Itsensä rakastamisen ehdoista

Ladataan...
Sisunainen

Kroatiassa ollessani alkuun laihduin hieman, tasaisesti joka suunnasta, ja loppuajasta keräsin menetetyn massan takaisin, kaiken keskelle. Olin hieman huolissani asiasta - en sinänsä fyysisestä muutoksesta,  vaan siitä, miten siihen suhtautuisin. Menisikö fiilis rantapäivistä bikineissä näyttäytymistä ujostellessa ja maku jäätelöistä kaloreita miettiessä? Ei mennyt, onneksi.

Vaikka kroppani on vähän eri kohdista pyöreä kuin helmikuussa, se juoksee pidempiä matkoja ja taipuu vaativampiin asanoihin kuin koskaan. Eikä silläkään itseasiassa ole väliä. Todella usein, kun ihmiset puhuvat itsensä rakastamisesta, he vaivihkaa asettavat sille ehtoja. Eräs tunnettu treenibloggaaja kirjoitti tykkäävänsä olla lihaksikkaampi (verrattuna aiempaan laihuuden ihannointiin), koska silloin ei tarvitse vahtia joka suupalaa. Ei kai kenenkään, koskaan (vaikeat aineenvaihduntasairaudet yms. poislukien) pitäisi tarvita? 

Kun puhutaan liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta, siihen lähes automaattisesti liitetään puhe tietynlaisen ulkonäön tavoittelusta, kuten AnniFitness kirjoitti. Minua viehättää harrastamissani lajeissa - crosstraining, juoksu, uinti - se, että niissä onnistumisen mittari on ainoastaan kasvanut suorituskyky ja hyvä fiilis, ei tietty ulkoapäin määrätty ulkonäkö. Salillamme on vahva tule sellaisena kuin olet -henki, ja kaiken ikäiset ja kokoiset treenaajat hikoilevat yhdessä ja tsemppaavat toisiaan.

Joogassa ajatus viedään vielä astetta pidemmälle: edes hienon näköisen asanan tekemisellä tai tekemättä jättämisellä ei ole merkitystä, vaan tärkeintä on oman kehon kuuntelu ja ehdoton hyväksyntä. Jokaisen keho on uniikki, ja ennen kaikkea oma. Sitä ei voi vaihtaa, vaikka kuinka haluaisi. Ainostaan omaa asennoitumistaan kroppaansa kohtaan voi muuttaa: eikö siis kannattaisi jatkuvan kritisoimisen ja arvioimisen sijaan olla onnellinen siitä, että meillä yleensäkin on elävä hengittävä keho?

Share

Kommentit

annifitness
AnniFitness

LOISTAVA TEKSTI. Sinä sen sanoit, Suvi, upeasti puettu sanoiksi! <3

Suvi K.
Sisunainen

Voi kiitos Anni! <3 Löysit näköjään tänne ennen kuin ehdin linkittämään. :)

Anumaaria78
Mis(s)Fit

Upea kirjoitus, aivan upea. Kiitos Suvi. Jooga on minullekin opettanut paljon. Sen, että kipua ei kuulu tuntua, pitää olla armollinen itselleen, ei pakottaa itseään ja ennen kaikkea nauttia harjoituksesta. Tämä kumosikin kaiken aiemmin sisäistämäni liittyen treeniin. Joogaa kiitän siis paljosta.

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos itsellesi!

Mä sinänsä tykkään myös treenistä, joka tuntuu "pahalta" sitä tehdessä, koska tiedän, että heti sen jälkeen tuntuu hyvältä. Enkä ikinä tee treeniä rankaistakseni kroppaani, vaan vahvistaakseni sitä ja nauttiakseni asioista sen avulla.

mirvaannamaria

Tää oli hei aivan ihana! Sulla on niin fiksuja ajatuksia liikkumisesta ja ennen kaikkea just sen mukana tuomasta hyvinvoinnista muutenkin :) 

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos, ihana kuulla!

Saranda
Tyhjä ajatus

Sulla on kyllä niin ihailtava asenne ulkonäköön, urheiluun ja syömiseen. Oisit niin hyvä puhumaan esimerkiksi teini-ikäisille pojille ja tytöille! :D Itsetunnosta, urheilusta ja itsestään tykkäämisestä.

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos! <3 Jos rehellisiä ollaan, niin joinakin päivinä myös multa vaatii edelleen aika paljon tahdonvoimaa olla lähtemättä miks-mulla-ei-ole-litteämpi-vatsa-ja-miks-kaikki-muut-nostaa-isompia-painoja-valitukseen, mutta sitäkin suuremma syyllä kirjoitan näitä myös itselleni muistutukseksi huonoina päivinä. 

Kommentoi

Ladataan...