Raskausviikko 37 alkaa

Rv 36 + 0 tänään. 28 päivää laskettuun. Kohta voisi hankkia joulukalenterin ja availla luukkuja vauvan tuloon. No EIHÄN se tietenkään tule sinä odotettuna päivänä, mutta saisipahan ajan jotenkin kulumaan. 

Toissa yönä ensimmäiset menkkakipumaiset jalan ja alavatsan jomotukset pitivät minua 30-60 minuuttia hereillä. Ehkä vähän oli harjoitussupistuksien tynkääkin, mutta minnekään ei koskenut, oli vain vähän epämukava olla. Hieroin reittäni ja mahaa, jotta jomotus helpottaisi. Kävi mielessä eri ihmisten kertomukset omista supistuksistaan ja synnytysten alkamisista, mutta kun mihinkään ei koskenut ja nukahdin uudelleen, niin aamulla vain mainitsin asiasta S:lle. Viime yönä heräsin kertaalleen käymään vessassa, mutta muuten nukuin hyvin.

Tosiaan en juurikaan kiinnitä huomiota harjoitussupistuksiin, vaikka maha niitä välillä kyllä tekee. Eivät koske ja eivät kestä kauaa. Rasituskaan (pyöräily) ei laukaise onneksi niitä sen enempää kuin telkkarin edessä makaaminen. Vauva potkii terhakkaasti ja nikottelee melkein päivittäin. Kiloja on tullut nyt 12,5, eikä turvotusta ole. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut sitten viime viikkojen.

Energiaa tuntuu olevan minullakin, kun tekisi mieli jatkuvasti tehdä jotain, mutta yritän rentoutua mahdollisimman paljon. Siinä touhussa vain tylsyys tuppaa iskemään. Kavereita olisi mukava nähdä enemmän tai käydä jossain. Ensi viikko tosin on tupattu täyteen ohjelmaa, joten ehkä tälläinen löysempi viikko on ihan hyvästä.

Toissa päivänä kävin hakemassa Kestovaippakauppa.com:n tilaukseni heidän puodistaan, ostin riisipaperia ja hoito/kuivaliinoja. Samalla katselin imetystoppeja ja päädyin ostamaan yhden tumman vihreän Fancy Mom imetystopin. Ompahan nyt sairaalaan mukaan jo, eikä tarvitse niitä liivejä ihan heti ostaa. Puodissa oli kyllä kaikkea muutakin mielenkiintoista, mutta ehkä vielä vilkuilen heidän nettikauppaansa, josko muuta tarpeellista löytyisi. Riisipaperia ostin kestovaippojen puhtaanapidon helpottamiseen ja kuivaliinat suojaamaan vauvan ihoa ja auttamaan varsinkin maitokakkavaiheeseen.

Eilen meillä kävi Vauva-lehden kuvaaja aamusta ottamassa pari sataa kuvaa minusta ja masusta heidän Raskaustesti-osiotaan varten. Ilmoittauduin mukaan sähköpostilla ja ensi viikolla tehdään sitten puhelinhaastattelu toimittajan kanssa. Sen lisäksi tietysti viikko tai kaksi synnytyksen jälkeen sama juttu, kuvaaja käy ottamassa kuvat ja toimittajan kanssa jutellaan synnytyksestä ja ensimmäisistä päivistä. Toivottavasti kuvat onnistuivat, ainakin kuvaajalta sain hyvää palautetta. :) S:n kanssa pidetyt kuvaussessiot ovat kyllä olleet ihan opettavaisia. 

Yökävelyille lähdössä näätien kanssa.

Päivä kerrallaan kohti vauvan tuloa... Kovasti jo kaikki raskaustietoiskukirjeet, joita puhelimeen tulee, hehkuttavat että vauva voi tulla any day now (!!!). 

Share

Kommentit

Kath

Voi miten kiva sit lukee susta ja vauvasta lehestäkin! :)

Eerika
Bättre liv

Wau, siellä ollaan jo noin pitkällä! Ihan justhan se oli kun sait plussan testistä :) Iloa loppuodotukseen, innolla seurailen miten siellä "edellä kuljetaan" :)

Silkkitassu

No NIIMPÄ! Oikeastaan viimeiset kymmenen viikkoa on hujahtanut ohi ihan silmissä. Ehkä ne ekat kolme kuukautta vaan tuntu matelevan, mut sit kiihdytettiin kyllä vauhtia huimasti. Seurailen innolla teidänkin valmistautumista vauvanne tuloon, ei sinnekään niin pitkä aika ole. :)

Kommentoi