Kesä on jo melkein täällä - ja pian alkaa tehdä mieli laittaa kukkaseppele päähän ja antaa hiusten hulmuta vapaina tuulessa. Inspiroiduin tänään näistä tytöistä kukkineen. Kaikki alkoi kun näin suosikkinäyttelijöihini kuuluvan Carey Mulliganin ihanien kukkien katveessa Harper's Bazaar-lehden brittiversion kannessa (toinen kuva ylhäältä).

1 / 2 / 3 / 4

Hyvän laulutaidon lisäksi taito jonka mielelläni osaisin hyvin on ehdottomasti taito laittaa hyvää ruokaa. Toki tämä taito karttuisi varmasti opettelemalla, mutta opiskelijabudjetilla ja ajoittaisella laiskuudella ei ainakaan vielä ole Jamie Oliver-viboja löytynyt. Kokkaamisesta on tosin tullut kivaa puuhaa, etenkin kun on kokkausseuraa. 

Toisinaan ajelehdin Pinterestiin ihailemaan kauniita ja maukkaan näköisiä ruokakuvia ihanista ruoista. Tässä hieman maistiaisia mitä ruokaunelmista löytyy:

1. Pinaattia, artisokkaa ja grillattua juustoa toastilla / 2. Avokadoa, vuohenjuustoa ja limeä toastilla / 3. Fettucine aurinkokuivatulla tomaatilla Cheesecake Factoryn tapaan / 4. Kreikkalaisesta jogurtista ja marjoista tehty mehujää / 5. Täytetyt kesäkurpitsaviipaleet / 6. Leipäviipaleet parmakinkulla ja juustolla

Teini-minäni hämmästyisi jos tietäisi että:

.. asuisin vielä Lontoossa, tottuneena suurkaupungin kaaokseen ja englanninkieleen

.. kävisin samaa yliopistoa kuin palvomani Placebon Brian Molko aikoinaan kävi

.. sama pätee myös Bluriin, joka sai alkunsa samaisessa opinahjossa ja samoilla nurkilla missä yliopistoni sijaitsee

.. asuisin vuoden Australiassa, paikassa jonne yläasteella pakenin englanninkirjan kautta ja joka tuntui niin kaukaiselta ja ihmeelliseltä

.. olisin parisuhteessa uusi-seelantilaisen pojan kanssa

.. asuisin kimppakämpässä kolmen pojan kanssa

.. olisin melkoisen varma kahdesta unelma-ammatistani ja hyvää vauhtia saavuttamassa molempia

.. minulla olisi tuttavia, kavereita ja ystäviä ympäri maailmaa

Eipä sitä silloin huoneessaan ikkunaan tuijottelessa ja haaveillessa ymmärtänyt mitä kaikkea elämässään tulee saavuttamaan. Ei kirjaimellisesti osannut ajattellakaan monia näistä, ja ehkä hyväkin että elämä on yllättänyt monta kertaa hyvällä tavalla.

Teini-minäni taatusti nyökkäilisi hyväksyvästi.

 1 / 2 / 3  / 4 

Löysin Pinterestin kätköistä ihania kuvia äideistä ja tyttäristä. Kuvista välittyy herkkä tunnelma ja niitä katselisi mielellään pidempäänkin unelmoiden.

.. en pelännyt yhtään katsoessani Jurassic Park-elokuvaa

.. kirjoitin paljon tarinoita ja piirsin

.. minulla oli pitkä letti

.. rakastin juoksennella pihalla veljeni kanssa kilpaa

.. koulussa rakastin eniten kirjoittamista

.. halusin olla joskus äiti yhtä paljon kuin 8-vuotias voi haluta

.. ihailin Astrid Lindgrenin kirjojen Marikkia ja Tyttö mun-elokuvan Vadaa

.. katsoin Beethowen-elokuvan yhä uudelleen ja uudelleen

.. ja siksi halusin koiran enemmän kuin mitään muuta

Millainen sinä olit kahdenksanvuotiaana?

Vaikka m83:n Hurry Up, We're Dreaming-albumi on ollut jo yli vuoden rakkaimpien kuunneltavien joukossa, olen unohtanut lähes kokonaan albumin päätöskappaleen, joka on aivan mielettömän huikea.

"Outro" kuuluu niihin, joita kuunnellessa tekee mieli sulkea silmät ja kuvitella itsensä osaksi kaunista elokuvaa. Se on sellainen kappale, joka saa tuntemaan elämän upeaksi ja kauniiksi. Ainakin tuon vajaan neljän minuutin ajan. Se saa unelmoimaan. Se vain kasvaa ja voimistuu edetessään kunnes hiljalleen hiipuu kauniin pianon myötä.

Sitä voisi sanoa elämän kokoiseksi kappaleeksi. 

Kuuntele sinäkin. Ja unelmoi hetki.

M83 - Outro from dudikaz on Vimeo.