Viikonloppu, tule jo!

Ladataan...

Maanantai kääntyy kohta yöhön. 
Lapsi menee nukkumaan ja itse pääsee herkuttelemaan kohta suklaalla.

Olen niiin onnellinen, että lapsemme on keskimääräistä helpompi tapaus, mutta kyllä tämä silti rankkaa on. 

Niimpä kun pari viikkoa sitten tätskyt ja Padasjoen mummi kyselivät, voisiko E tulla kyläilemään piakkoin, ehdotettiin sitten seuraavanlaista ratkaisua:

Tätskyt hakee E:n Padasjoelle torstaina päivällä ja palauttavat hänet takaisin Jyväskylään sunnuntaina. Voivat sitten rauhassa tapella keskenään, missä kolmesta paikkaa tyttö viettää minkäkin yön. Riittääpähän paljon halijoita ja leikittäjiä!

Viimeksi mummi ja toinen tädeistä perheineen nähtiin synttäreillä.

Aluksi oli tarkoitus kutsua vain mummi tänne vahtimaan E:tä S:n koulupäivien ajaksi, mutta käy tämä tälläinenkin ratkaisu. 

Mikä sitten on meidän suunnitelma tälle valtavalle vapaa-ajalle? No S:llä on koulua torstaista lauantaihin ja minä riennän kohti Helsinkiä pikkujoulutohinoihin lauantaista sunnuntaihin. Eli nautitaan omasta ajasta! :D 

Perjantaina ajateltiin koulun ja töiden jälkeen poiketa Rossoon ja kaupan herkkuosaston kautta suunnata sohvalle kattomaan leffaa ilman keskeytyksiä (ehkä korkeintaan näätien aiheuttamia). Mielessä kävi myös ilta kaupungilla, mutta ei näin vanhana enää jaksa. Ja kun lauantaiaamusta pitää olla jo junassa klo 8, ei pitkän kaavan kautta voi ottaa kuitenkaan. 

Ja sitten ollaankin jo sunnuntaissa ja se lepoaika, mikä oli mahdollista nauttia hiljaisuudesta ja pitkään nukkumisesta, on poissa. Pitää stressata asiasta nyt, niin voi sit nauttia loppuviikosta täysin rinnoin! Ja tuleehan sitä omaa murua ikävä, heti kun torstaina päänsä painaa tyynyyn! Ehkä ne sieltä soittelee päivän kuulumiset tarpeeksi usein!

Olisiko muuten antaa vinkkejä, kuinka sitä mahdollista koti-ikävää sitten laannutetaan, jos illalla tuleekin itku puseroon ja vanhemmat ovat useiden satojen kilometrien päässä? Meillä ei tosiaan ole aikaisemmin vielä oltu näin pitkää pätkää poissa, pisin aika on tainnut olla kuusi tuntia erossa molemmista vanhemmista. Eikä E ole ollut moksiskaan. Mutta illan tullen voi mieli muuttua....

Share

Kommentit

Onko E:llä uni-/turvalelua tai -riepua? :)

Silkkitassu

Juu, on niitä muutama.

Matja (Ei varmistettu) http://vegevauvelo.blogspot.fi/

Täytyy todeta, että itse en moista koittaisi, en ainakaan yhden yön sijasta heti montaa, jos tilanne on lapselle muutenkin täysin uusi.

Ehkä lasta saattaisi helpottaa tutut äänet, jos voisitte puhua puhelimessa? Toisaalta siinä on sekin mahdollisuus, että ikävä vaan kovenee, kun vanhemmista tulee konkreettinen muistutus.
Kodin rutiinien toistaminen varmaan auttaa myös, tuttu järjestys asioissa nukkumaan mennessä, omat petivaatteet/unilelut/muut kamat, tutti.. mitä teillä nyt onkin käytössä, mistä lapsi pitää.

Hauskaa viikonloppua!

Silkkitassu

Ihmiset ovat sinänsä ihan tuttuja ja heidän seurassaan E on viettänyt ilman vanhempia useampia tunteja. Varsinkin kummi on hyvin läheinen. 

Puhelimessa puhumista luultavasti tullaan kokeilemaan, ellei se aiheuta itkukohtauksia. Mutta mä luotan siihen että E on niin reipas et tää sujuu hyvin. E sopeutuu nopeasti uusiin tilanteisiin eikä enää juurikaan vierasta. Tutut tavarat kans menee laukkuun mukaan, unipupu ja juomapullo, tuttia ei enää ole tarvittu, siitä päästiin tässä joku aika sitten eroon, mutta taidan sen kuitenkin sinne laukkuun laittaa varmuuden vuoksi.

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Antakaa E:n mukaan valokuvat teistä vanhemmista. Olen kuullut että se helpottaa ikävää esim. päiväkodin aloituksessa, joten kaipa se toimii yökyläilyynkin.

E on viikonlopun hyvissä ja turvallisissa käsissä, joten hyvin se menee! :)

Silkkitassu

Meillä työpäivän aikanakin monesti katsellaan äidin kuvaa puhelimesta ja muistutellaan et äiti tulee kohta. Joten hyvä vinkki!

kirsikkainen

Mun tyttö oli noin vuoden ikäinen kun oltiin useamman yön reissussa miehen kanssa. Meidän kokemusten mukaan puhelimessa puhuminen aiheutti pahan itkukohtauksen ja parin yrityksen jälkeen sitä ei enää kokeiltu. Äidin tuoksuinen yöpaita oli ollut tiukasti kainalossa iltaisin ja uni tullut ihan hyvin sen kanssa. Kokonaisuudessaan kaikki oli mennyt todella hyvin, tosin tyttö oli ollut jo hyvinkin usein yökylässä, joten sinänsä tilanne ei ollut niin uusi.

Silkkitassu

Tuotakin oman paidan antamista mukaan voisi testata. Meillä kotona nukahdetaan omaan pinnasänkyyn unilelun ja juomapullon kera, yleensä ilman minkään sortin nukuttamista. Kokeiltiin joku aika sitten omaa poissaoloa illasta siten, että vanhempani olivat täällä meillä ja nukuttivat meidän poissaollessa E:n ongelmitta. Mutta siinä tietenkin oltiin tutummassa ympäristössä, vaikkakin nuo mummolat ja tätilät ovat E:lle tuttuja paikkoja, mutta vain mummolassa on nukuttu.

Kommentoi

Ladataan...