Kartan valkoinen alue

Sisunainen

Aakenus-tunturissa viime hiihtolomalla.

Toimitus kysyi, minkä isän opin muistat aina. Ensimmäinen ajatukseni oli: kuinka purjehditaan. Toinen: kuinka kiivetään tunturiin.

Tietysti sitä ennen isäni on opettanut minut hiihtämään, voitelemaan sukset, lukemaan merikorttia, kiinnittämään köyden knaapiin, ohjaamaan venettä, arvioimaan tuulen suuntaa ja skuuttaamaan purjeita. Paalusolmun joudun edelleen kertaamaan joka kesä.

Kuitenkin mielestäni vielä tärkeämpi oppi, jonka olen isältäni saanut, on se, että siisteimmät jutut löytyvät usein merkittyjen polkujen ulkopuolelta. Asumaton saari voi tarjota upeat rantakalliot ja pienen metsässä rämpimisen jälkeen voi löytää itsensä hohtavanvalkoiselta koskemattomalta paljakalta. Vaikka kartan valkoinen alue on minusta aina vähän pelottava, sinne meneminen yleensä kannattaa. Ainoa mitä tarvitaan on joku, joka sinne houkuttelee mukaan, ja tarvittaessa auttaa kantamaan reppua jyrkimmässä ylämäessä.

Share

Kommentit

AnitaN
Tervetuloa Suomeen

Ihana tunturikuva. Lapin ikävä iski :)

Kommentoi