Kerro minulle kirja! (ja Lola ylösalaisin)

sivulauseita

En ymmärrä miten tässä on käynyt näin. Minusta on kevään ja kesän aikana tullut hidas lukija. Siis todella. Eikä ainoastaan hidas, vaan myös kärsimätön. Aloitan kirjan, luen kymmenen sivua ja jollen ole täysin ja ehdottoman vaikuttunut jätän kirjan pinoon tai lattialle tai pöydälle (tai kauppaan josta olen sen aikonut ostaa, mutta alun jälkeen muuttanutkin sitten mieleni), ja unohdan sen sitten. Tuosta noin vain.

Pelkästään tässä kuussa kesken ovat jääneet Petri Tammisen Rikosromaani, James Francon Palo Alto, Annelies Verberken Nuku!, Mueenuddin Hunajaa ja tomua, Mazzuccon Mestarin tunnustukset sekä (kolmannen kerran) Katja Ketun Kätilö. Olen minä muutaman lukenut loppuunkin, mutta silti. Ja tähän on olemassa ihan käytännön syitäkin kuten oma kirjoittaminen ja unettomuudesta johtuva yleinen levottomuus, mutta silti. Kaipaan omaa tuttua lukurytmiäni, sellaisia iltapäiviä ja öitä jolloin lukemista ei vaan voi lopettaa vaikka katto ja lattia romahtaisivat.

Siksi minulla onkin pyyntö: kertokaa kirjoja joiden lukemista ette ole voineet jättää kesken. Ei tarvitse olla mitään mestariteoksia tai lempikirjoja, vaan sellaisia joita on vain ihana lukea lukea ja lukea.

 

ps. se saattaa myös olla jokin vielä ilmestymätön

 

 

Itse odotan näitä syksyn kirjoja kovin:

Riku Korhonen: Nuku lähelläni

Monika Fagerholm: Lola ylösalaisin

Marjo Niemi: Ihmissyöjän ystävyys

Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani

 

Share

Kommentit

Noo (Ei varmistettu)

Täälläkin odotetaan uutta Fagerholmia, on odotettu jo viimeisen ilmestymisestä saakka.

Oletko lukenut Anne Swärdin Viimeiseen hengenvetoon? Se oli minulle pitkästä aikaa hengästyttävä ja sydäntä pamppailuttava teos.

Helmi K
sivulauseita

En ole, mutta Kiitos, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Hengästyttävyys on aina hyvä. Kerron sitten miten kävi.

Jenni S.

Sama ilmestymätön olisi ollut minunkin vinkkini, ja se kirja, jota itse odotan syksyltä eniten. 

Ihana tunnustus, että olet jättänyt Kätilön kesken noin monta kertaa! Kaikesta hehkutuksesta huolimatta sekään ei ole kirja, jonka kaikki ahmisivat ihastuneina ja yhdellä kerralla.

Löysitkö muuten Juslinin Fridan & Fridan? Se on ainakin nopealukuinen ja muutenkin kiinnostava, toivottavasti pidät kirjasta. Yksin yhdessä oli kai ihan hieno sekin, mutten enää muista sitä ollenkaan, sen sijaan muistan olleeni Fridasta & Fridasta vaikuttunut.

 

Helmi K
sivulauseita

Jenni! Kävin äsken lukemassa sinun arviosi Kätilöstä, ja siellä oli lopussa ihana omistus, kiitos, puoli vuotta myöhässä :) en tiedä saanko Kätilöä koskaan luettua, alku on joka kerralla ollut niin uuvutavan raskas, ja sinänsä taidokas kieli minulle vain luotaantyöntävä elementti.  Voimakas, rujo ja ruma fyysisyys ja vimma ei oikein koskaan ole minun juttuni, missään taiteessa. Se tuntuu niin asetelmalliselta että jään ulkopuoliseksi. Mutta nyt sun arvion jälkeen haluaisin ehkä sittenkin vielä kerran yrittää. Ehkä.

Frida odottaa vielä kirjastossa. Koska (myös kiitos sinun) löysin hyllystä yhden Toven kirjan josta pian enemmän!

 

 

 

Karoliina

Minulle Herman Kochin Illallinen oli pitkästä aikaa sellainen, että se oli pakko lukea samana päivänä loppuun. Ja nyt tuli mieleen myös Chris Cleaven Incendiary, joka ilmestyy syksyllä suomeksi. Se tuli myös luettua tosi nopsaan. Ja olitkohan sinä lukenut Gaute Heivollin Etten palaisi tuhkaksi? Pitäisit siitä.

Helpottava muuten kuulla, etten ole ainoa, joka ei innostu rujosta, rumasta fyysisyydestä ja vimmasta..

Minna J.
Oisko tulta?

Mä olen ollut samassa kerhossa kesällä, mutta nyt se on ohi! Alotin Kätilön muuten kahdesti ja Hunajaa ja tomua kerran.( Ja monta muuta joita sinä et maininnut.)Kaikki kääntyi kun luin Mike Pohjolan Ihmisen pojan, vaikka se ei ollutkaan minulle  lähellekään täydellistä kirjaa. Päätin ottaa ystävän neuvosta vaarin ja lukea sellaista vaan mistä innostun (ja se on ollut sitten aika helppoja kirjoja juuri nyt). Tiikeriäidin taistelulaulu, Läckbergin uusin (en juurikaan lue dekkareita), Cleavea luin minäkin. Karoliinan Etten palaisi tuhkaksi suosituksesta olisin samaa mieltä.

Helmi K
sivulauseita

Kiitos Karoliina ja Minna! Heivollin romaanista kiinnostuin jo kun se ilmestyi, mutta jostain syystä sen sitten unohdin. Samoin kävi Kochin kanssa. Ensi viikolla aloitan molemmat :)

Helmi K
sivulauseita

Ja nyt aloitinkin Anne Swärdin Kesällä kerran- enkä malta lopettaa lukemista. 

Noo (Ei varmistettu)

Minäkin luen nyt tuota Kesällä kerran. Pidän siitäkin kovasti.

Mary Ann Shafferin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville oli minulle juuri sellainen kirja, joten en jostain syystä millään halunnut laskea kädestäni, vaikka siitä ei missään nimessä lempikirjaani tullutkaan. 

Yhdyn ehdottomasti myös Herman Kochin Illallisen suosittelijoihin, vaikka en sitä ikinä olisi itse muistanut suositella ellen olisi lukenut siitä tuolta ylempää kommenteista.

Helmi K
sivulauseita

Tuosta Kirjallisesta piiristä olen kuullut paljon hyvää. Jotenkin sen nimi on niin kummallinen etten ole osannut päättää onko se hyvä vai huono merkki :) mutta laitan sen nyt luettavien listalle. Kiitos!

Karoliina

Minä luin Perunankuoripaistoksen nyt kesällä ja se oli kyllä mahdottoman suloinen! Se on kirjeromaani, mistä muodosta kaikki ei pidä (minä lähtökohtaisesti pidän), mutta se tekee joka tapauksessa lukemisen aina aika sujuvaksi. Jopa Poikani Kevinin kohdalla.

Jenni S.

Perunankuoripaistos on ihastuttava, samaan aikaan hassu ja opettavainen. Minäkin suosittelen!

Helmi K
sivulauseita

No nyt en mitenkään voi olla Perunankuoripaistosta lukematta :)

Kommentoi