Ladataan...
Sataman valot

Aviomieheni päätti ensitöikseen avioliittomme ensimmäisenä päivänä lennättää tuoreen vaimonsa taivaan tuuliin ja sain huomenlahjaksi lahjakortin kuumailmapallolennolle. Lahja oli erään unelman täyttymys! Viime lauantaina valtava pallo nousi kotikaupungin ylle. Yleisölennätyksessä korissa keinui noin kymmenen henkeä. Pääsimme osallistumaan pallon kasaamiseen ja täyttöön, ja sen jälkeen porukka hyppäsi koriin ja yhdessä hujauksessa olimme taivaalla. Kuumailmapallo lähti yllättävän nopeasti matkaan eikä perhoset ehtineet villiintyä mahan pohjalla lainkaan.

 

Matkan teko oli rauhallista ja tasaista. Pallo kulki tuulen mukana ja matkustajat ihastelivat huikean kauniita maisemia. Olimme parhaimmillaan noin puolen kilometrin korkeudessa, mutta pallossa oli yllättävän lämmin, koska menimme tuulen mukana koko ajan. Sää oli kirkas ja keväinen ja fiilis kirjaimellisesti korkealla.

 

 

 

 

Noin tunnissa olimme taittaneet kymmenen kilometrin matkan ja oli aika laskeutua. Meille oli neuvottu laskeutumisasento valmiiksi ja pallo lähestyi peltoaukeaa. Laskeutuminen oli reissun extreme-osuus, sillä tulimme alas hieman rysähtäen korin kulman osuessa peltoa halkovaan ojaan. Kori meni hetken aikaa kylkimyyryä peltoa pitkin ja pongahti sitten taas pystyyn ja pysähtyi. Moisesta selvittiin säikähdyksellä ja matkustajien hymyt olivat leveitä upean elämyksen jäljiltä.

 

Laskeutumispaikalla pallo ja kori kasattiin porukalla ja sen jälkeen kaikille jaettiin diplomit ja tarjottiin lasilliset kuohuviiniä hienon lennon kunniaksi. Huomenlahjani oli aivan täydellinen! Ja niin kyllä on aviomiehenikin!  

 

 

 

 

kuvat ElinaPK

Share

Ladataan...
Sataman valot

Näin kysyttiin ja rupesin miettimään saamatta päähäni ainoatakaan vastausta. En ole koskaan sitonut minkäänlaisia tekemisiä tai tavoitteita johonkin tiettyyn ikään sopivaksi. Koska en todellakaan ole ollut ikinä mikään joka pojan unelmatyttöystävä, haaveilin parisuhteesta uskomatta sen löytymiseen itsekään ja siksi en uskaltanut jatkokehittää haaveita perheen perustamiseen saati ruvennut pohtimaan missä iässä lapset pitäisi saada. Lisäksi hyppäsin niin odottamatta yliopistomaailmaan heti lukion jälkeen, jossa samaan kymmenen hengen fuksiporukkaan kuului tosi eri ikäisiä ihmisiä, joten silloin ikä ja kertyvät vuodet menettivät täysin merkityksensä. Ensimmäistä kertaa tunsin vanhenevani täyttäessäni 27 vuotta. Siihen asti vuodet olivat kulkeneet omalla painollaan, mutta 27-vuotiaana tunsin olevani oikeasti lähempänä 30 ikävuotta kuin parikymppisen huoletonta ajelehtimista. Enpä siis ihmettele yhtään, että se on ollut pelottavalla tavalla ratkaiseva ikä monelle rokkarillekin. Kun 28 vuotta läsähti lasiin, ei se tuntunut enää miltään. 

En ajatellut näitä vuosia koskaan minkäänlaisten tavoitteiden kautta. Oletin kyllä, että olen tämän ikäisenä jo valmistunut yliopistosta ja se on mennyt nappiin, mutta jos joku olisi kertonut minulle, että olen naimisissa ja asun Kouvolassa, olisin nauranut kuin paremmallekin vitsille. Parikymppisenä oletin, että asuisin aina Helsingissä. Siitä huolimatta kaipasin aina keväisin väljemmille ja maanläheisimmille seuduille ja rakkauden astuessa kuvioon sekoittui pakka kunnolla ja heitti minut pikkukaupunkiin metsäpolkujen lähelle. Hyvä niin, elämällä on usein suunnitelmia, jotka sopivat omalle kohdalle paremmin kuin etukäteen olisi kuvitellutkaan. 

Monissa otsikon kysymykseen annetuissa vastauksissa todettiin jotain lapsellisesta innostumisesta, mikä antaa enemmän ihmisestä söpön tyttömäisen mielikuvan kuin olisi ihan oikeasti lapsellista. Minusta metrilakuista tai koiranpennuista innostuminen on ihan ok niin kymmenvuotiaalle kuin kolmekymmenvuotiaalle. Tai jos vielä kolmekymppisenä tahtoo bilettää pilkkuun asti eikä uhrata ajatustakaan perheen perustamiselle, niin antaa mennä vaan! Mutta jos se kolmekymppinen käyttäytyy sosiaalisissa yhteistyökykyä vaativissa tilanteissa niskojaan nakellen, kiukuttelee työpaikalla paskan päivän takia tai karttelee töitä kotona lusmuillen, niin sitten ruvetaan olemaan jo lähellä sitä tilannetta, mitä ei ylipäätään oleteta kenenkään aikuisen enää tekevän. Siispä annetaan iän karttua, tehdään niitä asioita mitä halutaan, innostutaan metrilakuista, mutta ollaan kuitenkin vastuullisia aikuisia!

 

kuva www.weheartit.com

Share
Ladataan...

Ladataan...
Sataman valot

Muutama päivä sitten sain viestin, että eräästä ystävästäni on tullut äiti. Uutinen oli hyvin ilahduttava, tietenkin. Erityiseksi tämän tarinan tekee sen, että tuoreella äidillä oli elämäntilanteen vuoksi synnytyssalissa tukihenkilönä hänen oma siskonsa, joka lukeutuu minun rakkaimpiin ystäviini aina lapsuudesta asti. Hän soitti minulle kotiuduttuaan ja kertoi miltä tuntui olla mukana ja tällä kertaa ikään kuin isän roolissa. Synnytys tapahtumana on hänelle tuttu omien lapsiensa kautta, mutta nyt hänen osansa oli olla se vahva, lohduttava ja tolkuissaan oleva tyyppi. Hän vietti vastasyntyneen seurassa tämän ensimmäiset tunnit äidin ollessa heräämössä ja antoi kenguruhoitoa pienelle. Samalla hän jutteli vastasyntyneiden salissa juuri isäksi tulleen miehen kanssa ja kertoi, että oli ihana nähdä kuinka onnellinen ja ihmeissään tämä oli omasta pienestä nyytistään. Harva täti saa olla lapsen elämässä ihan oikeasti ensihetkistä alkaen. Ja voin vain kuvitella kuinka luottavaisin mielin lapsen äiti pystyi olemaan suurena jännittävänä päivänä, kun oma sisko oli mukana tukena ja turvana! Minusta tämä tarina on ihana esimerkki kaiken kestävästä, elämänmittaisesta, upeasta sisaruussuhteesta. Sisaruus on ihmissuhteena niin erilainen, ettei sitä voi verrata mihinkään muuhun. Varsinkin pieni ikäero nitoo vielä vahvemmin yhteen - tiedän, sillä oma siskoni on minua vain reilun vuoden nuorempi - ja tekee kahdesta koko elämän yhtä matkaa taivaltaneesta niin toistensa ylimpiä ystäviä kuin pahimpia vihollisiakin. Ja voin uskoa, että tällaiset suuret yhdessä jaetut asiat, kuten uuden ihmisen saattaminen maailmaan, luo yhteenkuuluvuuden tunteesta yhä vahvemman. Minusta tämä tarina on niin täynnä rakkautta ja välittämistä, että silmäkulmaani on noussut monta kertaa kyynel näitä kahta vahvaa naista ajatellessani. Kyllä pikkuisen on hyvä syntyä juuri tuollaiseen jengiin!

 

kuva www.weheartit.com

Share

Pages