Ladataan...

Uusi koti alkaa näyttää kodilta. 

Muutto uuteen kotiin tiesi myös E:lle siirtymistä omaan huoneeseen. Hyvästi harrastehuone, tervetuloa taaperon huone!

Viikonloppuna siirsimme olohuoneesta sohvana toimineen sänkysohvan tuomaan kodikkuutta tytön huoneeseen. Ja musta sohva sopii vallan mainiosti sisustukseen. Ompahan isälle paikka kölliä villien leikkien lomassa! 

Pinnasänky on vielä käytössä eikä E ole sieltä yrittänyt könytä yli, mutta sekin päivä varmaan tulee. Olemme harkinneet parin pinnan pois ottoa, jotta tyttö pääsisi sänkyyn itse, mutta tahaton putoaminen olisi estetty. Onko ideoita?

Hoitopöytä otettiin takaisin käyttöön sekä olohuoneessa ollut Ikean iso kirjahylly siirtyi lelukaapiksi. Alkoholit saivat väistyä legojen ja kirjojen tieltä.
Varastossa ollut sähköpiano on nyt E:llä tutustuttavana sekä vanhojen asukkaiden kaksi puista jakkaraa päätyivät E:n huoneeseen. Ehkä jokin kiva maali voisi sopia niihin...
Ferm Livingin yölamppu koristaa seinää (Jee meillä on designia!) ja minulle rakas Totoro löysi julisteen muodossa tiensä seinälle!
Riisipallolamppu laskettiin mahdollisimman alas, jotta vanhemmat varmasti osuvat siihen aina huoneessa ollessaan. Näin ehkä joskus on pakko uusia myös lamppuja. 
Onpa seinällä minun suojelusenkelitaulu lapsuudenkodista.

Oma huone on meillä parantanut unta. E on nukkunut pitkään jo heräämättä yöllä, mutta samassa huoneessa nukkuessa, meidän vanhempien siirtyminen nukkumaan yöllä herätti E:n yleensä aina. Vaikka uni jatkuikin heti havahtumisen jälkeen, ei toisen tarpeeton häiritseminen tuntunut mukavalta. Niimpä oma huone takaa E:lle rauhan ja meille vapauden vaikka lukea tai jutella sängyssä vielä iltatoimien jälkeen. Voiko tämä olla totta?! Meitä (toim. huom. ainakaan minua) ei väsytä enää niin paljoa! Näinpä pitkästä aikaa toissa yönä jopa unia, jotka muistin aamulla.

Yöunille mennään kiltisti iltasadun ja Päivänsäde ja Menninkäinen -unilaulun saattelemana n. klo 20:00 (+-30 minuuttia). Iltaisin huoneesta kuuluu jonkin aikaa vielä höpöttelyä tai lauleskelua, mutta pian rauha laskeutuu taloon. 

Päiväunia nukutaan päivästä riippuen joko yhdet tai kahdet. Yhdet pitkät päiväunet olisivat parhaimmat siihen puolen päivän tienoille, mutta välillä päiväuniaika on pelkkää tappelua ja silloin kahdet lyhyemmät unet ovat paikallaan. On päiviä jolloin päiväunet ovat ihan olemattomat ja silloin uni tulee jo heti seitsemän jälkeen. 

Makuuhuoneet ovat ihan vierekkäin, joten aamulla aika tarkalleen 7:30 alkaa kuulua ääniä pinnasängystä, johon sitten viimeistään havahdutaan. Pari ekaa yötä meillä oli itkuhälytin varalla huoneitten välillä, mutta enää niille ei ole ollut tarvetta. Eipähän havahduta jokaiseen inahdukseen. 

Onko omaan huoneeseen siirtyminen parantanut muiden öitä?

Share

Ladataan...

Kevät tekee kovaa vauhtia tuloaan. Ja mikä parasta, saimme tyttärellemme yksityisen perhepäivähoitopaikan (max 6 päivää kuukaudessa) tutulta perhepäivähoitajalta melko läheltä meitä! Kovaa stressiä tämä koko asia onkin aiheuttanut, joten nyt voi vähän huokaista. Tämä tuli juuri oikeaan aikaan helpottamaan arkeamme ja S:n opiskelun loppurutistusta. 

Viime viikolla kävimme allekirjoittamassa sopimukset ja tänään S ja E kävivät tutustumassa pari tuntia hoitopaikkaan ja ihmettelemässä muita lapsia. Perjantaina tutustutaan vielä ulkotouhuihin. Ryhmässä kaikki ovat alle 2 vuotiaita, joten E:lle löytyy varmasti leikkikavereita. 

Virallinen aloituspäivä on 1.3. ja tällä viikolla perhepäivähoitaja lupasi ilmoittaa tulevan kuukauden hoitopäivät (saimme esittää toivomuksiakin). Alkuun sovimme lyhyempiä hoitopäiviä (n. 4 h per päivä), mutta muuten normaali päivä tulee olemaan n. klo 8-16. 

Tästä on hyvä aloittaa pehmeä siirtyminen päivähoitomaailmaan. Missä vaiheessa joku kävi vaihtamassa meidän pienen nyytin tälläiseen isoon tyttöön? Ei sillä että valittaisin. Taaperon touhut ovat ihan eri mielenkiintoisia kuin vauvan. 

 

Share

Ladataan...

No otsikkohan nyt voisi viitata mihin tahansa lastenkasvatuksessa, mutta ajattelin puhua tänään meidän taaperon syömisestä. 

E on syönyt aina todella hyvin eikä juurikaan nirsoile. Kaikki menee mitä eteen laitetaan. Ja yleensä pyydetään lisää. Joulun pyhien syöpöttelynkin muksu tajusi ihan itse, koko ajan oli nälkä!

Siltikin parhaiten syödään vanhempien lautaselta! Rosvolautanen kunniaan!

Niimpä olemmekin useasti muksun kanssa olohuoneen lattialla napsimassa lautaselta valmiiksi paloiteltuja ruokia.Ja ihan kuin varkain lautanen on tyhjä ilman ruuan puljaamista tahi sotkemista. Puuro ja lusikoitavat ruuat syödään kyllä istualtaan pöydän luona (E käyttää mallikkaasti lusikkaa ihan itse), mutta kun itse saa syödä ja samalla näkee että vanhempikin syö tätä ihan samaa ruokaa, ruoka maistuu ihan erilailla! Omalla lautasella oleva ruoka saattaa nimittäin olla ihan jotain eri ruokaa kuin se samannäköinen ruoka vanhempien lautasella. E syökin täysin samaa ruokaa mitä me muutkin. Satunnaisia hedelmäsoseita eksyy kauppakassiin mukaan vielä puuron sekaan sotkettavaksi, milloin omenahilloon tahdotaan vaihtelua.

Ja koska emme näin erikseen syötä E:tä niin vanhemmatkin saavat syödä ruokaa lämpimänä. Eipähän tule hotkittua kiireessä, vaikka olisihan se tietysti kiva välillä syödä niin ettei kukaan varasta ruokaa lautaseltasi. 

Teen melkein päivittäin smoothieita marjoista ja E:stä onkin ihan parasta istua lattialla ryystämässä pillillä isoa lasillista äidin kanssa. Näytin mallia ja E oppi nopeasti kuinka pilli toimi. Herkkua!

Ainut huono puoli tässä mallisyömisessä on se, että jos äidin suuhun katoaa esimerkiksi pala suklaata, E vaatii päästä myös tästä osingoille. Niimpä herkut on parempi jättää nukkumaanmenon jälkeisiin hetkiin, jos ne ilman sydäntä raastavaa itkua tahtoo syödä. Kasvatamme suklaaholistia... 

Share

Pages