Valoisat ajatukset

Sataman valot

Talvi-illat rajaavat lenkkeilyreitit valaistuille kaduille ja pururadoille. Muutimme Kotkaan syyskuun alussa, joten syksy pimeni liian nopeasti, jotta metsäpolut olisivat ehtineet tulla tutuiksi. Viime sunnuntaina käytin lyhyen valoisan ajan hyväksi ja suuntasin koiran kanssa lenkille. Ensin tuttua katua kohti metsätietä, sieltä oikaisu polulle, josta ei ennen oltu mentykään. Polkua peitti hento lumikerros, jossa näkyi jalanjälkiä. Niitä seuraten jatkoin eteenpäin, ja polku nousi kalliolle, jatkoi hetken yhteistä matkaa pururadan kanssa, poikkesi sitten taas metsään, nousi uudelleen sileälle kalliolle, jossa mereltä puhaltava tuuli tarttui hanakammin, jatkoi metsän poikki ja yhtäkkiä näin tutun kadunkulman, joka vei kotiovelle. Uusintakierros täytyy ottaa heti, kun valoa taas seuraavalla kerralla riittää.

Valon määrästä on tullut minulle kovin tärkeää viime vuosina, kun näin keskitalvella itse noudatan virka-aikaa, mutta aurinko ei. Talvipäivänseisaus on minulle hyvin tervetullut taitekohta ja nautin jo ensimmäisistä pitenevien päivien merkeistä, jotka huomaan tammikuussa. Tämä syksy on ollut huomattavasti helpompi ja virkeämpi, kun työmatkat lyhenivät muuton jälkeen tunnista kymmeneen minuuttiin per suunta. Työpäivän jälkeen on virtaa riittänyt eri tavalla vapaa-ajan juttuihin ja tuntuu, että koko ajankäyttö ja arki on löytänyt uudenlaisen tasapainon, kun pimeä vuodenaika ja pitkät työmatkat eivät vie samanlailla veroa kuin ennen. 

Silti odotan jo nyt valoisampia päiviä ja kevättä. Viime vuosina vannoutunut syysihminen on muuttunut myös kevättalvi-ihmiseksi, kevätihmiseksi ja kesäihmiseksi. Osittain siksi, että työaika haukkaa talvipäivistä kaiken valoisan ajan ja osittain siksi, että viimeiset neljä vuotta olen asunut pienemmissä kaupungeissa, joissa luonto on lähellä,  ja kodeissa, joissa takaoven aukaisemalla ja parilla askeleella tuntee jo nurmikon jalkojensa alla. 

Odotan kevättä myös siksi, että uuteen asuinympäristöön tutustuu nykyistä paremmin. Syksyn aikana koimme vain pienen ripauksen siitä, mitä saaristo kesällä tarjoaa. Merimaisema! Kallioinen luonto ja männyt! Kesätapahtumat! Retket lähisaariin! Pyöräily Norssalmen sillan yli keskustaan! Ja tietenkin uuden kodin piha. Kun muuttaa syyskuussa, ei kannata terassia ja pihaa juurikaan enää laittaa, mutta ajatuksissaan istuskelee jo siellä lämpimänä kesäiltana. Kodissamme on katettu terassi, johon olemme ajatelleet laittaa rennon ja kutsuvan oleskelunurkkauksen. Ai niin, tässä oli joulu tulossa! Sori. Silti näytän teille salaa pari inspiraatiokuvaa Pinterestistä:

 

 

Kuvat Pinterest-tililtäni.

Share

Kommentoi