Ladataan...
Sisunainen

Eräässä Facebook-ryhmässä muuan äiti kertoi lapsestaan, jolle jatkuvien vatsaoireiden vuoksi ravitsemusterapeutti oli laatinut erikoisruokavalion. Ruokavaliota oli testattu kotona kesäloman aikana hyvin tukoksin, ja nyt sitä olisi pitänyt jatkaa myös koulun ruokalassa. Koulu kutienkaan ei suostunut erikoisruokavalion valmistamiseen ilman lääkärin todistusta allergioista. Koska ruokavalio oli rakennettu kotona välttäen ja testaten eri ruoka-aineita, tällaista todistusta ei tietenkään ollut. Nyt lapsella oli vaihtoehtoina olla koulupäivät ilman lounasta tai syödä hänet kipeäksi tekevää ruokaa erikoislääkärin aikaa jonottaessa.

Kun aloitin nykyisessä työssäni, työkaverini neuvoi ilmoittamaan keittiölle ruokarajoitteet saatesanoin: "Kyllä sinne voi sanoa myös, jos ei vaan tykkää jostakin." Paria kuukautta myöhemmin, kuinka ollakaan, ruokala alkoi vaatia todistuksen erikoisruokavaliosta. Jännitin, saanko mistään keittiölle kelpaavaa todistusta, koska minunkin ruokavalioni perustuu omiin kokemuksiin ja ravitsemusterapeutin ohjeisiin ennemmin kuin allergiatesteihin. Työterveyshoitajan oirekuvaukseni perusteella laatima lappu onneksi meni läpi ja sain jatkaa ruokalassa syömistä.

Ymmärrän hyvin keskuskeittiöitä, jotka pienellä budjetilla eivät halua valmistaa erikoisruokia nirsouden tai muotidieettien takia. On selvää, että tuhansille koululaisille tai koko kunnan ruokaloihin lounaan tekevä keittiö ei pysty huomioimaan sitä, että Ville inhoaa rouskuvia vihanneksia ja Maija haluaa karpata. Mikäli Maija ja Ville ovat aikuisia ihmisiä, heillä on sitä paitsi halutessaan mahdollisuus ottaa eväät tai syödä muualla niinä päivinä, kun ruokalan ruoka ei miellytä. 

Kuitekin perinteinen allergiatesti ei voi olla terveyden kannalta välttämättömän ruokavalion ainoa peruste. Useampi allergialääkäri on sanonut minulle, että kannattaa ennemmin uskoa omia oireita kuin testitulosta. Kaikki yliherkkydet eivät näy labrakokeissa, mutta se ei tee niistä yhtään vähemmän todellisia. Siksi vähintään niissä tapauksissa, joissa ollaan on täysin koulu- tai vastaavan ruuan varassa, ammattikeittiön pitäisi uskoa asiakkaan omaa ilmoitusta siitä, ettei tämä ole työkykyinen syötyään tiettyjä ruoka-aineita. Vastaavasti asiakkaat voisivat tulla sen verran vastaan, että eivät pommittaisi keittiöitä erikoisruokavaatimuksilla ilman todellista syytä.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Kolmistaan-blogin Karoliina kirjoitti siitä, kuinka nykyisin ruoka on hänelle vihollinen ja jatkuvan pelon ja epävarmuuden aihe. Itse nelisen vuotta sitten olin samassa tilanteessa: yritin saada jokapäiväistä elämää haittaavia vatsaoireita hallintaan aloittamalla FODMAP-ruokavalion, jossa vältetään tietyntyyppisiä heikosti sulavia hiilihydraatteja.

FODMAP on Australiassa kehitetty tutkitusti toimiva ärtyvän suolen hoitoon tarkoitettu ruokavalio. Yksityiskohtainen lista sopivista ja epäsopivista ruoka-aineista löytyy esimerkiksi täältä. Vaikka jokainen vatsaoireista kärsivä taatusti haluaa oireensa kuriin, ruokavalion noudattaminen voi alkuun tuntua mahdottomalta. Itse olen kutienkin päässyt tilanteeseen, jossa koen syöväni monipuolisesti ja vatsani pysyy suurimman osan ajasta oireettomana. Vaikka välillä olen kateellinen niille, jotka voivat syödä mitä huvittaa, enää ruoka ei ole jatkuva huolenaihe tai este muulle elämälle.

Tässä vinkkini siihen, kuinka FODMAP-ruokavalion kanssa voi elää niin, että vatsa ei rajoita elämää:

Selvitä itsellesi sopiva ruokavalio

Ruokavaliomuutoksia tehdessä ensimmäinen askel on tietysti käydä lääkärin testeissä sulkemassa esimerkiksi keliakia ja mahdolliset allergiat pois. Jos luet tätä, olet todennäköisesti jo käynyt läpi tämän vaiheen ja saanut jämädiagnoosin kera hoitosuositukseksi FODMAP-ruokavalion.

Alkuun ruokavalion mahdollisimman tarkka noudattaminen todennäköisesti kannattaa, mutta kun tilanne on rauhoittunut niin, että vatsa ei jatkuvasti oireile, ruokavaliota kannattaa pyrkiä laajentamaan. Toisaalta kannattaa huomioida, että jokin FODMAP-ruokavaliossa sallittu raaka-aine ei välttämättä sovikaan juuri sinulle. Tiedän, että tämä kuulostaa kryptiseltä ja turhauttavalta salapoliisityöltä, mutta lupaan, että kokemuksen myötä opit huomaamaan, mitkä ruoka-aineet sopivat sinulle ja mitkä eivät.

Esimerkiksi itse joudun noudattamaan tarkasti gluteenitonta dieettiä, mikä ei sinänsä sisälly FODMAP:iin, mutta toisaalta voin syödä vaikkapa sipulilla maustettua kinkkukiusausta tai pilkkoa pienen määrän avokadoa lounaan kylkeen.

Jos otat riskejä, tee se tietoisesti

Jos lounasbuffassa tarjolla oleva hummus houkuttelee kovasti, harkitse, oletko syönyt lähiaikoina muuta riskialtista ja olisiko oireista parin seuraavan vuorokauden aikana erityistä haittaa. Jos vastaus molempiin on ei ja olet valmis ottamaan riskin, voit kokeilla maistaa pienen määrän. Pitkällä tähtäimellä "kiellettyjen" ruokien varovainen kokeilu voi jopa auttaa laajentamaan ruokavaliota, mikä luonnollisesti tekee elämästä helpompaa.

Jos "repsahdat", älä kuitenkaan ajattele, että sama sitten syödä myös korvapuusti iltapäiväkahvilla ja kaalilaatikkoa illallisella. Näin saat takuuvarmasti mahasi sekaisin, etkä voi mitenkään tietää, mikä ruoka sen tarkkaan ottaen aiheutti. Älä myöskään syö epäsopivia ruokia kohteliaisuudesta - vaikka kaverisi tai sukulaisesi olisi vaikea ymmärtää, mikset voi maistaa itseleivottua omenpiirakkaa, hän ei varmasti halua tuottaa sinulle fyysistä kipua.

Jos mikään muu ei auta, ota pilleri

Apteekissa on runsas valikoima lääkkeitä, joilla voi tilapäisesti helpottaa ärtyvän suolen oireita. Ne eivät ratkaise ongelmaa eivätkä toimi ainoana hoitona, mutta voivat hätätapauksessa auttaa selviämään tilanteissa, joissa vahingossa lipsut ruokavaliosta tai oireet alkavat siitä huolimatta. Jos käsilaukussa kulkee pieni määrä sopivia lääkkeitä, joiden avulla pärjäät tarvittaessa kotiin asti, ei oireita tarvitse pelätä niin paljon.

Muista myös nauttia elämästä

Vatsaongelmien ollessa akuutteja ja uutta ruokavaliota etsiessä tämäkin kuulostaa varmasti turhauttavalta neuvolta. Elämästä ja ruuasta nauttimisella on kutienkin valtava merkitys henkiselle hyvinvoinnille, joka taas vaikuttaa vatsan kuntoon.

Jos rakastat aasialaista ruokaa, opettele kokkaamaan sitä ilman valkosipulia ja soijakastiketta, jos taas olet pastafani, testaa marketin gluteenittomien pastojen valikoima läpi, kunnes löydät suosikkisi. Älä kieltäydy illanvietosta tai mökkireissusta ystävien kanssa, vaan kerro avoimesti, että tulet mielelläsi, sinun pitää ottaa huomioon tietyt ruokarajoitteet. Mitä enemmän tulet sinuiksi uuden ruokavaliosi kanssa, sitä helpommaksi tämä muuttuu.

Käytännön vinkkejä FODMAP-ruokavalion koostaminen oman kokemukseni pohjalta.

Muita vinkkejä vatsan hyvinvointiin.

Kaikki blogini ruokaohjeet.

Kuvituksena viimeaikaisia Instagramiin kuvaamiani ruokia. Lisää vatsaystävällistä ruokainspiraatiota nimimerkillä @suvi_ko.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Kuten jo valittelin, nilkkani on ollut viime aikoina kipeä. Aika pian alkoi käydä selväksi, että vika ei ole itse nilkassa, vaan säteilee ylempää kropasta ilmeisesti jonkinlaisen hermopinteen vuoksi. Kun huomasin muun muassa lantion alueen tennispallorullailun selvästi pidentävän kivun sallimia liikeratoja, päätin varata ajan tutulle urheiluhierojalle.

Selitettyäni vaivan ja pienen tunnustelun ("Joo, siinä on kipee. Ja siinä. Ja siinä. Au ja siinä varsinkin.") jälkeen totesimme, että oikea puoli kroppaani oli jumissa pohkeesta hartiaan saakka. Hieroja ehdotti, että hän laittaisi ensin akupunktioneulat koko kipeälle alueelle ja sen jälkeen lähtisi hieromaan. Koska en siinä kohti jo pyyhkeen alla maatessani enää kehdannut kieltäytyä, totesin, että antaa mennä, kunhan minun ei tarvitse itse nähdä neuloja.

Neulojen laittaminen ei tuntunut ollenkaan niin pahalta kuin olin kuvitellut - pieneltä nipistykseltä tai pistokselta, ja joissain kohdissa en edes huomannut, milloin neula oli laitettu. Kuten hieronnassa, tässäkin kipeimmät kohdat tuntuivat eniten. Hetken päästä neuloja ei kuitenkaan enää oikeastaan tuntenut, vaikka kuulemma päältäpäin näki, kuinka lihakset niiden ympärillä alkoivat tehdä töitä. Kun neulat olivat saaneet vaikuttaa aikansa, ne otettiin yksitellen pois ja lopuksi sain vielä lyhyehkön hieronnan.

Heti käsittelyn jälkeen en huomannut juurikaan eroa jalassa, mutta hieroja oli sanonut, että vaikutus saattaa tuntua vasta parin päivänkin viiveellä. Samana iltana yhtäkkiä huomasin, että jatkuvasti hieman puutuneena olleenseen jalkaani alkoi palata normaali tuntoaisti. Seuraavana päviänä totesin, että saan etsimällä etsiä kipua tuottavia liikeratoja, siinä missä aikaisemmin pelkkä normaali kengännauhojen solmiminenkin vihlaisi nilkkaa. Tämän jälkeen jalka on oireillut edelleen hetkittäin, mutta suurimman osan aikaa sitä ei edes huomaa.

Tällä viikolla kävin uusintakäsittelyssä, jossa tällä kertaa samalla menetelmällä hoidettiin sekä oikean että vasemman puolen pahimmat jumikohdat. Tässä viimeistään huomasi edellisen kerran vaikutuksen: alunperin todella pahassa jumissa ollut oikea puoli tuntui nyt vähemmän kireältä kuin vasen.

En olisi ikinä tieten tahtoen varannut aikaa akupunktioon, mutta siihen vahingossa joutuminen todellakin kannatti. En toki tiedä, paljonko vaikutusta olisi saatu aikaan pelkällä hieronnalla, mutta itseasiassa neulojen laittaminen sattui vähemmän kuin todella kireiden paikkojen hierominen. Vaikka alkuun pelotti vähän, käsittely ei tuntunut mitenkään ylitsepääsemättömän vastenmieliseltä, ja teho oli todella merkittävä.

Joensuun seudulla (urheilu)hierontaa tai akupunktiota kaipaaville voin suotsitella Ana-Sportin Anssi Liimattaa.

Share

Ladataan...
Sisunainen

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen yli viikon ajan kärsinyt mystisestä nilkkakivusta. Kivun laadun ja syntyperän (= ei minkäänlaista nilkkaan kohdistunutta tapaturmaa) perusteella osasin epäillä, että todellinen vika on itseasiassa jossain muualla, ja kipu vain jostain syystä tulee ulos nilkan kohdalla.

Kävin keskiviikkona fysioterapeutin vastaanotolla, ja tämän arvio oli samansuuntainen. Fyssari löysi yliliikkuvat nilkka- ja polvinivelet sekä huonon alaselän tuen, mikä saattoi johtaa mavetreeneihin yhdistettynä koko selkä-jalka-ketjun ärtymiseen. Sain nilkaan palan kineesioteippiä ja muutamia jumppaohjeita ongelma-alueiden vahvistamiseen.

Hyvät uutiset olivat: saan harrastaa liikuntaa, kunhan se ei kipeytä nilkkaa entisestään. Ainoastaan maastavedot ja hyppiminen (nilkan vääntymisriskin takia) on kokonaan kielletty. Niinpä olen tällä viikolla käynyt sekä lenkillä että tekemässä mm. etukyykkyjä ja thrustereita sisältävän WOD:in. Molemmissa totesin, että asennon ja liikeratojen hallinnan kanssa on syytä olla erityisen huolellinen, mutta tarkalla tekniikalla tehtynä kumpikaan ei saanut nilkkaa sen kipeämmäksi kuin se jo oli. Tänään tuntuu siltä, kuin nilkka olisi jo aavistuksen vähemmän liikearka; pystyn esimerkiksi solmimaan kengännauhani normaalisti.

Koko ajan, kaikesta harmituksesta huolimatta, olen ollut todella kiitollinen siitä, että tämä ei tapahtunut juuri ennen kumpaakaan tämän syksyn tärkeintä juoksutapahtumaa. Yhden harjoituslenkiksi kaavailemani paikallisen polkujuoksun jouduin jättämään väliin, mutten tiedä, olisiko sinne osallistuminen ollut muutenkaan järkevää niin pian Tunturikympin jälkeen. Nyt elättelen toiveita, että vaiva pysyy edes sen verran kurissa, että pääsen sekä harjoittelemaan että osallistumaan Vaarojen maratonille.

Sitä vain tässä ihmettelen, missä kohti kipeän raajan kanssa suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut, pääsenhän silti juoksemaan numerolappu rinnassa?

Share

Pages