Esimerkin voima

No otsikkohan nyt voisi viitata mihin tahansa lastenkasvatuksessa, mutta ajattelin puhua tänään meidän taaperon syömisestä. 

E on syönyt aina todella hyvin eikä juurikaan nirsoile. Kaikki menee mitä eteen laitetaan. Ja yleensä pyydetään lisää. Joulun pyhien syöpöttelynkin muksu tajusi ihan itse, koko ajan oli nälkä!

Siltikin parhaiten syödään vanhempien lautaselta! Rosvolautanen kunniaan!

Niimpä olemmekin useasti muksun kanssa olohuoneen lattialla napsimassa lautaselta valmiiksi paloiteltuja ruokia.Ja ihan kuin varkain lautanen on tyhjä ilman ruuan puljaamista tahi sotkemista. Puuro ja lusikoitavat ruuat syödään kyllä istualtaan pöydän luona (E käyttää mallikkaasti lusikkaa ihan itse), mutta kun itse saa syödä ja samalla näkee että vanhempikin syö tätä ihan samaa ruokaa, ruoka maistuu ihan erilailla! Omalla lautasella oleva ruoka saattaa nimittäin olla ihan jotain eri ruokaa kuin se samannäköinen ruoka vanhempien lautasella. E syökin täysin samaa ruokaa mitä me muutkin. Satunnaisia hedelmäsoseita eksyy kauppakassiin mukaan vielä puuron sekaan sotkettavaksi, milloin omenahilloon tahdotaan vaihtelua.

Ja koska emme näin erikseen syötä E:tä niin vanhemmatkin saavat syödä ruokaa lämpimänä. Eipähän tule hotkittua kiireessä, vaikka olisihan se tietysti kiva välillä syödä niin ettei kukaan varasta ruokaa lautaseltasi. 

Teen melkein päivittäin smoothieita marjoista ja E:stä onkin ihan parasta istua lattialla ryystämässä pillillä isoa lasillista äidin kanssa. Näytin mallia ja E oppi nopeasti kuinka pilli toimi. Herkkua!

Ainut huono puoli tässä mallisyömisessä on se, että jos äidin suuhun katoaa esimerkiksi pala suklaata, E vaatii päästä myös tästä osingoille. Niimpä herkut on parempi jättää nukkumaanmenon jälkeisiin hetkiin, jos ne ilman sydäntä raastavaa itkua tahtoo syödä. Kasvatamme suklaaholistia... 

Share

Kommentit

Sanna - elonarvoituksia.blogspot.fi

Sama täällä... :D

Tamsin

Mun on ollu pakko jättää kaikki herkuttelu iltaan tai käyä salaa keittiös syömässä. Ei toivookaan et vois suklaata mussuttaa avoimesti olkkaris. Lapsi joka ei ees ikään suklaata oo syöny on heti kerjuulla.

Menny vissii vähä liian hyvin perille meillä toi "kaikkea pitää maistaa." :D

Katie
Aika kypsä äidiksi

Onnenpekat! Meillä on alun ennakkoluulottoman maistelun jälkeen käynnissä todella jäätävä nirsoiluvaihe: Eddie ei suostu syömään juuri muuta kuin puuroa, pastaa, leipää, jugurttia ja joitain hedelmiä. Kastikkeet sentään jotenkuten menee fusillipastan kierteissä, mutta sattumatkin ipana sylkee pois. Argh. En kuitenkaan halua tehdä syömisestä kamalaa taistelua, joten meillä syödään nyt sitten aika paljon pastaa (eri kastikkeella), leipää (tuorejuustolla), jugurtteja (marjasoseilla) ja tuhottomasti hedelmiä. Jospa tämäkin olisi vain yksi vaihe...

Silkkitassu

Vaihe se on. Eiköhän E:llekin tule nirsoiluvaihe kunhan tuosta vielä kasvaa. Me tykätään laittaa mausteita ruokiin, joten E on tottunut voimakkaisiin makuihin. Ainut mistä hän ei oikein tykkää, on herukat. Ne menee kyllä puuron seassa, mut ei paljaaltaan soseena. 

Onhan tuossa nyt kuitenkin monipuolisesti kaikkee. :) Kyllä Eddie pärjää! Voisko siitä jonkin leikin keksiä, missä maisteltais eri ruoka-aineita. Kaikki kokeilis ja maiskuttelis. Sormin pääsis tutustuu vaikka. E sylki yhdessä vaiheessa kaiken pois, kun piti saada kokeilla sormin ensin ja sit laitto takas suuhunsa.

Katie
Aika kypsä äidiksi

Joo, sormin syöden menee vähän enemmän alas, mutta nirso se on silti tällä hetkellä... Mekin tykätään maustaa, ja aiemmin Eddiekin oli paljon ennakkoluulottomampi uusien makujen suhteen. No, jospa se tästä...

P (Ei varmistettu)

Voi kun teidän tytöstä on tullut ison tytön näköinen! :) Olisi mukavaa kuulla taas E:n kuulumisia enemmänkin.

Silkkitassu

Kirjoitellaan kunhan muutosta selvitään. Ollut aika hässäkkää koko kuukausi. :)

Kommentoi