Havuja perkele!

Sataman valot

Joinakin aamuina on jo nurmikko ollut valkean huurteen peittämää. Se enteilee talvea aivan kuten kuulaat tähtikirkkaat illat, punaiset vaahterat ja kaapista kaivettu untuvatäkkikin. Tämän loppuvuoden hankintalistaltani löytyvät sukset. Minulla ei ole ollut omia suksia vuosiin, mutta parina viime talvena olen vuokrannut Rukalla sukset muutamaksi päiväksi murtomaahiihtoa varten ja löytänyt lajin uudelleen sellaisella voimalla, että nyt on aika panostaa omiin välineisiin. Maksavathan ne tosi pian itsensä takaisin vuokravälineisiin verrattuna, koska sukset kestävät varmasti vuosikaudet. Viime keväänä teimme Rukalla mieheni kanssa noin 17 kilometrin hiihtolenkin eväät repussamme ja silloin pohjoisen metsämaisemien poikki hiihtäessämme mietin, että hiihdossa on täsmälleen samat elementit kuin patikoinnissakin, mutta kilometrit taittuvat nopeammin ja lenkki voi olla pidempi. Toivon, että vuodet eivät ole veljeksiä ja siksi tulevana talvena pääsisi hiihtämään myös eteläisemmässä Suomessa.

Suksityyppejä on monenlaisia. Isäni harrastaa hiihtoa tosissaan ja hänen kanssaan aion lähteä suksikaupoille, mutta Lapin Urheiluopiston blogista löytyi lista siitä, millaisia suksia oikein onkaan tarjolla. Valikoima yllätti minut enkä tiedä millaisilla laudankappaleilla lopulta laduille syöksyisin. Pääpainoina olisi tietenkin se, että huolto olisi suht helppoa ja keli ei säätelisi liikaa käytettävyyttä. Olenhan kuitenkin perinteiseen tapaan latuja etenevä harrastehiihtäjä isolla H-kirjaimella.

Voideltavat sukset eli ne kaikkein perinteisimmät sukset vaativat eniten huoltoa, mutta ovat käytettävyydeltään monipuolisimmat, koska voiteita löytyy eri lämpötiloille. Urheiluopiston blogin mukaan pääsääntö on, että mitä kalliimpi ja laadukkaampi suksi, sitä pidempään kertavoitelulla pärjää. 

Pitopohjasuksia ei tarvitse eikä edes saa voidella, vaan tekniikka perustuu pohjan karheuteen. Huollon kannalta pitopohjasukset ovat helppokäyttöiset, mutta muuten niiden käyttö sopii parhaiten keväthangille ja eteläiseen Suomeen, koska pito toimii parhaiten +5:n ja -5:n lämpöasteen välillä. Pakkaslumilla suksi ei pidä eikä luista, joten jos innostuu hiihtämisestä oikein koko talven edestä, niin silloin täytyy hankkia pitopohjasuksien rinnalle voideltavat sukset.

Kompromissisukset eli ainakin Fischerin Zero-sukset toimivat nimensä mukaisesti parhaimmillaan nollakeleillä. Kompromissisukset kuitenkin toimivat niin keväthangilla kuin pakkassäässäkin ja niitä voi myös voidella, vaikka kyseessä onkin pitopohjasukset. Ja ilmeisesti luistovoitelun tämä suksi tarvitsee joka tapauksessa. Zero on kuitenkin osoitus siitä, miten sukset kehittyvät ja kuinka suuri pyrkimys on päästä sellaiseen suksimalliin, jonka huolto olisi vaivatonta ja käyttö säiden osalta laajaa.

Jos suksien valinta on hankalaa, niin sauvojen osalta päästään helpommalla: niiden täytyy ylettyä olkapäähän asti ja jäykästä ja kevyestä sauvasta työntö saa eniten voimaa. Urheiluopiston blogin mukaan hiilikuitu parantaa näitä ominaisuuksia, mutta myös nostaa sauvan hintaa.

No jaa, taidan kallistua niiden perinteisien suksien puoleen. Ja googlettamisen sijaan painella kauppaan!

Kuva viime keväältä siltä 17 kilometrin ihanalta hiihtolenkiltä Rukalta.

Share

Kommentit

Seregi
Sekaisin Seregistä

Jännästi aikuisena alkaa kiinnostaa lajit, joita teininä vihasi. Mua kutkuttaa ajatus luistelusta.

ElinaPK
Sataman valot

Joo, se on jännä juttu, koska mun kohdalla tosiaan hiihto piti löytää uudelleen. En ole sitä nuorena koskaan vihannut, mutta nyt vasta ymmärsin mikä siinä on se juttu tai ainakin mulle erinomaisesti sopiva juttu. :) Luistelu on varmaan ihan samaa sarjaa ja ylipäätään kaikki koululiikuntaan sisältyneet lajit. Miltähän tuntuisi näin aikuisena pelata pesäpalloa? :)

Seregi
Sekaisin Seregistä

Mun on vaikea kommentoida tohon, koska olen rakastanut pesistä aina, vaikken olekaan siinä kovin hyvä.

ElinaPK
Sataman valot

Mulle sen sijaan pesis on just se laji, johon joukkueet huudettiin ja olin huutojaon häntäpäässä. Eli siinä mielessä pesiksen pelaaminen nyt vuosia myöhemmin voisi olla aika silmät avaava ja käsityksiä muuttava kokemus. :)

Kommentoi