Ladataan...
Sisunainen

Olen huono ihminen.

Unohtelen asioita, joita olen luvannut tehdä. En ole lähes viikkoon laittanut tikkua ristiin opiskelujeni eteen. Äksyilen ja murjotan ihmisille asioista, jotka eivät ole heidän vikansa. Pilaan terveyteni sokerilla ja prosessoidulla ruualla.

Saastutan ympäristöä maitorahkoillani ja paistelen surutta pannulla teurastamoilla kidutettuja eläinparkoja. Tuhlaan rahani joutaviin vaatteisiin ja aikakauslehtiin. En edes lajittele banaaninkuoria.

Olen niin surkea tapaus, että vietän sunnuntaini opettamassa suomea pakolaisille. Järjestelen yliopistolla yhdentekeviä hyväntekeväisyystempauksia. Kävin tänään jo nostelemassa painoja ja kohta lähden uimaan. Muuan fysioterapeutti kuulemma kehui liikuntatottumuksiani, ja valmentaja tänään työnnön tekniikkaani, mutta mitäpä ne mistään tietävät.

Hidastan valmistumistani tekemällä töitä yrityksessä, joka muun muassa tarjoaa terveyspalveluja syrjäpaikkakunnille, joissa niitä ei muuten olisi. Kuljen paikasta toiseen pyörällä, mutta se nyt onkin ihan oikein köyhille opiskelijoille. Pahoitan säännöllisesti isovanhempieni mielen menemällä kahville, mutta kieltäytymällä pullasta.

Ottomaatillakin painan "nosto ja lahjoitus"-nappia vain noin joka toinen kerta.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Tästä nopeasta ja helposta pastakastikkeesta on muodostunut yksi oman keittiöni vakisuosikkeja. Samaan kastikepohjaan voi heitellä sattumiksi lähes mitä vaan; käytä siis ihmeessä mielikuvitusta. Tärkeintä on valita kypsiä ja maukkaita tomaatteja ja lisätä yrttejä reilulla kädellä.

Jos käytät gluteenitonta pastaa, suosittelen Barillan tai Schnitzerin lisäaineettomia maissipohjaisia pastoja.

KERMAINEN KIRSIKKATOMAATTIKASTIKE PASTALLE

Kaksi annosta

rasiallinen kypsiä kirsikkatomaatteja
oliiviöljyä 
tilkka kuivaa valkoviiniä - ei pakollinen 
1-2 dl ruokakermaa
kourallinen tuoretta basilikaa tai muita yrttejä maun mukaan
suolaa ja pippuria
valinnaisia sattumia, kuten kanasuikaleita, jauhelihaa, jättikatkarapuja tai halloumia (erikseen paistettuna)
tarjoiluun parmesanraastetta ja/tai rucolaa

Kuumenna oliiviöljy pannulla. Jos käytät sattumina kanaa tai jauhelihaa, aloita niiden paistamisesta. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää ne pannulle, kun kana/jauheliha on ottanut sopivasti väriä tai heti kun pannu on kuuma. Paista kunnes tomaatit hieman pehmenevät ja ottavat väriä.

Lisää halutessasi tilkka valkoviiniä ja anna sen kiehahtaa pois. Lisää ruokakerma ja mausteet, tarkista maku. Anna kastikkeen hautua kypsäksi pastan keittämisen ajan. Jos käytät sattumina jättikatkarapuja, lisää ne, kun pastan keittoaikaa on jäljellä 2 minuuttia.

Sekoita kastike keitetyn ja valutetun pastan joukkoon. Tarjoile heti parmesanraasteen tai rucolan kera.

 

Share

Ladataan...
Sisunainen

Viime sunnuntaina se sitten tapahtui: jouduin pyörällä kolariin. Päivittäin suomalaisen pikkukaupungin epätäydellisessä pyöräilykulttuurissa polkevalle se kaiketi oli vain ajan kysymys. Toisin kuin olin kuvitellut, en kuitenkaan ajanut kumoon keskellä pyörätietä haahuilevaa mummoa tai törmännyt suuntamerkittä kääntyvään kanssapyöräilijään, vaan pyöräni takarengasta päin täräytti tasa-arvoisessa risteyksessä vasemmalta tuleva auto.

Molemminpuolista säikähdystä lukuunottamatta henkilövahingoilta vältyttiin, mutta pyörän takavanne piti käydä vaihdattamassa korjaamolla. Kun muutamaa tuntia tapahtuneen jälkeen ilmoitin asiasta puhelimitse kolarin toiselle osapuolelle, hän alkoikin kiistää syyllisyytensä ja korvausvelvollisuutensa ja syyttää minua varomattomasta ajotavasta. Ensin suutuin ja olin jo valmis marssimaan poliisiasemalle tai kutsumaan asianajajaenoni apuun, mutta yksi asia puhelussa pysäytti minut:

"Ei minulle ole ennen sattunut kolareita enkä minä ole mikään kaahari, tarkista vaikka!" En minä ole sellainen ihminen, joka tekee tällaista.

En voinut enää olla vihainen tälle ihmiselle, joka oli niin ilmiselvästi hätääntynyt sen ajatuksen edessä, että hän voisi tehdä virheitä, jopa olla paha ihminen. Vaikka eihän siinä pahuudesta ollut kyse, vaan ihan tavallisesta mokaamisesta.

Olen minäkin mokaillut; rikkonut toisten omaisuutta ja loukannut minulle tärkeitä ihmisiä. Varsinkin jälkimmäisissä tapauksissa asiassa on yleensä ollut kaksi osapuolta, mutta minulle ei olisi ikinä tullut mieleenkään syyttää toista, vaan pyytää anteeksi, jos minun toimintani seurauksena toiselle on tullut paha mieli.

Kolaripaikalla ensimmäinen reaktioni (heti auton rekisterinumeron tarkistamisen jälkeen) oli pyydellä anteeksi, vaikka liikennesääntöjen mukaan vika ei todellakaan ollut minun. Ehkä tästä toinen osapuoli sai kuvan, että pidän - ja myös hän voi pitää - tapahtunutta omana vikanani. Sen sijaan itse en ole vieläkään kuullut anteeksipyyntöä, vaikka rahat pyörän korjaukseen olivat ilmestyneet varsin niukkasanaisen viestin kera tililleni.

Minusta "anteeksi" ei tarkoita "olen syyllinen", vaan "en tarkoittanut pahaa". Syyllisyys, anteeksipyytäminen ja -antaminen eivät ole asioita, joilla voi käydä vaihtokauppaa, eikä mokaaminen tarkoita, että ihminen olisi perusluonteeltaan virheitä tekevää sorttia. Mikä tärkeintä, toisen ihmisen mokan voi antaa anteeksi, vaikkei tämä sitä pyytäisi.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Kaikki yliopistossa joskus olleet tietävät, että erilaiset opiskelijabileet ovat olennainen osa opiskelijan sosiaalista elämää. On sitsejä, teemabileitä, approa ja kaupunkisuunnistusta. Bilettäminen on tietysti kivaa - mutta monesti seuraava päivä ei. Fitneksen ja vihersmoothieiden aikakaudella kännäämisen terveysvaikutukset ovat alkaneet arveluttaa yhä useampia. Pitäisikö siis luopua koko lystistä?

Vessaselfie sitsien väliajalla. Jep, näin minä pukeudun naamiaisiin.

Mielestäni sosiaalisuus ja pään tuulettaminen ovat ihmisen kokonaishyvinvoinnille yhtä tärkeitä asioita kuin liikunta ja kasvisten syöminen. Ainoastaan seuraavan aamun huonon olon voi jättää yhtälöstä pois menettämättä mitään. Siksi bilettämisessä avainsana on kohtuullisuus. Se taas onnistuu näin:

  • Selvitä turvarajasi. Pidä mielessäsi kirjaa siitä, montako alkoholiannosta joit illan aikana ja oliko sillä jotain negatiivisia sivuvaikutuksia. Kun löydät rajan, jonka jälkeen päänsärky tai motorinen epätarkkuus iskee, älä ylitä sitä. Esimerkiksi itse voin juoda turvallisesti 4-5 lasillista, ja olla silti kohtuupirteä seuraavana päivänä.
  • Syö hyvin. Älä skippaa normaaliin päivärytmiin kuuluvia aterioita ylimääräisten kalorien pelossa, vaan syö kunnon ruoka ennen juhliin lähtöä, vaikka tarjolla olisi pikkupurtavaa. Syö myös iltapala kotiin päästyäsi. Näin vältät verensokerin heittelystä johtuvan huonon olon.
  • Juo vettä. Ota bileisiin mukaan iso vesipullo ja huolehdi, että myös se tyhjenee illan aikana. Baarissa tilaa joka juoman kanssa myös vesilasi. Vettä juomalla tulet nauttineeksi vähemmän alkoholia ja estät sen aiheuttaman nestehukan.
  • Älä juo pohjia. Opiskelijoiden keskuudessa suosittu tapa on nauttia pari drinkkiä jo kotona ennen juhliin lähtöä. Tämä on ymmärrettävää taloudelliselta kannalta (baarissa tarjoillun tuopin hinnalla saa aika monta Pirkka-olutta), mutta sen seurauksena turvaraja tulee helposti vastaan jo ennen kuin ilta on kunnolla alkanutkaan.
  • Älä valvo pilkkuun asti. Oman kokemukseni mukaan bileiden jälkeiseen päivään vaikuttaa erittäin olennaisesti se, paljonko yöllä on nukkunut. Jos tiedät, ettet saa aamulla unta enää kymmenen jälkeen, lähde suosiolla kotiin ennen sulkemisaikaa.
  • Pidä hauskaa. Kaikkien näiden neuvojen tarkoitus ei ole pilata iloa juhlimisesta, vaan päinvastoin. Irtiotto arjesta maistuu illallakin paremmalta, kun tietää, että siitä ei joudu kärsimään seuraavana päivänä. Tanssi, laula ja nauti!
Share

Pages