Ei ole pakko jos ei jaksa

Sisunainen

Hyvät kanssakuntoilijat, olkaa kuulolla, sillä nyt seuraa tärkeä oppitunti.

Liippasin aihetta jo aiemmassa postauksessa, mutta puhutaan vielä hetki levosta ja palautumisesta, nimenomaan liikunnan näkökulmasta. Huolestuttavan moni Lilyläinen treenibloggaaja on kirjoittanut joutuneensa liikuntatauolle ylikunnon tai muiden vastaavien ongelmien vuoksi, ja itseltänikin on välillä meinannut levon merkitys unohtua.

Viime viikon treenit. Kuvakaappaus Heiaheia.com:sta.

Koska en ole alan asiantuntija, lainaan Lihastohtori-blogin artikkelia:

"Jos havaitset itselläsi hermostuneisuutta, epätavallisia sykereaktioita, heikentynyttä unenlaatua, poikkeuksellisen negatiivisia tunnetiloja sekä useita peräkkäisiä heikosti kulkevia harjoituksia, kevennä harjoittelua selkeästi vähintään 1-2 viikon ajaksi. --- Kehitys tapahtuu levossa ja elimistön pitää antaa palautua riittävästi ennen seuraavaa ärsykettä, jotta kroppa ottaa treeniä kunnolla vastaan. Muuten edessä on tasannevaihe tai pahimmassa tapauksessa ylikuntotila."

Eli suomeksi sanottuna tarvitaan lepopäiviä, kevyitä viikkoja ja palauttavia harjoituksia ja vasta kun kroppa on saanut tarpeeksi aikaa palautua, uudesta treenistä on hyötyä. Suosittelen lukemaan kyseisen artikkelin kokonaan.

Mutta miksi tämä on niin vaikeaa? Kaikkihan ovat kuulleet jo kyllästymiseen asti "lihas kasvaa levossa" -mantraa. Asian pitäisi olla aktiivikuntoilijoille itsestäänelvyys, vaan ei ole. Oma veikkauskeni on, että monilta lepopäivät ja -viikot jäävät pitämättä puhtaasti psykologisista syistä: toisaalta ajattellaan, että pitää treenata jatkuvasti ollakseen "urheilullinen", ja toisaalta ei ajatella olevansa "vielä sillä tasolla" että kevyille viikoilla olisi tarvetta. Ristiriitaista, eikö?

Jännä kyllä, säännöllisesti liikuntaa harrastava ihminen ei rupsahda takaisin sohvaperunaksi vaikka viikon puntinnostelut jäisivät väliin. Oman kokemukseni mukaan rauta nousee usein kevyen viikon jälkeen entistä sujuvammin, kunhan lepoa on ollut riittävästi ja liikkuvuutta on muistanut harjoitella myös sen aikana. Kevyen viikon pitämiseen ei tarvita mitään suurta draamaa tai uhkaavaa ylikuntotilaa, vaan itse ainakin kevennän treenejä noin kerran kuussa muista menoista riippuen.

Vaan entä sitten, kun yksittäinen treeni ei suju, vaikka olosuhteiden pitäisi periaattessa olla kunnossa? Eilen menin lepoviikon jälkeen salille, ja kaikki muu sujui kohtalaisesti, mutta kyykyistä ei tullut mitään. Syyllinen löytyy luultavasti edelleen purjehduksen jälkeen kireistä reisilihaksista, joita en ollut jaksanut venytellä ja huoltaa tarpeeksi salitauon aikana, tai kenties palautumisaika oli ollut kuitenkin liian lyhyt. Joka tapauksessa totesin - ilman sen suurempaa draamaa - että eipä sitten, siirrytään punnerruksiin.

Koska ei ole pakko jos ei jaksa ja väkisin repimällä saa luultavasti aikaan lähinnä vahinkoa. Ehtii sitä kyykkimään joku toinenkin päivä.

 

 

Tiivistelmä (& note to self): Pidä kevyitä viikkoja ja lepopäiviä riittäävän usein. Älä ahdistu siitä, että aina ei voi treenata täysillä. Muista liikkuvuusharjoittelu.

 

 

***

Edit. 19.7. Kuva ei ilmeisesti näkynyt kaikilla selaimilla, nyt asia on toivonmukaan korjattu.

Share

Kommentit

eviela
NOT A Wonderland

Ah, miten asiaa! Itse kun pääsen (näillä näkymin jo pian) takaisin liikkumaan niin aion kyllä pitää huolen siitä, että tulee tosiaan liikuttua "järkevästi" eli muistaa myös levätä minun tapauksessani mielellään viikottain ja tosiaan kehoaan kuunnellen uskaltaa myös laskea liikkumisen tasoa tarpeen tullen. Ajatuksena ollut, että silloinkin kun kunto jo selkeästi kohonnut ja kroppa antaa periksi liikuntaa harrastaa itseään hajoittamatta melkeinpä päivittäin niin pidän kiinni siitä, että tulisi silloinkin pidettyä ihan puhdas lepopv kerran viikossa ja oman kroppani tuntien olisi todennäköisesti hyvä myös pitää sen rinnalla yhtä kevyempää liikunta päivää viikossa eli kuitenkin jäisi 5päivää tehokasta liikuntaa.

Suvi K.
Sisunainen

Mun mielestä ihan punttitreeneissä hyvä sääntö on se, että ei samoille lihaksille töitä peräkkäisinä päivinä. Eli ihannetilanteessa mä kävisin joka toinen päivä salilla ja crossfitissa ja joka toinen päivä tekisin vaan jotain kevyempää kuten joogaa tai pilates ta, mutta käytännössä ihan aina aikataulut ei mee yksiin.

eviela
NOT A Wonderland

Kuulostaa hyvälle. Itsellähän koetan saada mahdollisimman monipuoliseksi tuon liikkumisen sillä liikaa mitä tahansa omalla kropalla = poks. Oli se sitten lenkkiä, punttisaleilua, tanssia, mitä vain. Mitä monipuolisemmaksi saan treeniohjelmani sitten lopulta niin sen parempi. Tarkoitus olisi nyt aloittaa kevyillä jutuilla tosiaan ja palautella kroppaa tähän hommaan. Enskuussa tiedossa siis lenkkeilyä, kevyttä voimaharjoitusta ihan kotioloissa sekä muutakin suht monipuolista liikuntaa mitä kotioloissa keksin ja pystyn tekemään. Seuraavassa kuussa lisään kuvioihin taas tanssin sekä pilateksen ja sitä seuraavassa olisi tarkoitus taas alkaa nostamaan voimaharjoituksia. Ideaalisesti siis näin, käytänkö voi toteutua sitten hieman erilailla, mutta onpahan jokin pohja mistä lähtee rakentamaan omaa liikuntaplääniä.

edgybeauty
Edgy Beauty

Asiaa! Kirjotin just eilen liikuntakuulumisia-postauksen, jossa mainitsin että mä joudun säännöstelemään omia liikuntojani max.neljään kertaan viikossa vanhoista ylikunnoista johtuen. Joka on muuten berberistä, olis kiva voida lähtee lenkille vaikka sen viidennenkin kerran jos siltä tuntuu!

No nyt sitten opetellaan senkin edestä. Tää on ihan uus maailma mulle käydä viiden kilsan lenkeillä yhdeksän kilsan lisäksi ja tajuta että hups ei ookkaan enää liikuntaa tälle viikolle. Jännää!

Suvi K.
Sisunainen

Jep olisihan se hauskaa olla väsymätön superihminen, mutta valitettavasti meidän tavisten pitää nauttia kaikkea kohtuudella. :P

Pauliina.K (Ei varmistettu)

Täyttä asiaa koko teksti! Itsellä ollut aina ongelmana lepopäivien pito ja kropan liiallinen rasittaminen.. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja olen kesälomalla ollut yli viikon treenaamatta. Tai pyöräilty on kymmeniä kilometrejä sekä kävelyä ja satunnaista pientä kotijumppaa, mutta salilla en ole käynyt. Ei ole helppoa, mutta tietää, että on hyväksi.

Suvi K.
Sisunainen

On se kumma miten toisille liikunnan harrastaminen on ison työn takana ja toisille taas lepopäivien pitäminen. ;)

Kommentoi