Ladataan...
Sisunainen

Aakenus-tunturissa viime hiihtolomalla.

Toimitus kysyi, minkä isän opin muistat aina. Ensimmäinen ajatukseni oli: kuinka purjehditaan. Toinen: kuinka kiivetään tunturiin.

Tietysti sitä ennen isäni on opettanut minut hiihtämään, voitelemaan sukset, lukemaan merikorttia, kiinnittämään köyden knaapiin, ohjaamaan venettä, arvioimaan tuulen suuntaa ja skuuttaamaan purjeita. Paalusolmun joudun edelleen kertaamaan joka kesä.

Kuitenkin mielestäni vielä tärkeämpi oppi, jonka olen isältäni saanut, on se, että siisteimmät jutut löytyvät usein merkittyjen polkujen ulkopuolelta. Asumaton saari voi tarjota upeat rantakalliot ja pienen metsässä rämpimisen jälkeen voi löytää itsensä hohtavanvalkoiselta koskemattomalta paljakalta. Vaikka kartan valkoinen alue on minusta aina vähän pelottava, sinne meneminen yleensä kannattaa. Ainoa mitä tarvitaan on joku, joka sinne houkuttelee mukaan, ja tarvittaessa auttaa kantamaan reppua jyrkimmässä ylämäessä.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Maaliskuun tsemppikerho-tavoitteeni oli kokeilla vähintään kahta uutta ruokaohjetta viikossa. Kuten blogia seuranneet ovat varmasti huomanneet, tavoite toteutui. Kokeilujen tuloksia voi selata esimerkiksi sivupalkin Tsemppikerho-linkistä.

Mitään koko ruokakulttuuriani mullistavia oivalluksia ei syntynyt, mutta sen huomasin, että pienilläkin variaatioilla saa aikaan erilaista ja maistuvaa ruokaa. Kunhan kevät ehtii pidemmälle ja vihannesten satokausi pääsee vauhtiin, mahdollisuuksia helppoon kotiruuan tuunaamiseen aukenee vielä enemmän. (Siis ihan oikeesti: Cittarissa ei ollut esimerkiksi viime viikolla lainkaan suomalaisia tomaatteja. Arvatkaa huvittaako syödä vihanneksia?)

Toinen tavoitteeni oli kuntoilla edelleen ahkerasti. Tilastoa toki kaunistaa alkukuun hiihtolomareissu, mutta koko kuun saldoksi kertyi:

- 23 kertaa urheilua yhteensä 40 tuntia.

- Tästä hiihtoa on 20 tuntia eli 93 kilometriä (hintsusti melkein harmittaa ettei tullut haettua sitä viimeistä seitsemää kilometriä Äkäslompolossa).

- Kuntosalilla olen käynyt 11 kertaa, mikä tietysti jakautuu käytännössä reilulle kolmelle viikolle, kun hiihtoloman aikana en käynyt kertaakaan.

Toinen tavoitteeni oli panostaa jatkossa myös kestävyysurheiluun, mikä on jäänyt hiihtoloman jälkeen vähän vähemmälle. Proseminaariesitelmää kirjoittaessa on jotenkin tuntunut motivoivammalta lähteä purkamaan turhautumista rautaan kuin lähteä fiilistelemään erittäin pölyistä kevätilmaa. Joogassa ja zumbassa olen kuitenkin käynyt muutaman kerran, ja pyöräilykauden alettua myös hyötyliikuntaa kertyy ihan mukavasti, vaikken sitä Heiaheiaan merkitsekään.

*****

Huhtikuun tavoitteissa on vielä pari muuttujaa, mutta olen jo liittynyt facebookissa Huolettomaan huhtikuuhun. Tapahtuma on samaa sarjaa kuin lihattomat lokakuut ja movemberit ja muut vastaavat, mutta idealla olla yksi kuukausi huolehtimatta turhia. Tässä on ainakin minulle todella paljon tekemistä!

Share

Ladataan...
Sisunainen

Lainio-tunturin huipulla!

Sain viimeinkin reissukuvat kasaan, mikä ei ollutkaan aivan yksinkertainen juttu, kun valokuvia oli otettu monella kameralla ja itse olin poikkeuksellisesti viihtynyt enemmän kameran edessä kuin takana.

Olimme siis viikon Yllästunturin kupeessä Äkäslompolossa, jossa on laskettelun lisäksi loistavat mahdollisuudet maastohiihtoon ja esimerkiksi lumikenkäilyyn. Kuten jo mainitsin hiihtokilometrejä kertyi karken laskelman mukaan noin 93, mikä lienee tähänastinen ennätykseni. Ja siltä se tuntuikin! Ensimmäisenä iltana olin sen verran poikki, että epäilin miten suksi mahtaa luistaa seuraavana päivänä, mutta niinhän se vaan luisti. Liekö muukaan mahdollista näissä maisemissa?

Säät olivat varsin pilviset alkumatkasta, mutta reissun viimeisenä päivänä aurinko helli meitä täydeltä terältä. Jos heikohko maantietoni ei petä täysin, kuvassa näkyy Kesänki-tunturi, jonne kiipesimme ensimmäisenä päivänä.

Huoltopaussi.

Hiihtotekniikka ja suksien voitelu olivat hieman päässeet unohtumaan, mutta onneksi sain varsinkin jälkimmäiseen asiantuntevaa opastusta. Silti jäin miettimään, johtuiko matkaseuralaisten selvästi reippaampi hiihtovauhti vain kovemmasta kunnosta vai myös paremmista ja uudemmista suksista. Omanihan ovat vain kymmenisen vuotta vanhat ja ainoastaan hintsusti halkeilleet pohjasta. Seuraavaa yllättävää rahantuloa odotellessa siis...

Jos liikut Äkäslompolon suunnalla, suosittelen Aakenus-tunturille kiipeämistä. Tunturin on hauskan pitkänmallinen, niin että paljakalla voi hiihtää tunturin lakea pitkin monta kilometriä. Sinne ei kulje koneella tehtyä latua, mutta ihan hyvin selvisimme parin edellisen hiihtäjän jälkiä pitkin. Sitäpaitsi näin samalla reissulla ihka elävän metson!

Ylläksen tunturijono Lainoin huipulta katsottuna.

 

Kiitokset kaikille matkaseuralaisille sekä iskälle kuvista!

Share

Ladataan...
Sisunainen

Lupasin tsemppikerhon aloituspostauksessa liikkua ahkerasti erityisesti kuntosalin puolella ja harjoitella hiihtämistä. Lisäksi myöhemmin päätin ryhtyä "määtittelemättömäksi ajaksi" tipattomalle uniongelmien takia.

Kuun saldo liikunnan puolesta näyttää HeiaHeihan mukaan seuraavalta:

- Harrastin liikuntaa 26 tuntia. Lyhyessä kuussa se tarkoittaa melkein tuntia päivässä, vaikka mukaan mahtui myös yksi saikkupäivä.

- Kävin kuntosalilla 10 kertaa ja lisäksi 7 kertaa eri ryhmäliikuntatunneilla. Olin alunperinkin suunnitellut pitäväni tämän viikon vähän kevyempänä liikunnan suhteen (on kuulemma jotenkin hyödyllistä pitkän tähtäimen kehityksen kannalta, että silloin tällöin pitää vähän huilia), joten keskityin enemmän kehonhuoltohenkisiin jumppiin, kuten joogaan ja bokwaan.

- Hiihtoa en ole päässyt harrastamaan sitten puolivälikatsauksen kiitos epätavallisen lauhojen säiden, mutta sen sijaan kävin yliopiston liikuntapäivänä lumikenkäilemässä ja olen harrastanut muuta kestävyysliikuntaa, kuten kävelylenkkejä ja bodypumppia. Uudet monotkin ostin, mutta valitettavasti ne eivät sovi suksiini. Sellaista sattuu.

Kaikkiaan olen oikein tyytyväinen helmikuun liikuntasuorituksiin, erityisesti koska minulla on ollut koko ajan todella hyvä fiilis liikkua, ja huonoinakin päivinä jumppa on tuntunut pikemminkin piristävältä hengähdystauolta kuin rasittavalta pakolta.

Tipattoman suhteen taas olen tällä hetkellä hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Olen parina iltana tällä viikolla luistanut tipattomasta, eikä samaa vaikutusta unen laatuun ole tuntunut suuntaan eikä toiseen enää tällä viikolla. Ilmeisesti ongelma on pikemminkin yleisessä stressitasossa kuin siinä juonko yhden lonkeron illalla vai en. Siinä suhteessa tänään alkava loma tulee todella hyvään saumaan.

Alkoholin käytön kanssa aion kyllä jatkaa entistä maltillisempaa linjaa, sillä joka tapauksessa tämä lyhytkin tipaton jakso on saanut minut jossain määrin vieroitettua "tavan vuoksi" juomisesta. Täystipattoman jatkoa harkitsen kuitenkin uudelleen loman jälkeen, koska vaikutus ei kuitenkaan ainakaan näin lyhyellä aikavälillä ollut ihan niin hyvä kuin olisin toivonut. Pahoittelut kaikille, jotka olisitte halunneet kuulla alkoholittomuuden toimivan ihmeparannuksena kaikkeen.

Palaan maaliskuun tavoitteisiin loman jälkeen, sillä nyt aion viikon keskittyä pelkästään rentoutumiseen, ulkoiluun ja ihaniin maisemiin! Hyvää lomaa kaikille joilla sellainen on, ja mukavaa viikonloppua muille lukijoille. Jos saan tekniikan toimimaan, saatan postailla jotain kuulumisia reissun päältä, muussa tapauksessa kuulemiin reilun viikon päähän.

Tää lähtis nyt kattoo vieläkö Lapissa näyttää tältä:

 

Share

Pages