiaa edistämään?

Kivaa jos tästä syntyisi keskustelua, en olekaan koskaan jutellut ympäristöstäjutuista tällaisen maailmankatsomuksen näkökulmasta. Olis avartavaa :) t. noviisi

Sara K

heippa, kiitos kommentistasi. niin paljon sanottavaa, että syvennyn tähän myöhemmin, mutta kirjoitit itse auki tosi monta hyvää pointtia.

kulkeaksesi toivomaasi suuntaan, se, mihin tahdot keskittyä on tuo kohta:

Haluan elää hyvää elämää koko planeettaa ja universumia kunnioittaen ja tahdon, että mahdollisilla lapsillani ja lapsenlapsillanikin on mahdollisuus hyvään ilmanlaatuun, puhtaaseen veteen ja maailmaan, jossa on mahdollisimman paljon kaikkia siistejä muitakin eliöitä. Toivon, että ihmiskuntana kulkisimme suuntaan, jossa yhä vahvemmin eläisimme harmoniassa ympäristömme kanssa.

se, mihin et tahdo kroonisesti keskittyä on nykytilanteen ongelmallisuus. isossa kuvassa asiat muuttuvat aina paremmaksi, mutta pystyt oikein tehokkaasti suttaamaan ilon päivistäsi keskittymällä kaikkeen siihen, mikä tuntuu nyt olevan huonosti. ja kun keskityt siihen, mikä on huonosti, et pysty näkemään isoa kuvaa. et pysty näkemään ratkaisuja ja mahdollisuuksia, jotka ovat olemassa.

mutta tosiaan, palaan tähän kunnolla myöhemmin, viimeistään huomenna. kivaa iltaa! 

Minnuli (Ei varmistettu)

Oho olit nopee! Kiitos Sara ja kuulemiin :)

Minnuli (Ei varmistettu)
Sara K

heippa, viimein! sori viive, en ole päässyt kirjautumaan tunnareillani sisään.

jos ymmärrät konseptin ajatustesi ja kokemustesi välisestä yhteydestä, ymmärrät helposti myös sen, että jos uskot maailman asioiden olevan epävakaalla tolalla, kokemuksesi vahvistavat tätä uskomusta. eli silmiisi osuu yhä enemmän tutkimustietoa, joka sopii yhteen uskomuksesi kanssa. ja jos joku puhuu aiheesta jostain toisesta kulmasta, puheet ovat sinulle off.

toisin sanoen, jos olet huolissasi, löydät lisää syitä olla huolissasi. löydät myös ympäriltäsi (media, kohtaamiset) ihmisiä, jotka ovat huolissaan samasta asiasta, ja huolestunut energia kasvaa ja vahvistuu entisestään.

me kaikki vaikutamme planeettamme olosuhteisiin. ihminen on uutta luova eläin. me kehitämme ja rakennamme. me synnytämme isoja toiveita paremmasta, sekä yksilöinä että kollektiivisesti.

kasvit ja eläimet taas keskittyvät ennemminkin sallimaan ja vahvistamaan sitä hyvää, minkä keskellä ne elävät. luonto, kasvit ja villieläimet takaavat planeettamme harmonian. ne eivät rakenna pilvenpiirtäjiä vaan niiden erikoislaatuisuus on siinä, että ne eivät mene samalla tavalla out of wack kuin me ihmiset. mene uimaan luonnonvesiin tai nojaa vartti johonkin puuhun raitista ilmaan hengittäen ja huomaat, miten tuo harmonia tarttuu. 

maailmaa ei voi muuttaa ulkokohtaisesti. jos tuskastelet sitä, että maailma on vaarassa, koska toiset ihmiset toimivat kuten toimivat, lisäät tuskan energiaa, et harmoniaa. jos puhut ongelmista, joita näet ympärilläsi, vahvistat ongelmia, et ratkaisua.

ja toisaalta, jos maltat olla ensin itse tasapainossa, tiedät aina mitä tehdä.

ajatukset syntyvät aina liikevoimasta, siitä energiasta, jota värähtelet. siksi ollessasi väsynyt ja kiukkuinen maailma näyttää toisenlaiselta kuin ollessasi iloinen. ollessasi huolissasi sinulla ei yksinkertaisesti ole pääsyä samoihin ajatuksiin kuin tuntiessasi olosi voittamattomaksi.

minä en tule koskaan sanomaan, että maailma on rikkinäinen tai tuhoutumassa. minä en tahdo tukea sellaista energiaa enkä usko että näin on.

ja silti; olen innoissani uusista keksinnöistä ja ratkaisuista, jotka tekevät vaikkapa ilmasta ja vedestä puhtaampaa meille kaikille. olen innoissani tavoista tuottaa energiaa synnyttämättä saastetta ja jätettä. olen innoissani liikeideoista, joissa kaikki osapuolet voittavat. olen innoissani toimijoista, jotka uskaltavat nähdä muita pidemmälle ja toimia toisin. 

hyvä muistaa tosin sekin, että kipuilumme ja huolemme vahvistavat entisestään toiveitamme kehittää asioita paremmaksi. samalla hetkellä kun syntyy iso ongelma, on olemassa myös iso ratkaisu. mutta vasta kun kykenemme irrottamaan otteemme ongelmasta, ratkaisu lipuu eteemme.

kaikki maailman tapahtumat palvelevat kehitystä. niin nykytilanteemme ympäristöhuoliemme kanssa kuin vaikkapa yksittäinen kokemus: vasta kun ymmärrämme, miltä tuntuu painaa käsi kuumalle levylle, tiedämme, että pidämme mieluummin kätemme etäällä kuumasta levystä. elämä jalostuu kaikesta, mitä koemme. 

vaikka meillä ihmisillä on toisinaan tapana unohtua voivottelemaan sitä, miten asiat ovat, löytyy myös iso joukko heitä, jotka ovat jo askelta pidemmälle visioimassa ja löytämässä uutta. tuo joukko on se, johon sinä tahdot kuulua. 

ei kaikkia maailman luonnonvaroja ole löydetty. ihminen on keksinyt pikkuruisen osan niistä asioista, joihin sen kapasiteetti riittäisi. kasvi- ja eläinlajit kehittyvät. niitäkin löytyy jatkuvasti lisää. elämä on aina liikkeessä ja asioiden kuuluu muuttua. eikö ole esimerkiksi ihan kiva juttu, ettemme me pöllähtäneet tänne ennen kuin dinosaurukset olivat ehtineet häipyä?

ihminen luulee toisinaan tietävänsä kaiken, vaikka valtaosa perustavanlaatuisista asioista ei ole millään tavalla meidän järkeiltävissämme tai käsissämme. planeetat pyörivät kiertoradoillaan, aurinko nousee. sydämemme lyö ilman että teemme mitään sen eteen.

anna asioille tilaa loksahdella paikoilleen päässäsi. ole hyvä itsellesi ja ihmisille ympärilläsi. nauti kaikista luettelemistasi pienistä oleellisista asioista. rakastu kaikkeen, mitä sinulla on.

ja kun alat itse elää konkreettisesti omalla kohdallasi kaikkea sitä elinvoimaa ja harmoniaa, jota mielisit nähdä ympärilläsi, huoli väistyy ja näet maailman uusin silmin.

Janelle (Ei varmistettu)

Heipparallaa Sara! Minua mietityttää sellainen asia, että haluaisin kovasti menestyä yrittäjänä, mutta tiedän että se vaatii usein paljon työtä ja pelkäänkin että työstäni tulee sitä kautta suorittamista. Aina kun olen panostanut omiin bisnesjuttuihin, niin olen ollut innoissani mutta samalla myös stressaantunut ja suorittajamoodissa. Miten siis menestyä yrittäjänä, ilman että suorittaa liikaa ja muistaa nauttia elämästäkin? Koska asioita mitä pitäisi tehdä on valtava määrä, eivätkä nämä tehtävät lopu koskaan. :) Kiitos.

Janelle (Ei varmistettu)

Pieni lisäys vielä äskeiseen kysymykseeni: Huomaan usein esimerkiksi kavereiden kanssa ollessa, varsinkin jos aikaa on kulunut jo monta tuntia, niin mietin että aikaa kuluu ja mun pitäisi vielä tehdä vaikka mitä, enkä silloin osaa ottaa rennosti.. eli tekemättömiä tehtäviä on niin paljon, ja siksi usein jätän myös monet menot ja ystävien järjestämät kutsut väliin, kun tuntuu että niistä ei ole hyötyä urakehitykselleni. Miten siis menestyä, niin ettei kuitenkaan suorita liikaa?

Sara K

moikka, en voi neuvoa tässä, mutta kirjoitan alle, miten itse suhtaudun, ja mitä minä tekisin tilanteessasi :)

ensinnäkään menestyminen ei vaadi kovaa raatamista ja stressaamista kuin niiltä ihmisiltä, jotka uskovat näin.

minä teen paljon töitä mutten ole juuri koskaan stressaantunut, koska teen asioita, jotka kiehtovat minua, joista olen kiinnostunut, ja joita tekisin silloinkin, vaikkei niistä maksettaisi minulle.

kun alat tehdä asioita niiden itsensä vuoksi, etkä koko ajan miettien, mihin ne johtavat, tekemisesi johtaa väistämättä johonkin, mikä tuntuu hyvältä ja menestyksekkäältä.

kun saat itsesi kiinni ajattelemasta jotain mikä ei tunnu kivalta, vaihda näkökulmaa. ajatus on pelkkä ajatus. voit päättää ajatella toisin.

aika kuluu ja minun pitäisi olla tekemässä jotain muuta >> nyt keskityn pelkästään tähän hetkeen ja ystäviini

kiireen ja sekavuuden tuntu johtuu siitä, että ajattelet että sinun pitäisi tehdä jotain muuta kuin teet. ei siitä, että olet ystäviesi seurassa, tai työt eivät oikeasti voisi odottaa. kun opettelet irrottamaan tuosta kiireen tunnunsta, kokemuksesi muuttuvat henkisen muutoksen myötä. mitä todennäköisimmin saat paljon enemmän tehtyä kuin nyt. ja mikä tärkeintä: työnteko on hauskaa.

ja toisaalta, jos et suostu siivoamaan mieltäsi, vaikka tekisit kuinka paljon töitä, aika ei ikinä riitä kaikkeen. tunnet aina olevasi riittämätön.

tärkein juttu tilanteeseesi liittyen on se, että aihe työnteko/yrittäjyys ei juuri nyt ole se aihe, jota pohtimalla ja järjestelemällä elämäsi kohenee. näkökulmasi on yksinkertaisesti liian kapea. olet liian keskittynyt siihen, mitä sinulta puuttuu, etkä näe kaikkia ympärilläsi olevia ratkaisuja ja mahdollisuuksia.

ole siis jonkin aikaa ihan iisisti. älä pyri mihinkään, älä kiristele hampaitasi, älä takerru asioihin, joista uskot olevan hyötyä, vaan vietä enemmän aikaa sellaisten asioiden parissa, joista oikeasti nautit.

menestysideat syntyvät aina kirkkaassa mielentilassa. ne ovat logiikan ja järkeilyn yläpuolella (vaikka ne tuntuvatkin täysin loogisilta).

ota tavoitteeksesi mielesi pitäminen kirkkaana, ja kaikki muu hoituu omalla painollaan. opit tunnistamaan, milloin on aika kääriä hihat ja toimia, ja milloin aika levätä. tiedät kenellä soittaa, kenen kanssa tehdä yhteistyötä, ja niin edelleen.

huojennuksen tunne, rauha, mielenrauha, nautinnot – jostain syystä kuvittelet, ettei sinulla ole näihin varaa. vaikka asia on päinvastoin. jos tahdot olla onnellinen ja menestyä isosti, sinulla ei ole varaa olla satsaamatta näihin.

 

Lukija (Ei varmistettu)

Hei ihana Sara-murmeli, ja iso kiitos kaikesta mitä kanssamme jaat.

Miten lopettaisin itseni sabotoimisen? Minulla on niin paljon tietoa hyvästä elämästä, tiedän mitä haluan tehdä mutta siltikin tuhlaan aikaa kaikkeen turhaan enkä tee asioita jotka tekisivät minulle hyvää ja veisivät minua kohti unelmiani. Miten saisin itseni niskasta kiinni tekemään haluamani asioita, eikä vain puhumaan ja unelmoimaan?

Sara K

no älä ainakaan käytä enää tuota s-kirjaimella alkavaa sanaa. se tekee yksinkertaisesta tilanteesta dramaattisen. sinulla on asiat helvetin hyvin, vaikket aina sitä suostu huomaamaan :)

ongelmasi ei ole se, ettei sinulla olisi kapasiteettia mennä ja tehdä ja saada aikaan. ongelma on se, että kuvittelet, että sinun täytyy tehdä asioita, joita et tahdo tehdä, jotta voisit toteuttaa unelmasi. 

jos oikeasti toimisit kuten kirjoitat (puhuisit ja unelmoisit siitä mitä tahdot), olisit jo ryhtynyt toimeen. mutta koska olet enemmän keskittynyt siihen, mitä et halua, siihen miten kaukana ja kovan työn takana unelmasi ovat nykyisestä tilanteestasi katsottuna, koet yhä vahvemmin, että näin on.

mutta se ei ole totta! eteesi aukeaa joka päivä kymmeniä täysin luonnollisia reittejä kohti unelmiesi toteutumista. muttet pysty huomaamaan niitä, jos mielesi on samea.

kun otat tärkeimmäksi tehtäväksesi itsesi pitämisen hyvällä tuulella ja luovut kaikista muista tavoitteista hetkeksi, ensin alat voida tosi hyvin, ja hyvä olo vain vahvistuu. ja seuraavaksi sinussa herää luontainen kutsumus edistää asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. et joudu motivoimaan itseäsi liikeelle vaan et yksinkertaisesti malta olla ryhtymättä toimeen.

eli tiivistettynä: tee tässä merkinnässä luettelemiani asioita ja saat kaiken.

Pages

Kommentoi

Ladataan...