Ladataan...
Sisunainen

Minä en pidä juoksemisesta itsessään, vaan motivoidun hienoista maisemista ja vaihtelevista maastoista. Erikoisinhokkini elämässä yleensä ottaen on valvominen: reagoin unenpuutteeseen todella vahvasti sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. 

Kuinka ollakaan, kun juoksututtuni kertoi keräävänsä joukkuetta Joensuu Night Runiin ja kysyi minua mukaan, huomasin näpytelleeni viestin: "Kadun tätä myöhemmin, mutta joo."

Kyseessä on tapahtuma, jossa kierretään 325 metrin rataa sisähallissa iltakahdeksasta aamukahdeksaan. Joukkuekisassa sentään koko aikaa ei tarvitse itse juosta, vaan ainoastaan yhden juokkueen jäsenen on oltava vuorollaan radalla. Silti juostavaa kertyy tämänhetkisellä kokoonpanollamme lähes 2,5 tuntia per nenä. Sillä pienellä sisäradalla. Keskellä yötä.

Apua.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Pumpui-Lotta haastoi minut mukaan blogeja kiertäneeseen #oivalluksiahaasteeseen. Idea on yksinkertaisesti jakaa kymmenkunta satunnaista puhelimesta löytyvää kuvaa, jotka jollakin tapaa herättävät itsessä ajatuksia.

Oma puhelimeni hajosi ja sain muutama viikko sitten uuden, jossa ei ole vielä montaakaan valokuvaa. Onneksi olin kuitenkin juuri ennen vanhan puhelimen hajoamista sattumalta ottanut käyttöön pilvipalvelun ja tallentanut kaikki kuvani sinne!

Viime viikonloppuna matkalla serkkuni häihin ajoin bussilla pari kilometriä ohi pysäkistäni ja löysin itseni täysin tuntemattomasta paikasta jossain päin Espoota. Onneksi olin liikkeellä hyvissä ajoin ja laittanut jalkaan matkan ajaksi juhlakenkien sijaan tennarit, joten ei muuta kuin gps kädessä kävelemään. Päädyin tämän sattuman seurauksena niin kauniille rantareitille, että oli pakko pysähtyä ottamaan pari valokuvaa matkan varrella. Ehdin myös lopulta perille juuri ennen vihkimisen alkua.

Vasta hiljattain olen oppinut, kuinka kesäkurpitsa kannattaa pilkkoa: 1. Poista kannat ja halkaise kesäkurpitsa pitkittäissuunnassa. 2. Kaavi teelusikalla pehmeä siemenkota pois. 3. Viipaloi jäljelle jäänyt osa ja tadaa, sinulla on kuvan mukaisia suupalan kokoisia nättejä suikaleita.

Tässä ollaan oikeastaan ottamassa kuvaa minusta ennen Tunturikympin starttia, mutta kuvaan sattuivat nuo takana kävelevät trikoot, joiden perässä roikuin kisan aikana pitkän matkaa. Olen edelleenkin kade tuosta kuosista! Jos tunnistit itsesi tai tiedät, mistä noita saa, voisitko ystävällisesti kommentoida alle?

Yksi ensimmäisen juoksutapahtumani oppeja oli: jos majoitut muualla kuin kotona, varaudu ihan varmuuden vuoksi tekemään kaikki ruokasi itse ts. varaa mukaan riittävästi tarvikkeita sekä keittiöllinen majoitus. Ylimääräisen pastapaketin kanniskelu on huomattavasti pienempi paha kuin panikointi siinä kohti, jos kisakeskuksen ruokahuolto jostain syystä pettääkin.

Kyllä, minulla on kuva puoliksi syödystä hampurilaisesta. Samaisella reissulla kotimatkalla tutustuin Hesburgerin gluteenittomiin hamppareihin. Ihan kelpo tavaraa, vaikka pihvi olikin aika lätty, ja kiva, että myös gluteenitonta pikaruokaa alkaa olla tarjolla. 3/5, jatkoon satunnaisena matka- ja yöruokana.

Minulla on myös huomattavan paljon kuvia jäätelöstä. Tämä ei herätä juuri muita ajatuksia, kuin että olisipa kesä ja jäätelöä. Joensuuhun on hiljattain avattu uusi Nikolai-jäätelökioski, joka myy paikallista omatekoista jäätelöä. Tähän tutustuttuani en ole enää viitsinyt muilla kioskeilla käydäkään. 5/5, ehdottomasti jatkoon.

Loppukesästä opin myös, että lämpimällä sadeilmalla shortsit ja vettähylkivä takki on oikein toimiva yhdistelmä, joskin silloin, jos asu on tarkoitus työpaikalla vaihtaa kuiviin vaatteisiin, on syytä ottaa mukaan myös kuivat kengät ja sukat.

Minun pitäisi ilmeisesti bussimatkustamisen lisäksi myös lenkkeillessä alkaa pitää gps-paikanninta koko ajan käsillä. Tässäkin olin etukäteen katsonut karttaa, pysähtynyt katsomaan opaskylttejä, jopa ottanut niistä kuvan ja silti hukkasin reitin heti alkuunsa. 

Pidän kännykän taustakuvana erilaisia vaihtuvia motivaatiolauseita. Tämä kuva ei ole vielä päätynyt taustakuvaksi asti, mutta halusin jättää sen talteen: viime aikoina varsin usein erilaiset vähän kreisitkin asiat ovat jääneet kutkuttelemaan mieleen, kunnes ne on ollut pakko toteuttaa. Viimeisimpänä esimerkkinä Karhunkierrokselle ilmoittautuminen: jo oikeastaan siitä asti, kun kuulin ilmoittautumisen aukeavan heti Vaarojen maratonin jälkeen, jollain tasolla tiesin, että kokeiltavahan se on. Arvoin kuitenkin asiaa iltaan asti, kunnes sain ystävältäni viestin, joka ei jättänyt paljoa vaihtoehtoja: "Ilmoittauduin sit jo :'D! Kai siitä tosiaan pääsee eroon, jos ei lähdekään. Iiiiik! Ilmottaudu säkin!

*****

Haasteeseen saa osallistua kuka tahansa haluaa. Jos teet tämän, linkitä postauksesi kommentteihin!

Share

Ladataan...
Sisunainen

Jotain hyvää syysflunssassakin: sain vihdoin aikaiseksi toteuttaa pitkään kaavailemani banneriuudistuksen. Mitä tykkäätte?

Kokeilin myös vaihtoa Lilyssä suosiota kasvattaneeseen kokoruudun palstaleveyteen, mutta jostain syystä teeman asettelu ainakin läppärillä toimi oudosti. Kokeneemmat bloggaajakollegat, kuinka saan yksipalstaisen teeman käyttöön ilman, että bannerista katoaa yläreuna ja tekstin tasaus hyppii mihin sattuu? Entä lukijat, mitä mieltä olette: onko nykyinen kapeampi sivupalkillinen versio parempi, vai haluaisitteko lukea postuakset koko näytön leveydeltä?

Share

Ladataan...
Sisunainen

Tutustuin (vasta) tällä viikolla Mifuun, Valion hiljattain lanseeraamaan "lihankorvikkeeseen". Mifua on kritisoitu siitä, että eläinperäinen vaihtoehto ei ole juuri sen eettisempi tai ekologisempi, kuin pihvin syöminen. Itsekin suhtauduin tuotteeseen varauksella: miksi haluaisin syödä raejuustoa lämpimässä ruuassa?

Aloin kuitenkin miettiä, että ehkä asian voisi kääntää toisin päin - eikös Mifu toisaalta ole vähän kuin tofun korvike niille, joille soija ei syystä tai toisesta sovi? Oli miten oli, mikä tahansa uusi helppokäyttöinen proteiinin lähde on tervetullutta vaihtelua arkiruokavaliooni. 

Mifu todellakin muistuttaa tofua melko paljon: miedon makuiset ja ainakin omasta mielestäni suutuntumalta ihan mukavat rakeet taipuvat monenlaiseen ruokaan, mutta niiden kanssa kannattaa käyttää reilusti mausteita ja erilaisia kasviksia. Olen testannut Mifua vakiopastakastikkeeseeni pinaatin kera ja alla olevaan kasvis-nuudelicurryyn. Molemmat maistuivat oikein mainiolta, joten tämä uutuus taisi jäädä arkiruokakiertoon pysyvästi. 

MIFU-KASVIS-RIISINUUDELICURRY

kahdelle nälkäisille tai kolmelle pieniruokaiselle

2-3 porkkanaa
1 pieni kesäkurpitsa
(tai muita vihanneksia maun ja saatavuuden mukaan)
1 pkt maustamatonta Mifua
oliiviöljyä paistamiseen
reilusti curryjauhetta tai -tahnaa
2 dl kookosmaitoa
n. 4 dl vettä
suolaa
riisinuudeleita
tuoretta korianteria (ei pakollinen)

Kuori ja suikaloi porkkanat. Poista kesäkurpitsasta kannat ja pehmeä sisus ja pilko ohuiksi suikaleiksi.

Kuumenna tilkka öljyä isossa paistinpannussa, wokkipannussa tai laakeassa kasarissa. Lisää Mifu ja curry ja paista muutama minuutti. Lisää porkkanat ja jatka paistamista pari minuuttia.

Lisää kesäkurpitsa, kookoskerma, suola ja vesi. Sekoita joukkoon nuudelit ja lisää tarvittaessa edelleen vettä, kunnes saat kaikki nuudelit paineltua liemeen (älä kuitenkaan liioittele - tästä ei ole tarkoitus tulla keittoa). Anna kiehua, kunnes nuudelit ovat kypsät, yleensä pari minuuttia. 

Koristele halutessasi tuoreella korianterilla ja nauti heti.

 

Share

Pages