Ladataan...
Sea Legs

 

Reissuun parisuhteen kanssa, uhka vai mahdollisuus? 

Eli uusin näkökulmin ja silmin kohti Berliiniä.
Uskokoon ken tahtoo, mutta kertaakaan en ole tämän melkein kolkytvuotisen elämäni aikana, matkustamisieni historiassa lähtenyt reissuun parisuhteessa.   

 

Nyt se on tässä. H-hetki avautuu ihan pian. Pientä jännitystä ilmassa, mutten usko synkkien pilvien tulevan taivaalle, siis ainakaan metaforisesti.

 

Ehkäpä reissu tulee olemaan ovi uuteen maailmaan.
Mutta kyllä se hieman pohditutti, ettei ole tullut vastaan vielä yhtään miesystävää, jonka kanssa olisin seikkailuni jakanut. 

Toisaalta, kuluneena talvena en matkustellut lainkaan, joka on suuri ihme. Nyt lähden miesystäväni kanssa omaaan, tuttuun ja turvalliseen Berliiniin. Sekin on ihme.
Niin kuin Teufelsbergin graffiti sanoo: "You go girl" 

I go. And I take him with me. 

 

kuvat Berliini 2011. 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Sea Legs

 

Oletko koskaan pysähtynyt ja miettinyt, miten hullua tämä on?

Sinulla on "elämäsi" ja hullu idea, että sinun tulee kontrolloida, miten se menee.

Elät talossa, jossa on sinun rappusi, sinun sisäänkäyntisi. Tai ehkä sinulla onkin oma piha, josta ajattelet "minun oma pihani" ja siinä voi olla "minun omia puita". Ja sinun maisemasi. Sinun autosi, pyöräsi, kadunpätkäsi, jossa kävelet ja sinun rutiinisi. Sinun paikkasi raitiovaunussa, junassa ja bussissa. Sinun paikkasi huoneessa, kun menet kuntoilemaan, aerobiciin, joogaan tai tanssimaan. Sinun ystäväsi, unelmasi ja työsi. Sinun toimistosi, työpöytäsi ja sinun tietokoneesi. Vaatteesi, jota valitset itsellesi. Sinun henkilöllisyytesi, tittelisi ja ammattisi. Tiedätkö? Listaa asioita. Sinun aikataulusi tänään.

Ikään kuin se olisi meistä kiinni. Ikään kuin koko juttu, koko elämämne, jokainen suunnitelma, joita meillä on, ei voitaisi kääntää päälaelleen silmänräpäyksessä. Tietävätkö ihmiset elämässämme, kuinka paljon välitämme ja kuinka paljon rakastamme heitä? Teemmekö sen selväksi toimillamme ja sanoillamme, joita valitsemme päivittäin? Jos jotain tapahtuisi tänään (toivon todellakin, että vain kauniita asioita) mitä olisimme jättäneet tekemättä? Sanomatta? Mitä olisimme tehneet? Mitä sanoneet?

Ainoa asia mitä todella voimme hallita ja kontrolloida on se, miten aiomme vastata ja reagoida siihen mitä ikinä elämä tuokaan. Ehkä jotain hämmästyttävää tai joku hämmästyttävä kulkee polullemme. Me saamme päättää olemmeko avoinna siihen vai et. Ehkä jotain tuhoisaa tai pettymystä tulee tapahtumaan. Meillä on valta vain siltä osin, kuinka paljon olemme kykeneväisiä avautumaan näihin tapahtumiin.  

Mutta ei kannata kärsiä siinä harhassa, että voimme kontrolloida ja ottaa pois ilon, elämän hauskuuden ja "kyllä" -sanan tästä hetkestä, ja nauttia näistä asioista, elämän merkityksellisimmistä lahjoista, joskus tulevaisuudessa.  

Huomista ei ole luvattu, joka ikinen päivä on lahja ja mahdollisuus, joka voidaan sytyttää sisältämme ulospäin.    

Olet joko elämän aallon ja virran mukana, tai uuvutat itseäsi uimalla vastavirtaan. Kun ihmiset kuluttavat itseänsä sillä tavalla, se on niin tuskallista, että he haluavat vain nukkua. Kuinka monella eri tapaa meidän täytyy kuluttaa itsemme? Katkaista yhteys ja turruttaa itsemme?  

Ihmiset vempaimillaan tweettaavat ja checkaavat itsensä sisään sen sijaan, että olisimme läsnä itsemme kanssa. Tai henkilön kanssa, joka on seurassamme. Me tarkastamme uutisvirran sen sijaan, että olisimme toisen ihmisen kanssa elämän virrassa juuri tällä hetkellä. Jokainen kilpailee kaikkialla, koska olemme kaikki niin tärkeitä, tiedätkö? Meillä on paikkoja missä täytyy olla, me "tulvimme" ja "hukumme", ja wow, olen voittaja ja niin onnellinen täällä "super-ekoluomukahvilassa" tai "über-trendikirppiksellä".  

Miksi pelkäämme istua vakaana ja avoimena ihmeelle itsessämme ja ihmeelle ympärillämme? Se on ainoa voima mitä meillä on, avautua asioille niin kuin ne ovat. Kohdata todellisuus niin kuin se on. Joskus se on täynnä sanoinkuvaamatonta kauneutta.  Olet osa sitä. Ainutlaatuinen, hämmästyttävä osa. Olisi sääli missata se. Jos olet juuri tulossa, tervetuloa tähän hetkeen. 

 

 

kuva

Share
Ladataan...

Ladataan...
Sea Legs

Eräs ystäväni hankki taannoin kodin. Juttelimme siitä vähän aika sitten miten kaikki meni. Luonnollisesti hän toivoi uutta alkua, puhdasta pöytää. Puitteet olivat hienot: käytännöllinen pohjaratkaisu, erinomainen sijainti ja ikkunoista tulvi kaunis maisema. Mutta koti oli sisältä vielä remontoimaton. Se tuottikin hieman päänvaivaa, huolta ja varmasti stressiäkin. Ei tullutkaan valmista onnenkantamoista, pakettina, ostaen ja haluten. Hänen täytyi pikkuhiljaa alkaa nikkaroimaan, maalaamaan, huoltamaan sekä kutsua apuakin, jotta koti saadaan valmiiksi. Hän päätti kutsua ystäviä luokseen, niin silloin kodin täytyy olla valmis ottamaan tärkeät ihmiset vastaan.

Samanlailla täytyy meidänkin tehdä se päätös, että lähdemme nikkaroimaan ja huoltamaan itseämme sisältä päin, jotta olemme asuttavia. Oli meidän ulkoiset puitteet mitä tahansa. Ja päättää olla valmiita ottamaan vastaan jokainen päivä ystävänä.

Minä toivon, että vuosi 2013 on sinulle, minulle ja meille loistava. 
Ja jokainen päivä on sinun päiväsi, myötätunnon ja valon täyttämä, sillä me olemme ainutlaatuisia. 

 

Share
Ladataan...

Pages