Galtbystä länteen

sivulauseita

Ruumisauto tulee tunnin päästä, sen on ajettava pitkä matka Paraisilta ja kuljettava kolmella lautalla, koska Korppoossa ei ole omaa, puhumattakaan Fetknoppenista. Katselijat hajaantuvat. Karen tietää, että tänä iltana koko saari lukitsee ovensa, ensimmäistä kertaa sitten sodan, jolloin huhuttiin desanteista, hän tietää sen katseista, joita ihmiset luovat häneen. Eivät ne vielä sano sitä, mutta hän tietää mitä he ajattelevat. He ajattelevat Sebastianin parantolakuukausia. He ajattelevat, että Karenin veli on aina ollut omituinen.

 

On helteinen kesäkuu vuonna 1947, Fetknoppenin saarella, Korppoosta ja Galtbystä länteen, kun rannasta löydetään nuoren tytön ruumis. Karenin veljeä Sebastiania epäillään murhasta, ja vuosikymmeniä myöhemmin Karen palaa saarelle, valkoiseen taloon, selvittääkseen totuuden.

Leena Parkkinen kertoo menneistä ajoista niin kuin olisi itse elänyt silloin. Hajuja, makuja ja vaatteita myöten lukija solahtaa aikaan joka on ihan toinen kuin tämä, yhtä aikaa viehättävä ja karu. Ja solahtaa myös saareen, meren äärelle, sinne missä "rantakalliot ovat pyöreät kuin lapsen selkä" ja "jossa pahimmat ja kauneimmat asiat voivat tapahtua sillä aikaa kun pyykki kuivuu." Lisäksi kerronnassa on paikoin ihanan lakonista huumoria, joka rikkoo tarinan melankolista, ja kauheaakin, sävyä.

Mutta romaanissa on toinenkin tarina, nykyaikaan sijoittuva, nuoren iranilaistaustaisen tytön tarina, josta en jostain syystä saanut lainkaan otetta. Se on hyvin kirjoitettu ja todentuntuinen, mutta jotenkin vain (minun makuuni) väärässä paikassa. 

Parkkisen esikoisteos Sinun jälkeesi, Max on minusta parhaita kotimaisia romaaneja koskaan, ja olisin halunnut rakastaa tätä yhtä paljon. Niin ei käynyt, mutta en minä tätä myöskään unohda, ja jo nyt odotan seuraavaa. Niin erityinen on tunne ja tunnelma josta käsin Parkkinen kirjoittaa.

(Luin muutaman arvion, ja lähes jokaisessa mainittiin että tämä oli romaani joka oli luettava kerralla. Itselläni kävi juuri toisin, ja luin tätä useamman viikon ajan. Kummallista.)

Share

Kommentoi