Ladataan...

Kolmas kierto meneillään pillereiden lopettamisesta. Uutta ovulaatiota odotellessa. 

Minuun on iskenyt hirveästi erilaisia typeriä pelkoja. Tai en tiedä ovatko ne typeriä, mutta minusta tuntuu, että ne ovat, mutta en osaa luopua niistä.

Ensimmäiseksi, kävely. Kävelen töihin ja olen tottunut kävelemään ripeästi ja nyt mietin että sehän voi hyvin vaikuttaa siihen etten raskaudu. Että rasitan kehoani liikaa eikä munasolu siksi hedelmöity. Tai että heilun liikaa kävellessäni ja se vaikeuttaa tapahtumasarjoja sisälläni. No tietysti voisin kävellä rauhallisemmin muutenkin, S siitä aina mainitsee; "Sinulla on taas kiire kaikkialle." 

Seksi tai lähinnä oma orgasmi. No tämä itsellä vaatii kehon jännittämistä, olen tottunut saamaan orgasmin tietyllä lailla ja saankin sen melko helposti ja nopeasti omalla tavallani. Mutta pelkään, että kehon jännittäminen vahingoittaa jotain sisälläni. Tai jos lopetan omien orgasmien tavoittelun niin sekinhän voi vaikeuttaa siittiöiden matkaa.. tai hankaloittaa sitä.. mistä sitäkään nyt taas tietää mikä niille on hyväksi... 

Ja sitten se itse ovulaatio, kierto kun on epäsäännöllisen pituinen, niin en ole enää yhtään varma milloin se on, joten harrastamme seksiä päivittäin. Enkä ajatellut aloittaa vielä testailemaan lämpötiloja ja muita ovulaation havainnointitapoja. On se kyllä käynyt mielessä, mutta siitähän se stressi vasta tulisikin...

Jos tästä kierrosta ei tärppää mitään, niin ajattelin ainakin seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi lopettaa yrittämisen ja siirtyä ajattelemaan vain töitä ja pitäytyä kumin käytössä. Sitten ainakin oma kierto olisi tutumpi ja olisin ollut luomuna yli puoli vuotta, ilman mitään mömmöjä. Ja kevät ei mammalomalle muutenkaan olisi hyvä homma töiden kannalta ja mieluummin kesä-talvi, jos yhtään voi toivoa. Tiedän, olen ihan hirveä äitikandidaatti, kun ajattelen vain töitä, mutta en halua jättää työkaveria pulaan tai saattaa asiakkaita vaikeuksiin, omien itsekkäiden halujeni takia. En vain yksinkertaisesti voi mitään vauvakuumeelleni, jonka takia itken melkein joka ilta kaipaustani.

Lapsettomuus on pelottava ja sydäntä puristava ajatus omalla kohdalla, mutta kai sen asian kanssa oppisi ajan kanssa elämään. Olen jo paljon vanhempi kuin äitini oli saadessaan minut ja veljeni. Ja tämän ikäisenä äitini koki 8 vuotta hedelmättömyyttä, eikä hän enää meidän lisäksi saanut muita lapsia. Olen siis melko varma, että sukuni naisilla on suuri riski lapsettomuuteen ellei lapsia hankkinut nuorena. 

No vauva tulee, jos se on meille tarkoitettu tulevaksi. Jos ei, voimmehan aina ryhtyä kasvattivanhemmiksi ja suoda rakastavan kodin muiden lapsille. Jotenkin vain tuntuu, että maailma toimii väärin, kun joku toinen raskautuu helposti ilman minkäänlaisia haluja olla vanhempi ja sitten ihminen, joka haluaisi sitä eniten maailmassa, ei kykenekkään tulemaan raskaaksi tai keho muuten hylkii alkiota. Olen itkenyt Eerikan keskenmenon takia, kunpa hänenkin pelkonsa voisivat haihtua ja hänen perheensä saada elämäänsä maailman ihanimman pikkukäärön! 

No se stressi nyt on varmaan ihan todellinen vaikuttaja ja olenkin sitä yrittänyt vähentämään, mutta kun päässä pyörii tälläisiä ajatuksia niin oleppa siinä sit stressaamatta. 

Ja ennen kuin alatte kommentoida, että olet vielä nuori ja yleinen yrittämisaika on vuosi, niin tiedän sen, mutta pelkoni eivät siltikään hiljene eikä kaipaus vähene. Haluan vain kirjoittaa ajatukseni ylös ja näin käsitellä tätä asiaa ja pelkojani.

Share

Ladataan...

Vai pitäisikö tässä jo puhua kirouksesta. Se päivä kun valitset kaapista valkoiset pikkarit -> menkat alkavat...

Anyway... menkat alkoivat vaikka en odottanut niitä vielä tällä viikolla tulevaksi. Eli ei tärpännyt tästä kierrosta raskaus. 

No päivässä on ollut onneksi kivojakin asioita: 

Avattiin joululahjat!! Jeee! Sain Pokemon Black Version 2!!! Whoooo! Tykkään!! Sekä tosi kivan kissamonsteri pehmon! Sekä ostin itselleni kaksi sylvanian families kaksosvauva pakettia (lammasvauvat ja kenguruvauvat) ja Sailor Moon-mangan.. Girly girly.. hihi...!

Sen lisäksi paketoin Samun siskojen perheiden lapsille joululahjoja! Toivottavasti tykkäävät! 

Share

Ladataan...

Hmm.. jos tässä ollaan raskaana niinkuin toivotaan, olisi nyt menossa rv 4. Jouluaattona voisin jo tehdä raskaustestin. Olisipa se mukava joululahja, toivoa täynnä siis... Työkaveri vannotti minua laittamaan hänelle heti tietoa, jos positiivinen testi tulee. Ei kuulemma malta odottaa uuden vuoden aattoon asti.. 

Kuten eilen valitin etovaa oloa sokeria kohtaan, googlettelin hieman keskustelupalstoilta vinkkejä, millä viikolla ensimmäiset oireet alkavat ilmestyä vai onko tämä taas minun "valeraskautta". Minulla on koko ajan turvonnut olo ja vatsaan sattuu välillä. Rinnat eivät ole arat, joten päättelen ettei raskaustesti vielä näyttäisi mitään, jos sellaisen tekisin.

Kävin muuten taas tänään ostamassa yhden varalle.. Pitää vaihtaa aina apteekkia, jotteivat pidä minua ihan hulluna tai epätoivoisena.. Tosin niitähän minä olen, mutta ei heidän tarvitse sitä tietää.. :D

Kun hermostun, puren kynteni rikki.. argh.. ja hermostun siitä vain lisää.. miten pääsen tästä kierteestä irti.. 

Perjantai lähestyy vauhdilla eikä kaikki lahjat ole vielä valmiina, tässä tulee kiire..Töissäkin kun pitäisi käydä.. Ainiin, tänään onnistui ensimmäisen kerran nukkumaan pommiin! Kello herätti minut 7:30, laitoin kellon uudelleen soimaan 7:50. Herään 8:50 ja ihmettelen kun on valoista... voi paska! minun pitäisi olla jo parin sadan metrin päässä työpaikalta! Eikun vaatteet niskaan ja eväät mukaan, kello 9:00 olen ulkona asunnosta ja 9:23 työpaikalla. 

Unessa tuon tunnin aikana näin, että sain 150 000 euroa 50 euron seteleinä vakuutusrahoina Amerikasta. Aku Ankka oli jotenkin osallisena asiassa, mutta tiesin että kyseessä on jonkin sortin vakuutuspetos ja minua saatettaisiin syyttää asiasta, jos otan rahat vastaan... Sen lisäksi näin unta töistä ja asiakas siinä soitteli minulle viikonloppuna jostain isoista selvityksistä, joita olin luvannut hänelle tehdä! Työt tulevat näköjään jo uniin, tosin hyvin epärealistisina.... 

Share

Pages