Euroopan eri laidoilla

Sataman valot

Torstaiaamuna mies lähti Espanjaan hieman reiluksi viikoksi. Sinä aamuna oli kova ikävä, samoin illalla. Ulkomaille ei voi soittaa tuosta noin vain, jos on jotain hauskaa kerrottavaa. Sen sijaan viestit ovat lentäneet iltaisin ja yksi puhelu soitettiin lauantaina. Ja eilen nettiyhteys toimi Espanjan päässä sen verran paremmin, että hangoutsin kautta saimme videopuheluyhteyden toisiimme. Heikoista yhteyksistä huolimatta fiilis on ollut erinomaisen hyvä niin täällä koto-Suomessa kuin Espanjassakin.

Jos mies saisi tämän koulutuksen kautta töitä, se tietäisi reissuhommia. On tosi kiva huomata, ettei ajatus haittaa tai ahdista minua laisinkaan. En pelkää tippaakaan, että se vaikuttaisi negatiivisesti yhteiseen elämäämme. Vaikka toki nytkin odotan kovasti viikonloppua, kun mies saapuu kotiin, on aika kulunut helposti. Niin sen kyllä pitääkin, koska jos olisi niin kiinni puolisossa, ettei tämä voisi ikinä olla yötäkään pois, olisi se kyllä melkoisen ahdistavaa. Itse ainakin tukahtuisin, jos minun pitäisi perustella jokainen oma menoni tai jos ne kaikki tietäisivät riitaa tai perään kimpoavia puheluita ja tekstiviestejä. Ja olisihan se kamalan loukkaavaa, jos toinen ei luottaisi, vaikka minkäänlaista syytä ei luottamuksen menettämiseen olisi koskaan ollut. Sekin olisi melkoisen kamalaa, jos suhde ei monen vuoden yhdessäolon jälkeenkään olisi niin vahva, että reissutyö tai muu yksin meneminen ei tulisi kuuloonkaan. Silloin olisi jotain hyvin perusteellista pielessä.

Sen sijaan olen miettinyt merimiesten vaimoja, jotka entisaikaan saattoivat olla monta vuotta yksin miehen seilatessa merellä ja jotka nykypäivänäkin ovat yksin miehen tehdessä töitä kuuden viikon jaksoissa. Olen miettinyt äitiäni ja isääni, sillä isä teki työuransa merivartijana ja oli aina joka toisen viikon asemalla ja joka toisen viikon kotona. Mietin, että ehkä juuri se on tehnyt tästä helppoa ja oman aviomiehen reissutyömahdollisuuksista jotenkin tavallisen ja mutkattoman tuntuista, koska oma isäni on ollut töissä muualla ja nykyäänkin perheenjäseneni asuvat ympäri Suomea ja näemme toisiamme vain silloin tällöin ja silti meillä on läheiset välit toisiimme.

Tällaisten ajatusten ja fiilisten pohjalta olen vilpittömän iloinen siitä, että mies on saanut punottua hyviä verkostoja heti koulutuksensa alussa ja päässyt osoittamaan taitonsa vakuuttavasti formulatallilla. Seuraan siis suurella mielenkiinnolla millaiseksi hänen työkuvionsa mahdollisesti muodostuu ja toivon parasta, koska miehen motivaatio on jo nyt täysin eri luokkaa kuin edellisessä työssään ja hänen innostuksensa tarttuu tietenkin myös minuun.

Share

Kommentit

Puhelias-Anna (Ei varmistettu) http://puheliasmoppi.blogspot.fi/

Ihanaa lukea tällaisia ajatuksia puolison työkuvioista :)! Tuon kun osaisi aina muistaa, ettei mieti arjen muutoksia vain omalta kantiltaan, vaan juuri sitä miten uudet haasteet ja kiinnostavat hommat voi tehdä toisen onnellisemmaksi, ja se sitten näkyy kotonakin! Paljon tsemppiterveisiä, tuossa vilahtanut formula-sana sai tämän kuulostamaan tosi jännältä :)

ElinaPK
Sataman valot

Kiitos kivasta kommentista! :) Ainahan muutokset jännittävät ja niin tämäkin tuntui alkuun hypyltä tuntemattomaan ja on sitä vieläkin, vaikka nyt ollaan koko ajan kartalla enemmän. Ja parasta tässä on se, että uusista työkuvioista innostunut mies on paljon kivempaa katseltavaa ja hyvä fiilis heijastuu kaikkeen muuhunkin ja se kyllä on ehdottomasti uusiin kuvioihin tarttumisen arvoista. :)

Kommentoi