Ladataan...

Auh, kuinka en jaksaisi odottaa lomaa, viisi viikkoa vielä että pääsen todelliseen paratiisiin, Gilin saaret Balilla kutsuvat jo todenteolla, lennot jo plakkarissa ja osa majoituksista.

Muutama rokote lapsille ottamatta, mutta ne ehtii juuri ja juuri hoitamaan.

Mä niin olen loman tarpeessa, edellisestä lomasta on jo yli vuosi ja mikäsen mukavampaa pakata lapset mukaan ja lähteä nauttimaan lämmöstä, auringosta ja siitä että saamme tehdä tasan sitä mitä itse haluamme, snorklausta, Suppailua, rantaa, ruokaa ja juhlia.

Tule jo helmikuu mä olen niin valmis.

Share

Ladataan...

Tässä mä mielessäni sain vähän muotoiltua mitä tältä blogilta haluan, täällä tulen kertomaan kuinka selviän henkisesti tästä hullusta tilanteesta, tulen varmastikkin avaamaan myös enemmän syitä erooni ja muutenkin avata elämäni joka myöntämättä on hieman hektistä.

Minulla tosiaankin on puolet ajasta kaks poikaani huolletavana ja pikkuinen koira reissaa myöskin kotien väliä. Olen myöskin intohimoinen reissaaja ja haluan ehdottomasti tuoda ripauksen reissaamistakin tänne, reissaan ilman lapsia kuin myös lapset mukanani ja seuraava reissuni sijoittuukin helmikuulle 2017 Indonesiaan, pojat lähtevät mukaani ja vietämme yhdessä ihanat kolme viikkoa, henkinen hyvinvointi on myöskin minulle tärkeää, en ole tarkka ravinnostani eikä minulla ole erityisruokavaliota, mutta tänä vuonna haluaisin myös panostaa omalla kohdallani siihen ja tietenkin kertoa tuntemuksiani sen suhteen, kosmetiikka on myöskin tärkeässä osassa elämääni ja haluaisin myös kertoa tuotteista jotka innostavat minua.

Tulevana lauantaina pääsen ihanien naisten kesken ystäväni omistamaan kehonhuoltoon keskittyvään hyvänolonmekkaan Keholataamoon, vietämme siellä iltaa ja voimaannutamme toisiamme, (vihan sanaa voimaannuttaa) mutta ehkä minun on hyväksyttävä että toisen ihmisen seura on voimaannuttava kokemus monella tapaa, etenkin jos kyseessä on pyyteettömällä tavalla läsnäoleva ystävä.

Edelleenkin ajatukset poukkoilevat edes takaisin mutta yritän saada jotakin tolkkua tähän teksiin, ainakin ajan kanssa :)

Yritän myös saada edes yhden kuvan oikein päin, vaikka tämän hetkiseen elämäntilanteesen vinksallaan olevat kuvat kyllä sopivat kuin nakutettu.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Luota vain itseesi, tämä tuli minulle vuoden vaihteessa erittäin selväksi, puhuin ystävästäni joka on minulle kuin kallio, tukipilarini ja näin uskoin olevani myös hänelle, mutta toisin kävi.

Vietimme Joulun yhdessä perheinemme Tukholmassa ja meillä oli kyllä todella kivaa, hyvää ruokaa, nähtävyyksiä ja yhteistä aikaa lastemme kanssa.

Kerroin aiemmin myös että jouduin luopumaan rakkaasta asunnostani, marraskuussa irtisanoin asuntoni jossa oli kuukauden irtisanomisaika, siinä uskossa että minulle on paikka rakkaan ihmisen luona, muutin väliaikaisvarastoon kaikki isoimmat huonekaluni, käytännössä yksin, ajokortittomana, uuden vuoden aattona sain kuskin avukseni huonekalujen kuskaamisessa, mikä helpotus että minulla on ex-mies, lasteni isä joka on täyttä kultaa, olemme ystäviä edelleen ja hädän keskellä hän oli valmis auttamaan, muutimme hyvässä hengessä, ahkeroiden koko päivän, muutot on kyllä totaali perseestä, mutta selvisimme tästäkin muutosta hienosti, olin niin onnellinen kun asunto oli tyhjä ja pääsin siirtymään eteenpäin.

Totaalijärkytys seurasi kuitenkin kun lähdin tapaamaan ystävääni joka olikin sitä mieltä ettei kommuuniasumisesta mitään tulisikaan. Oikeasti olin shokissa, minne menen, mistä tähän hätään katto pään päälle, oli viikonloppu ja epätoivo iski minuun ja se iski kovaa. Ymmärrän että suunnitelmat muuttuvat, muuttuvat ne minullakin ja usein myös, mutta se että olin koditon huonon arvostelukykyni takia tuntuu äärettömän jäätävälle. 

Olin siis lasteni kanssa vailla kotia, en tiennyt itkeäkkö vai nauraa :D puolipäivää meni tosiaan surressani kovaa kohtaloani, itkusta ei meinannut tulla loppua, mutta jostakin löysin voimaa ja ajattelin että tämän täytyy olla joku universumin oma tapa viedä minua eteen päin, väliaikainen majapaikka löytyi onneksi jo samana päivänä, lapset pääsivät tietenkin isälleen ja saatoin hengähtää

2.1.2017 maanantaina heräsin entiseen tapaani duuniin, hoidin hommat siellä niin kuin ei mitään, aion selvitä tästä tilanteesta, viime vuosi on ollut kaiken kaikkiaan elämääni mullistava vuosi ja lukemattomia kertoja olenkin joutunut sanomaan itselleni "Jos selviän tästä, selviän ihan mistä vaan" niin tästäkin tulen selviämään, opin ison läksyn "luota vain itseesi" kuulostaa kovalta ja kylmältä, mutta näin se on, tästä huolimatta en kuitenkaan aio menettää luottoa ihmiseen, vaan teen kaikkeni että saan pidettyä lempeän ja pehmeän luonteeni.

2017 olkoon minun selviytymiseni vuosi, näytän että pohjalta voi nousta ja olkoon tämä myös henkinen opetus minulle, uskon että nyt on henkisen kasvun paikka ja tämä tekee hyvää minulle. Joten tervetuloa uusi vuosi mennään päivä kerrallaan ja annetaan palaa.

 

 

Share
Ladataan...

Pages