Fifty shades of green (eli: Mitä ajatella ekoilusta?)

Sisunainen

Puutalobabyn Kristaliina herätteli keskustelua ekologisista valinnoista ja siitä, riittääkö yksittäisten ihmisten banaaninkuorten lajittelu maailman pelastamiseen. Kuten Krista totesi, tätä juttua ei voi kommentoida vain äkkiä kännykällä näpytellen.

Ekologisuus on ristiriitainen juttu. Lähtökohtaisesti se on ilman muuta tosi hienoa ja kannatettavaa kaikissa mahdollisissa muodoissa. Kuitenkin siihen, kuten kaikkiin elämäntapaneuvoihin, liittyy niin paljon erilaisia ja osin ristiriitaisia pitäisi-lausekkeita, että vähemmästäkin ahdistuu.

Yksikertaisuudessaan kyse on kahdesta asiasta: arvoista ja resursseista. Jokainen yksilö tai organisaatio pystyy periaatteessa edistämään ympäristön hyvinvointia, mittakaava vain vaihtelee.

Saksan valtiolla on resursseja sulkea ydinvoimalat ja rakentaa tilalle tuulimyllyjä (tai mitä ikinä tekevätkään, en suoraan sanottuna tiedä). Suomen valtiollakin varmaan olisi, jos olemassa olevat resurssit haluttaisiin arvojen perusteella laittaa uusiutuvan energian kehittämiseen.

Minun arvoihini kuuluu lähtökohtaisesti se että ympäristöä on suojeltava. Minulla on resursseja esimerkiksi ostaa ekosähköä ja kävellä parin kilometrin matkat bussilla kulkemisen sijaan. Sen sijaan minulla ei ole resursseja muuttaa maalle energiaomavaraiseen ekokommuuniin jossa syödään vain oman maan härkäpapuja ja nauriita. (Mistä puheen ollen jääkaappini vihanneslokeroon oli päässyt jostain vettä ja jouduin juuri heittämään ison kasan luomupiirin juureksia pois homehtuneina. Shit.)

Arvot ovat kuitenkin siitä mutkallinen juttu, että niitä on yleensä monta, ja kun resursseja on tietty määrä, on pakko valita arvojen välillä. Voisin esimerkiksi jättää kuntoiluharrastukseni, jolloin tarvitsisin vähemmän ruokaa, jolloin hiilijalanjälkeni pienisi. Tai sitten ei, koska tarvitsisin enemmän konevoimaa erilaisten arkiaskareiden suorittamiseen, viimeistään siinä kohti kun hamassa tulevaisuudessa ikä alkaa heikentää liikuntakykyä.

Vaikka ekovalintoja ei estäisi mikään henkilökohtainen kriisi tai erikoisvaikeus, jokainen joutuu pallottelemaan, kuinka paljon arvostaa omaa, läheisten, tuntemattomien tai ympäristön hyvinvointia, samaan tapaan kuin moni miettii, arvostaako enemmän sikspakkia vai berliininmunkkia.

Kaikki kysmykset johtavat samaan: mikä on oikeasti tärkeää?

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Onnistuit tekstissäsi tiivistämään asian jotenkin todella hienosti: "Arvot ovat kuitenkin siitä mutkallinen juttu, että niitä on yleensä monta, ja kun resursseja on tietty määrä, on pakko valita arvojen välillä." Itsellenikin ympäristöystävällisyys on tärkeä arvo ja olen valmis tekemään paljon pienentääkseni ekologista jalanjälkeäni, mutta aina tämän arvon rinnalla vaikuttaa tai joissain tilanteissa sen edelle menee muut itselleni tärkeät arvot. Elämä on kompromisseja. :)

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos! :) Ja niin on, välillä tuntuu että saa olla suorastaan diplomaattina minun ja minun välillä! :D

Moa (Ei varmistettu)

Tuli mieleen, että USAssa on kuulemma kuntosaleja, jotka tuottavat sähköä kuntolaitteiden käytöllä. Asiakkaille maksetaan jäsenyydestä takaisin rahaa (tai jäsenyyden hinta seuraavassa kuussa on pienempi) jos käy punttaamassa useammin ja tällä tavoin tuottaa sähköä. Tosi kiva idea! Toimisi varsinkin tiettyihin laitteisiin salin puolella.

Suvi K.
Sisunainen

Joo voisi toimia! Mä oon joskus ihmetellytkin miksei spinningpyörissä ja vastaavissa on tollasta toimintoa, kun oman fillarin lamppu syttyy polkemalla. :)

Kommentoi