Ystävyyden ylistys

Sataman valot

Yli kymmenen vuotta sitten kaksi tyttöä tutustuivat toisiinsa lukiossa. Molemmat pitivät kulttuurista ja jazzista, molemmat haaveilivat erilaisista matkoista ja molemmat olivat epävarmoja ja pihalla. (Niin tosin taisivat olla kaikki teinit siihen aikaan ja varmaan tänä päivänäkin.) Lukion jälkeen elämä heitti meidät eri kaupunkeihin ja on riepotellut aina eri puolilla Suomea, mutta se lukiossa löydetty yhteys on säilynyt ja muuttunut paremmaksi, luottamuksellisemmaksi, syvemmäksi ja avoimemmaksi vuosien myötä. Vähän kuin viini vanhetessaan, kuuluisi kliseinen vertaus tähän paikkaan.

Tuntuu hyvältä huomata, miten jotkut polut kulkevat rinnakkain ja lähekkäin vuosista ja välimatkoista huolimatta. Ja miten elämässä on sellainen ystävä, jonka kanssa voi yhtä lailla nauttia eurooppalaisen kaupungin tunnelmasta, rauhoittua metsäretkellä vanhan kotikylän liepeillä, puhua paljon ja kaikesta viinilasien ääressä ja tanssia pitkälle yöhön. 

 

Share

Kommentoi