Allergioista ja muotidieeteistä

Sisunainen

Eräässä Facebook-ryhmässä muuan äiti kertoi lapsestaan, jolle jatkuvien vatsaoireiden vuoksi ravitsemusterapeutti oli laatinut erikoisruokavalion. Ruokavaliota oli testattu kotona kesäloman aikana hyvin tukoksin, ja nyt sitä olisi pitänyt jatkaa myös koulun ruokalassa. Koulu kutienkaan ei suostunut erikoisruokavalion valmistamiseen ilman lääkärin todistusta allergioista. Koska ruokavalio oli rakennettu kotona välttäen ja testaten eri ruoka-aineita, tällaista todistusta ei tietenkään ollut. Nyt lapsella oli vaihtoehtoina olla koulupäivät ilman lounasta tai syödä hänet kipeäksi tekevää ruokaa erikoislääkärin aikaa jonottaessa.

Kun aloitin nykyisessä työssäni, työkaverini neuvoi ilmoittamaan keittiölle ruokarajoitteet saatesanoin: "Kyllä sinne voi sanoa myös, jos ei vaan tykkää jostakin." Paria kuukautta myöhemmin, kuinka ollakaan, ruokala alkoi vaatia todistuksen erikoisruokavaliosta. Jännitin, saanko mistään keittiölle kelpaavaa todistusta, koska minunkin ruokavalioni perustuu omiin kokemuksiin ja ravitsemusterapeutin ohjeisiin ennemmin kuin allergiatesteihin. Työterveyshoitajan oirekuvaukseni perusteella laatima lappu onneksi meni läpi ja sain jatkaa ruokalassa syömistä.

Ymmärrän hyvin keskuskeittiöitä, jotka pienellä budjetilla eivät halua valmistaa erikoisruokia nirsouden tai muotidieettien takia. On selvää, että tuhansille koululaisille tai koko kunnan ruokaloihin lounaan tekevä keittiö ei pysty huomioimaan sitä, että Ville inhoaa rouskuvia vihanneksia ja Maija haluaa karpata. Mikäli Maija ja Ville ovat aikuisia ihmisiä, heillä on sitä paitsi halutessaan mahdollisuus ottaa eväät tai syödä muualla niinä päivinä, kun ruokalan ruoka ei miellytä. 

Kuitekin perinteinen allergiatesti ei voi olla terveyden kannalta välttämättömän ruokavalion ainoa peruste. Useampi allergialääkäri on sanonut minulle, että kannattaa ennemmin uskoa omia oireita kuin testitulosta. Kaikki yliherkkydet eivät näy labrakokeissa, mutta se ei tee niistä yhtään vähemmän todellisia. Siksi vähintään niissä tapauksissa, joissa ollaan on täysin koulu- tai vastaavan ruuan varassa, ammattikeittiön pitäisi uskoa asiakkaan omaa ilmoitusta siitä, ettei tämä ole työkykyinen syötyään tiettyjä ruoka-aineita. Vastaavasti asiakkaat voisivat tulla sen verran vastaan, että eivät pommittaisi keittiöitä erikoisruokavaatimuksilla ilman todellista syytä.

Share

Kommentit

Skeptikko (Ei varmistettu)

Moi!

Haluaisin perustelun seuraavalle kommentille "pienellä budjetilla eivät halua valmistaa erikoisruokia nirsouden tai muotidieettien takia. "
Varmaankaan et aivan tarkoittanut, että on haluamisesta kiinni. Voisiko kouluun ottaa omat eväät mukaan, jos on hankalaa järjestää muuten? Maksuton kouluruokailu ei ole mielestäni kymmenien eri kattiloiden buffet, josta napataan itselle sopivan kuuloinen vegaani-paleo-kivikautinen annos ja juomaksi luomusoijajuomaa. Kouluruokailun alkuperäinen ajatus on ollut tarjota kaikille mahdollisuus monipuoliseen lämpimään ruokaan. Olen iloinen, että lapsillani on mahdollisuus tähän luksukseen. En vain tiedä kuinka kauan.

Yst. H

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos kommentistasi! Tätä juuri tarkoitin, että ymmärrän hyvin, etteivät keskuskeittiöt pysty huomioimaan erikoisruokavaliota, joille ei ole terveydellistä perustetta. Ilmainen kouluruoka on todellakin luksusta globaalissa mittakaavassa, mutta jos siitä tehdään lähtökohtaisesti subjektiivinen oikeus, sen pitäisi koskea kaikkia - siis myös tavalla tai toisella jollekin ruualle yliherkkiä. Postauksen pointti oli tehdä eroa "muotidieettien" ja yliherkkyyksien välillä ja toisaalta nostaa esille se, että jälkimmäiset ovat joskus vaikea tunnistaa ja mitattavasti todeta.

Kommentoi