Lomaillen uuteen vuoteen

Ladataan...
Sataman valot

Joululoma oli kenties rentouttavin aikoihin. Jouluaattona olimme vanhempieni luona. Ei ollut lunta ollenkaan, mutta kirkas ja tyyni aurinkoinen keli. Istuimme auringonlaskun jälkeen nuotiolla juomassa glögiä. Saunoimme pihasaunassa ja lauloimme joululauluja täydenkuun valossa paljussa. Ketään meistä ei haitannut, ettei ollut lunta.

Ja silti meillä oli mieheni kanssa sukset auton kyydissä, sillä tapaninpäivänä lähdimme ystäviemme kanssa viikoksi Rukalle. Kuten täälläkin kerroin, en ole koskaan aiemmin ollut pohjoisessa keskitalvella. Pakkanen, värit ja tunnelma olivat mielettömät. Olen aina potenut pohjoisen kuumetta ja ollut iloinen siitä, että olemme käyneet jo usean vuoden ajan aina kevättalvisin pohjoisessa. Mutta nyt nähtyäni ensimmäistä kertaa lyhyen päivänvalon aikaan saamat värit ja tykkylumiset puut tunturin rinteillä sai kevättalven pitkät valoisat päivät kovan kilpailijan. Revontulia emme nähneet, sillä taivas oli paksun pilviverhon peitossa juuri sinä iltana, kun revontuliennuste loisti punaisena eikä asiaa auttanut edes se, että lähdimme toiveikkaana kaakaot repussa otsalamppujen valossa hiihtämään Pyhävaaran huipulle. Mutta jotain siis jäi seuraavaan keskitalven reissuun.

Loma pohjoisessa vei ajatukset kauaksi arjesta. Huomasin korvieni välin olevan tyhjä: en ajatellut työasioita ja yksikään radiosta kuultu kappale ei jäänyt soimaan päähän. Yöunet olivat pitkiä ja virkistäviä ja olo oli ulkoilun, saunan ja takkatulen ääressä vietettyjen iltojen jälkeen erinomaisen rentoutunut. Kun oli aika lähteä takaisin kotiin, oli olo haikea - olisihan sitä voinut vielä muutaman päivän täällä olla - mutta viimeistään auton ylittäessä kotisaareen vievän sillan tuntui niin hyvältä palata arkeen eikä nyt tekisi mieli lähteä mihinkään useampaan viikkoon, vaan elää vain tätä arkista ja rauhallista tammikuuta. Loma siis teki tehtävänsä. Pisteenä i:n päälle toimme talven tullessamme. Vaikka jouluaattona lumeton maa ei haitannut ja nyt autot hyytyvät ja pieni venäjäntoymme inhoaa ulkona käymistä, nautin suunnattomasti siitä, että aurinko paistaa, hengitys höyryää ja lumi narskuu jalan alla.

Näin uusi vuosi alkaa hyvin. Toivon, että tämä vuosi olisi hyvällä tavalla arkinen ja tasapaksu! Ja toivon, että sinulle vuosi olisi juuri sellainen kuin toivot sen olevan!

Share

Kommentoi

Ladataan...