Kirjat joita en ole lukenut

sivulauseita

Katseltiin pienen kanssa Asko Sahlbergin haastattelua (koska koskaan ei ole liian aikaista tutustua Asko Sahlbergiin), jäin jälleen kerran miettimään miten tärkeä kirja Tammilehto minulle on, katse siirtyi kirjahyllyyn, huomasin siellä Sahlbergin esikoisteoksen Pimeän ääni, jäin miettimään sen tarinaa kunnes tajusin etten olekaan lukenut sitä. Katse vaelsi eteenpäin ja näin myös Joyce Carol Oatesin Valon enkelin. Ja Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata. Ja John Irvingin Kunnes löydän sinut.

En uskaltanut katsoa pidemmälle.

Nämä ovat kirjailijoita, joilta olen kuvitellut lukeneeni, no, kaiken. Ja sitten näitä lukemattomia onkin omassa hyllyssäni. Enkä siis tarkoita, että olisin yllättäynyt siitä etten ole lukenut hyllyni jokaista kirjaa. Ei. Yksi rivi on täynnä kirjoja joita minun on tarkoitus lukea, kuten Tuula-Liina Variksen uusin novellikokoelma Että tuntisin eläväni, David Enian Maan päällä, Tuomas Kyrön Kunkku, Zadie Smithin Risteymiä ja John Steinbeckin Torstai on toivoa täynnä. Mutta nämä ovat äskettäin saatuja tai ostettuja.

Eikä siitä ole kuin kuukausi kun järjestin kaikki kirjani uuteen, mielettömän hienoon kirjahyllyyni, ja tarkoituksella sijoitin erikseen ne lukemattomat.

Olen siis kuvitellut lukeneeni kirjoja joita en ole koskaan edes avannut. Toivottavasti en ole myöskään tietämättäni osallistunut kovinkaan moneen näitä kirjoja koskevaan keskusteluun.

Tiedätkö tunteen? 

 

 

Share

Kommentit

Jenni S.

Tiedän tunteen. Tiedän, miltä tuntuu kun kirjan muka uudelleen lukiessaan tajuaa, ettei olekaan lukenut mitä. Tiedän, myös miltä tuntuu lukea muka ensimmäistä kertaa kirja, jonka onkin jo tuttu, tai ostaa kirja, joka löytyykin jo kotihyllystä. :)

Ihania kirjoja sulla sekä oikeasti että muka lukemattomissa kirjoissa!

Jemina
No Sex and the City

Hyvä idea järkätä lukemattomat kirjat ihan erikseen, omalle hyllylleen! Omat kirjahyllyni tosin pursuilevat lukemattomia teoksia niin runsaanlaisesti, että pelkään joutuvani varaamaan niille kokonaisen kaapin tai peräti pari... Ja siinä saattaisi jo tulla suorituspaineita, niiden ollessa niin selkeästi esillä!

Helmi K
sivulauseita

Hahaa, tuo kirjan ostaminen kahteen kertaan on kanssa hyvä. Tai no hyvä ja hyvä :)

Oma lukemattomien hylly on tosiaan kiva, niitä on tällä hetkellä vähän yli 20, eikä ainakaan vielä ole tullut paineita. Katsotaan miten puolen vuoden päästä kun niitä on 50 :)

Kati Toivanen
Kaksi-nolla

Mä komppaan Jeminaa - en halua laittaa kotona luettuja ja lukemattomia erikseen, koska muuten tulee paineita.

Haiku Haikio (Ei varmistettu) http://www.haikuarviot.blogspot.fi/

Vielä pahemmalta tuntuu, kun keskustellaan kirjasta (tai esityksestä), jonka on lukenut (nähnyt), muttei muista siitä mitään. Vasta toisen kuvailemat yksityiskohdat saavat jotain muistumaan mieleen, ja yleensä jotain epäolennaista, kuten missä silloin oli, tai kuinka silloin oli nälkä ja teki mieli kahvia, tai kuinka vierustoveri rapisteli karkkiaskia.
Se on surullisin kohtalo: niin mitäänsanomaton!

Helmi K
sivulauseita

Eieieiei, ei niistä pidä mitään stressiä ottaa! Näyttävät täydellisen huoukuttelevilta omana kauniina rivinään. Ja siten eivät pääse unohtumaan kuten on nyt huomattu. Koska ei kuitenkaan ole aikaa lukea ihan kaikkia kirjoja maailmassa aion tästedes pitää huolen että ainakin luen ne jotka olen hyllyyni laittanut.

Ja voi Haiku, ihan totta! Mutta onneksi sinä et ikinä voisi olla mitäänsanomaton :)

Kommentoi