Ladataan...
Sataman valot

Tuntui kovin kevyeltä lähteä töistä perjantaina. Palautin avaimet, henkilökortin ja puhelimen, toivotin kaikille hyvää kesää ja tapaamisiin taas syksyllä. Edellispäivänä juttelin esimieheni kanssa ja perjantaina soitin työvoimatoimistoon ja nyt koko kuvio on selvä: syksyllä aukeavaa työpaikkaa ei laitetakaan yleiseen hakuun, vaan sopimukset tehdään kanssani elokuussa. Voin siis huokaista syvään ja keskittyä vain nauttimaan kesästä. "Sä olet meidän naisiamme", sanoi johtaja ja ojensi minulle kesäkukkia. 

Sydän kevyenä vietin mukavan viikonlopun ystäviemme seurassa ja aikaisin tänä aamuna vein mieheni Kouvolaan, josta lähti kimppakyyti kisareissulle. Kun ajoin valoisassa kesäaamussa takaisin kotiin, ajattelin, että kyllä elämä on kovin hyvää näin. Vaikka molempien työkuviot aiheuttavat tällä hetkellä toisinaan epävarmuutta ja vaikka asumme täällä Suomen kulmassa kaukana kaikista rakkaista, niin kun elämässä on kuitenkin sellaisia ihmissuhteita, joissa on oikeasti helppo olla, ei ihminen juuri muuta tarvi. Ystävät ja rakkautta, välittämistä ja yhdessäoloa - niillä minä elän.

Alkavaa kesää leimaa pieni epävarmuus aikataulujen ja menojen suhteen, sillä olemme varmaan jo niin monta vuotta tehneet virka-aikaan töitä, että miehen opintomatkat ja minun työttömyyteni samaan aikaan pistävät paletin väistämättä uusiksi. Silti tässä saattaa käydä niin, että reissujen rinnalla mökillä vietettyjen päivien määrä moninkertaistuu ja se mahdollisuus on äärimmäisen kutkuttava. En tiedä ehdinkö tai edes maltanko kirjoittaa tätä blogia kesän aikana kovin tiiviisti. Kenties jotain joskus ja matkakertomukset ainakin, mutta muuten toivotan sinulle aurinkoista alkukesää!

Share

Ladataan...
Sataman valot

ja sitten alkaa kolmen kuukauden tauko. Oikeasti olen siis työtön, jotta voin sijaistaa vuorotteluvapaalle jäävää työkaveriani syksyllä. Kuvio on tietenkin surkea, jos sitä ajattelee meidän alan näkökulmasta. Pätkätyöläinen on valmis työttömyyteenkin, jos sillä vain seuraava pätkä lohkeaa. Olen ollut nykyisessä työpaikassani nyt kaksi vuotta ja yhden kuukauden pätkään ja niihin vuosiin on sisältynyt kolme eri pätkää ja kaikkiaan viisi eri esimiestä. Eilen lounaalla työkaverini sanoi, että käytännössä olen ollut vakituinen työntekijä eikä hän ymmärrä tulevatko nämä pätkät pitkässä juoksussa yhtään edullisemmaksi kuin vakituisen viran perustaminen.

Mutta näillä mennään. Työkokemusta ja hyvää verkostoa ainakin kertyy ja nyt jalka on koko ajan paremmin oven välissä myös tulevaisuutta ajatellen. Ja ihan rehellisesti sanottuna en ole pahoillani, sillä kerrankin työttömyys osui täydelliseen saumaan ja olo on kuin peruskouluaikoina: pääskyset lentävät, morsiusangervo tuoksuu ja pitkä työjakso on vaihtumassa pitkäksi kesälomaksi.

Share

Ladataan...
Sataman valot

Kahden viikon kuluttua on ensimmäinen aamu Pariisissa. Unelmoin Pariisista jo lukioiässä ystäväni S:n kanssa ja nyt viimein täyttäessämme tänä vuonna kolmekymmentä toteutamme tämän unelman. On huikeaa ajatella, että teini-iässä sitä unelmoi ystävän kanssa jostain ja vaikka vuodet kuluvat ja elämä kuljettaa molempia tahoillaan omaan suuntaansa, niin ystävyys ja haave Pariisista säilyy.

Nyt rupeaa matkakuume nousemaan toden teolla. Olemme tehneet meille tyypilliseen tapaan karkeaa suunnitelmaa, mitä haluamme pitkän viikonlopun aikana nähdä ja alustavalta listalta löytyvät Notre Damen katedraali, Montmarte, Montparnasse, Louvre, Eiffel-torni, iltaristeily Seinellä ja piknik Luxembourgin puistossa.

Ja tunnelmointia, sitä ennen kaikkea. Matkustimme syksyllä 2013 S:n kanssa Kööpenhaminaan ja ehkä parhaiten mieleen jäi eräs ilta. Takana oli pitkä kaupungilla vietetty päivä ja satuimme erääseen kivan näköiseen ravintolaan lopen uupuneina. Söimme ja otimme lasit punaviiniä. Ravintolassa soi kiva musiikki, pelkistetyn kodikas sisustus oli viehättävä ja kynttilät sytytettiin lokakuisen alkuillan hämärtyessä ikkunan takana. Oli niin viihtyisää ja rentouttavaa, että lopulta taisimme istua ravintolassa viinilasillisten ääressä useamman tunnin.

Juuri samaa tunnelmointia odotan Pariisista, vaikka tiedän, etten osaisi olla kiertämättä museoita ja nähtävyyksiä päästessäni kaupunkilomalle. Olemme S:n kanssa toisinaan olleet liiankin tehokkaita turisteja, kun teemme etukäteen suunnitelmia mitä haluamme nähdä ja saamme päivät kulumaan hyvinkin täysinä. Kuitenkin Kööpenhaminan reissu opetti hyvin sen, mikä jää lopulta päällimmäisenä mieleen matkasta. Koska tehokkuuden lisäksi olemme molemmat myös parantumattomia fiilistelijöitä, on meidän ehkä tällä kertaa helppo muistaa pysähtyä useammin ja jämähtää katselemaan kahvilan pöydästä pariisilaista elämänmenoa.

Hei siellä ruudun toisella puolella! Kaikki matkavinkit Pariisista otetaan ilomielin vastaan!

Share

Pages