Juoksutreenien tilannekatsaus

Sisunainen

Tunturimaratoniin on nyt reilu kuukausi ja päivämäärän vääjäämätön lähestyminen alkaa pikkuhiljaa kuumotella takaraivossa, varsinkin kun treenaaminen on ollut parhaimmillaankin epäsäännöllistä. En ole tarkoituksellisesti ottanut käyttöön mitään juoksuohjelmaa, koska haluan pitää harrastuksen mahdollisimman kivana ja pakkopullattomana. Aluksi tavoitteeni oli käydä lenkillä kahdesti viikossa, kerran lyhyellä ja kerran pitkällä, jossain kohti ajattelin lisätä kolmanneksi vielä intervallilenkin. No eihän se ihan niin mennyt.

Tähän mennessä vajaan parin kuukauden aikana olen käynyt kymmenisen kertaa lenkillä, siis kerran tai kahdesti viikossa. Suunnitelmia ovat sotkeneet kesäflunssa, matkustelu ja loppulukukauden kiireet bileet. Reissussa ollessakin olen kuitenkin yrittänyt mahduttaa ohjelmaan edes jonkun lenkin, varsinkin kun uudessa ympäristössä lenkkeily on oikeastaan aika hauskaa. 

Epäsäännöllisestä treenistä huolimatta koen juoksukuntoni kohentuneen: nyt jo pienet ja keskikokoiset ylämäet sujuvat hölkäten enkä muutenkaan koe tarvetta vaihtaa kävelyyn niin usein. Nopeuteni on surkean hidas, mutta toisaalta kaikissa juoksuoppaissakin aloittelijoita käsketään hölkkäämään niin, että nopeammat sauvakävelijät menevät ohitse.

Ensimmäisen kymppini juoksin muutama viikko sitten Zagrebissa - ja sen jälkeen parantelinkin pari päivää turvonnutta polvea. Vaikka kympin lenkki tässä vaiheessa harjoittelua oli selvästi liian hätiköityä, se sekä pidemmät patikkaretket ovat antaneet itsevarmuutta juoksutapahtumia ajatellen: selviän kyllä matkasta, kysymys on vain missä ajassa.

Tällä hetkellä istun junassa kohti Joensuuta, jossa tarkoitus on aloittaa jälleen crossfit-treenit sekä yhteislenkit kahden Tunturimaratonille lähtevän ystäväni kanssa. Molempia odotan jo innolla!

Kuvituksena viimeaikaisia lenkkipolkuja Kroatiassa ja Helsingissä. 

Share

Kommentit

Hymyileoletupea

Onnittelut ekasta kympistä! :) Vauhti kannattaa tosiaan kyllä unohtaa ihan tyystin noissa polkuhommeleissa, se jää melko toissijaiseksi, koska maasto hidastaa niin paljon. Eli ei kannata tosiaankaan siitä olla huolissaan, vaikka vauhti olis etanaa :D

Tsemppiä treeneihin. Oo kuiteskin maltillinen noiden juoksumäärien kanssa, jos jotain tommosia näkyviä oireita tulee. Toi polven turpoominen on mun mielestä jo vähän hälyyttävä merkki eli reilusti juoksuvapaita päiviä tommosen jälkeen. Pyhä menee hienosti läpi kyllä sulta eli älä revi liikaa!

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos! :)

Jep, tossa kohti iski vaan joku apuaenoletreenannutjuoksennytkerrallamahdollisimmanpaljon-paniikki. :'D Nyt kun oon pitänyt lenkkien pituuden kohtuudessa (<8km), ei ole ollut mitään ongelmia. Tarkoitus on tästä pikkuhiljaa ja varovasti lähteä kasvattelemaan juoksumääriä.

annifitness
AnniFitness

Piti tulla tännekin kommentoimaan, kun olen jo varmaan viisitoista kertaa lainannut tätä blogia ja kertonut kanssaihmisille, että

"kaikissa juoksuoppaissakin aloittelijoita käsketään hölkkäämään niin, että nopeammat sauvakävelijät menevät ohitse"

- miten lohdullinen ja ihana neuvo tämä onkaan! Kiitos sen jakamisesta :) ja tsemppiä! 

Suvi K.
Sisunainen

Kiitos tsemppauksesta. :) Just tällä hetkellä luen Sofia Kilpikiven Maratonmimmiä, ja siinä oli mun mielestä hyvin selitetty se, että peruskestävyyttä pystyy kehittämään ainoastaan niin hitaasti juostessa, ettei juurikaan hengästy, ja sitä nimenomaan tarvitaan pitkille matkoille. 

annifitness
AnniFitness

Oooh! Olen suuri Sofia-fani, pitääpä ehkä ostaa/lainata tuo kirja vaikken maratonista haaveilekaan! Kiitos neuvoista! :)

Kommentoi