Pitkät päivät pakerretaan

Sataman valot

Olemme tämän viikon kulkeneet miehen kanssa yhtä matkaa Kotkaan, koska hän tekee tuurausta Kotkassa. Käymme kotona vain nukkumassa ja taas aamulla lähdetään aikaisin ajamaan. On mukavaa, kun on matkaseuraa. Autossa ehtii juttelemaan paljon ja matka taittuu nopeammin kuin yksin ajellessa. Arkeen ei juuri muuta meinaa mahtuakaan nyt kuin työ, koska minulla on liukuva työaika ja kuljemme miehen työajan mukaan. Siksi olemme iltaisin vasta kuuden aikoihin kotona. Onneksi tätä seuraa tyhjä viikonloppu, jolloin ei istuta auton ratissa juuri lainkaan.

Eräänä aamuna mies tuumasi, että katuvalot ei pala enää ja mikähän säästötoimenpide tämä nyt taas on. Mutta minä tiesin ja sanoin hymyillen, ettei kyse ole säästöistä, vaan keväästä. Nyt valo kajastaa himmeästi läntisestä taivaanrannasta vielä iltakuuden jälkeen. Miten ihmeelliseltä se tuntuukaan joka vuosi tähän aikaan. 

 

 

 

Share

Kommentoi