Kuinka palata salille tauon jälkeen?

Sisunainen

Minulta kyseltiin, kuinka onnistui treeneihin palaaminen saikkutauon jälkeen ja miten tauko vaikutti tuloksiin. Viime syksynähän tosiaan jouduin pitämään noin kuukauden verran totaalilepoa liikunnasta kilpirauhasongelmien vuoksi. Tauon jälkeen liikunta oli aloitettava varovasti ja kuntotasoni oli todella surkea. Kuitenkin, kuten jo aiemmin kirjoittelin, olen saanut tuloksia nousemaan ihan mukavasti viimeisen vuoden aikana - johon myös tuo saikkutauko mahtuu. Miten tähän päästiin?

Kilpirauhasen liikatoiminta paitsi estää akuutissa vaiheessa liikunnan harrastamisen, vaikuttaa myös suoraan lihaksia ja rasituksen sietoa heikentävästi. Pahimmillaan jaksoin juuri ja juuri kävellä portaat asuntooni. Crossfitia tai muuta vastaavaa treeniä ei voinut ajatellakaan, jopa pilatestunnilla jouduin välillä huilaamaan.

Lääkityksen saatuani aloitin uudelleen liikkumaan varovasti mm. joogalla, kävelylenkeillä ja kevyellä punttitreenillä. Painoista piti pudottaa jopa 3/4 pois, mutta onneksi tekniikat olivat vielä muistissa. Crossfitiin palasin vajaan kuukauden kevyemmän harjoittelun jälkeen, joskin alkuun skaalasin harjoituksia huomattavasti enemmän alaspäin kuin ennen taukoa. Pari kuukautta treeneihin paluun jälkeen aloin olla samalla tasolla, kuin ennen taukoa, ja siitä kehitys on jatkunut edelleen ylöspäin.

Treenien jäätyä sairastamisen takia tauolle monelle henkinen kynnys uudelleen aloittamiseen tuntuu olevan varsin suuri. Minullekin paluu salille oli henkisesti jossain määrin hankala, mutta pitkällä aikavälillä tauko vain vahvisti motivaatiotani: treenaan täysillä nyt kun pystyn. En ole alan asiantuntija, mutta omasta kokemuksesta voisin yrittää antaa pari vinkkiä samassa tilanteessa oleville:

  • Ole armollinen itsellesi. Ensimmäinen ja tärkein asia: kun on kipeä, pitää levätä. Sittenkin, kun ei ole enää varsinaisesti sairas, on valitettavasti turha haaveilla palaavansa suoraan samalle tasolle, jolle jäi. Anna kropallesi aikaa toipua ja totutella pikkuhilja uudelleen liikkumaan. Sinulla ei ole kiire minnekään.
  • Luota tulevaan. Harva sairaus tai vamma kestää koko loppuikää tai estää kokonaan liikkumasta. Jos ääriesimerkkeihin mennään, pyörätuolissa istuessakin voi tehdä hauiskääntöjä. Luota siihen, että tilanne on ohimenevä, ja pääset vielä tekemään juuri niitä juttuja, mistä tykkäät, tai treenaamaan kohti niitä tavoitteita, jotka haluat saavuttaa. Kuukauden tai parin tauko tuntuu puolen vuoden päästä mitättömän lyhyeltä.
  • Pidä yllä jonkinlaista rutiinia, jos pystyt. Mikäli suinkin mahdollista, harrasta edes jonkinlaista liikuntaa myös tauon aikana. Esimerkiksi itse kävin ohjatuilla venyttelytunneilla ja vastaavilla, jotta en täysin vieraantuisi salielämästä, ja tein hyvin hitaita ja rauhallisia kävelylenkkejä. Kuuntele kuitenkin kroppaasi ja neuvottele lääkärin kanssa, onko kevytkään liikunta turvallista. 
  • Ymmärrä, että kroppasi tekee parhaansa. Älä moiti sitä siitä, että se on suuren taistelun voitettuaan ehkä vähän heikossa hapessa, vaan kiitä ja kehu sitä siitä, että se toimii niin hyvin kuin pystyy. 
Share

Kommentit

Hymyileoletupea

Kiitos postauksesta :) inspiroivaa! Oot kyllä aika sisunainen. Tuo pointti, että "sinulla ei ole kiire mihinkään" on tosi tärkeä. Kun unohtaa sellasen heti kaikki tänne nyt -asenteen ja enemmin ajattelee, että liikunta on loppuelämän juttu ja tapa elää, niin homma muuttuu huomattavasti antoisammaksi. Eilen lenkiltä kotiin palatessa koin sellasen euforia- ja onnellisuuskohtauksen, että olin vain yhtä hymyä. Tuossa on jo aika hyvä motivaation lähde. Se fiilis ja se energia, mikä kroppaan virtaa. Se on vaan parasta! 

Suvi K.
Sisunainen

Niin on! Kun vaan aina siinä kohti, kun kehtuuttaa lähteä, muistaa sen mikä on fiilis treenin jälkeen, niin kyllä tulee mentyä huonompanakin päivänä. :)

Ilana

Allekirjoitan jokaisen kohdan. Jouduin itsekin pitämään pari kuukautta taukoa alkuvuodesta ja yritin ajatella juuri tuota, että mulla on sitten loppuikäni aikaa ravata treeneissä, kunhan taas voin paremmin. Ja kyllä muuten jänskätti mennä takaisin, vaikka paremmin se paluu sitten sujui kuin olin uskaltanut odottaakaan :)

Ja olen ehdottomasti samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa: olet inspiroiva liikkuja!

Suvi K.
Sisunainen

Voi kiitoksia! :) Te ootte kyllä kanssa aivan ihania lukijoita!

Joo kyllä muakin jännitti jopa ekalle joogatunnille meno tauon jälkeen, ja kaikille ohjaajille selitin että mä-oon-ollu-kipeenä-saanko-tulla-silleen-että-pidän-sitten-taukoja-jne. No ei kyllä tarvinnut pitää. :D

Kommentoi