Ladataan...

Rv 24+6 menossa tänään eli huomenna ollaan jo raskausviikolla 26! Hurjaa! Jos et halua lukea raskausoireista ja naistenvaivoista niin kannattaa lopettaa tähän lukeminen. :) i did warn you. Alempana on mukavempia juttuja...

Olot ovat olleet melko hyvät, ei pahoinvointia ja jalat/selkä on melko hyvin jaksaneet mukana. Kaksi viikkoa tosin on ollut hieman huonot voinnit flunssan/köhän kanssa, kun palellutin itseäni varmaankin saunan jälkeen. Hunajavettä on siis tullut latkittua urakalla. Kuumetta ei onneksi ole, mutta räkää ja köhää siitäkin edestä. Olen pystynyt kuitenkin toimimaan ihan normaalisti. Neuvolantätikin sanoi vain että kun vastustuskyky on alhaalla niin raskaana tulee imuroitua itseensä kaikki lensut. 

Sitten vähän ikävämpi vaiva ilmestyi noin viikkoa sitten (kiinnitin asiaan silloin vasta huomiota). Minulla on nimittäin suonikohju. Ikävässä paikassa. Näytin sitä eilen lääkärineuvolakäynnillä ja ulkopuolisin se näyttää suonikohjulta, mutta lääkäri ei osannut varmaksi sanoa, kun voi myös olla Bartholinin rauhasen tulehduskin. Eli gynelle saan ajan, jossa asiasta varmistutaan ja toimenpiteet sitten sen mukaan suunnitellaan. Tämä ongelma vaikuttaa liikkumiseeni ja tuntuu tietenkin ikävältä ja silloin kun kohta on pahasti ärtynyt (eli kun on liikkunut vähän enemmän, kävellyt esimerkiksi pidemmän matkan) niin tuntemukset ovat samanlaiset kuin virtsarakontulehduksessa tai pahimmassa tapauksessa tuntuu samalta kuin hampaita vihloessa kylmän jäätelön jäljiltä (mutta alhaalla tietenkin...). Joudun käymään useasti vessassa päivän aikana. 

Voihan siis myös olla, että minulla on lievä virtsarakontulehduskin tässä (mikä siis ehdottomasti pitää saada tutkittua). Lääkäri ehdottikin, että otetaan myös virtsanäyte (luultavasti siis silloin gynen kanssa samaan aikaan), jotta myös oireeton tulehdus saadaan varmistettua pois. 

Noh... sitä gyneä odotellessa... 

***************************

Muita raskausvaivoja joita on ilmennyt:

* käsivarsissa ja selässä on aika paljon pieniä finnejä

* aamuisin suonenvedot, jos erehtyy venyttelemään sängyssä

* toisessa rinnassa muutama pieni raskausarpi, onneksi vielä pieniä jälkiä!! Äiti kertoi, ettei hänelle tullut mahaan tai jalkoihin raskausarpia, vaan niitä oli vain rinnoissa. Toivotaan että minullekin nyt sitten käy näin...

* jalat (eritoten reidet) väsyvät istuessa aika paljon, joten joudun jaloittelemaan ja venyttelemään työpäivän aikana useasti

* sylki on jotenkin paksumpaa ja muutenkin limaa erittyy nenästä turhan paljon

* napa on pullahtanut melkein ulos! xD

* koko ajan on hiki/kuuma

* painoa on tullut nyt noin 7 kiloa lisää, 60 kiloa on siis rikki. Apua, en ole koskaan painanut näin paljoa! Tuntuu jotenkin hyvin omituiselta!

* tekee mieli makeita, yritän pitää kohtuullisessa rajoissa herkut.. Vaikeaa on...

* se vessassa ravaaminen

* ilmaa kertyy vatsaan ikävästi välillä. Yhtenäkin päivänä oli koko aamupäivän vaikea olla töissä, kun vatsaan sattui ja oli tukala olo. Syönnin jälkeen onneksi helpotti, kun sai röyhtäistyä. :) vatsa toimii muutenkin vähän hitaasti...

*****************

IKÄVÄ OSIO LOPPUI!

*****************

Perhevalmennuksia on ollut nyt kolme kertaa. 

3.6. oli hammas ja autoturvallisuus -kerta. Poliisi ja hammashoitaja kävivät siis kertomassa tärkeitä asioita ja saatiin punaisia pillereitä, joita en ole vielä testannut, mutta pitää varmaan jossain vaiheessa muistutella lapsuuden hammaslääkärikerrat mieleen. ^_^

4.6. oli muuttuva elämäntilanne kerta, jossa puhuttiin ryhmissä raskauden ja tulevan vauvan vaikutuksesta elämään ja mitä näemme haasteina ja mitä mahdollisuuksina. 

11.6. oli elämää vauvaperheenä kerta, jossa meidän kysymyksiin vastasi kaksi kuukautta ensimmäisen vauvansa kanssa ihmetelleet vanhemmat. Nähtiin ihan elävä vauva ja huomattiin, että kaikkia jännittää yhtälailla. Kaikki ovat vähän epävarmoja, et miten tästä selvitään. Tämä kerta on ollut nyt ehdottomasti oma suosikkini, ohjaajanakin ollut seurakunnan työntekijä oli ehdottomasti luontevin esiintyjä ja mukana oli paljon huumoria ja fiksuja neuvoja. 

Seuraava perhevalmennus on ensi tiistaina ja siinä käsitellään imetystä. Sitten taitaakin olla enää tutustuminen synnytyssairaalaan (eli kalvosulkeiset auditoriossa) ja synnytykseen joku lauantai raskausviikon 32 jälkeen. 

*****************

Olemme nyt oikeastaan saaneet kaikki isoimmat hankinnat (emme tosin vielä ole niitä kotiin saakka tuoneet vaan löytyvät sukulaisen hoivista), tässä vähän listaa: 

* Hoitopöytä 60x60, jossa on laatikosto sekä alusta

* Manduca sekä kantoliina

* Sitteri

* Emmaljungan city cross vaunut (beige/mustat)

* pinnasänky serkulta (kolmevuotias totesi että vauva tarvitsee sitä enemmän, hän voi jo siirtyä isojen lasten sänkyyn)

* iso kasa tyttöjen vaatteita laajassa kokorepertuaarissa (vaikkei kyllä tiedetä onko masuasukki tyttö edes, mutta laitetaan eteenpäin, jos näille ei tule käyttöä) 

* lakanoita sun muuta sänkykankaita

Vielä puuttuu kylvetysamme, vaikka meillä tosin yksi sellainen on, mutta kun se on ollut näätien käytössä niin ehkä olisi ihan aiheellista hankkia vauvalle oma. Haaveilen Flexibathista sekä kylvetystuesta, eikä se nyt olisi oikeastaan pahan hintainenkaan.

*******************

Mutta nyt nukkumaan. Huomenna pitää olla 7:00 viimeistään keskussairaalalla sokerirasitustestissä. Eli olen tällä hetkellä 12 tunnin paastolla.... 

Share

Ladataan...

Ooh.. nyt ollaan jo kaksinumeroisessa luvussa menossa. Yksi neljäsosa takana. Tämä viikko on mennyt paremmin pahanolon kanssa. Aamuisin pääsen töihin jo yhdeksään eikä väsymys ole niin kaamea, mitä se oli kaksi viikkoa. Oksennan kyllä kerran herättyäni, mutta olen oppinut juomaan vettä ennen ylösnousemista, joten se sama vesi tulee ylös ja olo on yleensä sen jälkeen melko hyvä. En uskalla syödä mitään kiinteää ennen tätä, koska en tahdo tukehtua mihinkään eikä jogurteista ole aamulla ollut apua.

Fyysiset askareet eivät niinkään lisää väsymystä, mutta auta armias jos pitää oppia jotain uutta. Kovaa ajattelua vaativat jutut aiheuttavat väsymyksen hyvinkin nopeasti. En kadehdi kyllä opiskelijoita, jotka ovat raskaana. Itse en kykenisi... Ehkä tämäkin tästä alkaa helpottaa parin viikon sisällä.

Pitäisi kohta varata aika hammaslääkäriin. Jonot sinne kuitenkin ovat kolmen kuukauden mittaiset vähintäänkin, joten neuvolantäti suositteli soittamaan jo tässä alkuraskauden aikana, vaikka raskaanaolevien hammashoitoa nopeutetaankin jonkin verran.

Viikonloppuna erehdyin menemään keskustelupalstoille lueskelemaan muiden samoilla viikoilla olevien kuulumisia ja siellä sitten oli myös huonoja uutisia, jotka sitten aiheuttivat itselle pienoisen paniikin. "Mitäs jos alkio on ollut kuolleena jo monta viikkoa ja minä en ole tajunnut. Ei minulla kyllä vuotoa ole eikä mitään kipuja ja pahaolokin on, mutta ei sekään mitään takaa...?" Viikonloppuna ei hirveästi ollut pistelyä, mikä sai kuvittelemaan kaikenlaista. Melkein tahtoisin hankkia doplerin, mutta luultavasti säikähtäisin silloinkin, jos en löytäisikään sydänääniä, on kuitenkin aika aikaista löytää niitä vatsan päältä. Ehkä vain odotan sinne ultraan ja olen positiivinen niin kaikki menee hyvin.

Yritän tällä viikolla kirjoittaa "kunnollisen" jutun, mitä olen pyöritellyt päässäni jo jonkin aikaa. Yritän muutenkin aktivoitua hoitamaan kotia. Tänään Immu joutuu eläinlääkäriin implantin laittoa varten. Eipähän enää ole sit pallihirviö. :) Ja kotikin alkaa tuoksua normaalilta...

Share

Ladataan...

Saatiin aika ultraan 12.3.2013 keskussairaalalle. Jänskättää. 

Pahoinvointia ja väsymystä on edelleen.

Napa tuntuu pienentyneen, tai siis se ei ole enää niin syvä kuin ennen. Nyt se on laajentunut ja tullut enemmän pintaan. Huomasin tälläisenkin asian tuossa joku päivä sitten. Hämmennyin.. 

Pääsin ekaa kertaa kahteen viikkoon tänään meidän sarjiskerhon kokoontumiseen. Ens syksynä saadaan ulos uusi julkkari (Helsingin sarjakuvafestareilla viimestään) ja sitä nyt sit alotettiin työstää kukin tavallamme. Aiheena on Väärä numero ja pitää käyttää tyylinä jonkun oman suosikkitaiteilijan tyyliä. Oma suosikkini on JP Ahonen ja hänen työnsä Villimpi Pohjola. Ohessa vähän harjoittelukuvaa tältä päivältä, kun yritän päästä sisälle ihan uuteen tyyliin.. saa nähdä mitä tästä tulee. Jipsu tietää projektista, toivottavasti hän tykkää myös sit lopputuloksesta... 

Share

Pages