The change of a season always reminds me. Autumn, especially.

sivulauseita

Tuntuu enemmän syksyltä kuin koskaan.

Viime vuonna tähän aikaan olin Länsi-Afrikan rannikolla, punaisen ja keltaisen sävyissä hehkuvassa maisemassa, paljain jaloin. Mietin sitä aikaa eilen ja oli hetken haikea olo.

Nyt kietoudun paksuun villapaitaan, juon kuumaa kahvia iltapäivällä jotta pysyn hereillä iltaan asti, muistan taas miten paljon pidän siitä kun hengitys kohoaa höyrynä (kirkkaaseen) ilmaan.

Päivät kuluvat vauhdilla, aina tuntuu olevan ilta ja sitten jo aamu. Kuuntelen Timo Lassya, tanssin pienen kanssa huoneeseen paistavassa valossa ja kun hän nukahtaa tai vain pötköttää matolla ja ihmettelee, minä luen tai kirjoitan satunnaisia sanoja ja lauseita, ajattelen että pian olen kolmekymmentä, ja miten moni asia on löytänyt oman paikkansa.

Tämä on paras aika vuodesta.

Oma.

You know you're alive. You take huge steps, trying to feel the planet's roundness arc between your feet.'​ -A Dillard

Share

Kommentit

Karoliina

Tosi kaunis kirjoitus. <3

Minä olen viettänyt ehkä kohtuuttomankin pitkiä hetkiä miettimällä, mikä olisi lempivuodenaikani, sillä pidän ajoittain niistä kaikista. Sitten päätin, että suurimmat suosikkini ovat kuitenkin "välivuodenajat" eli kevät ja syys.

Mutta tänä syksynä en ole ollut niin sanotusti kotonani. Ehkä se johtuu siitä, että kesä oli niin viileä ja sateinen - en ollut vielä valmis syksyyn. Ehkä se johtuu siitä, että syksykin on ollut niin sateinen, kun kaipaisin enemmän kirpeitä ja aurinkoisia päiviä. Joka tapauksessa juuri nyt olen vahvasti sitä mieltä, että paras vuodenaika on kevät ja alkukesä. Odotan niitä jo nyt, vaikka pidän (kunnollisesta) talvestakin.

Joskus mietin sitäkin, vaikuttaako asiaan se, milloin on syntynyt. Minä olen syntynyt helmikuussa, jolloin on kyllä vielä ihan talvi, mutta valo on jo muuttunut keväiseksi.

Hyvää viikonloppua, Helmi!

Helmi K
sivulauseita

Kiitos Karoliina.

Mun ei ole tarvinnut ikinä miettiä, se on aina ollut syksy. Mutta kesän lämpö on ihana ja talven kylmyys myös, ainut mistä en pidä on kevät, huhtikuu on pahin, toukokuussa jo helpottaa kun alkaa tulla värejä. Tosin viime kevät oli ensimmäinen kun huomasin nauttivani kasvavan valon määrästä, en tiedä johtuiko raskaudesta vai mistä. Kaikkea sitä voi kirjablogissakin miettiä :)

Karoliina

Haha, totta! Mutta rönsyily on vain kaunista. :)

Kommentoi