Laiska ja lempeä

sivulauseita

 

 

Pitkän päivän ilta, pää tulvii sanajärjestyksiä, pilkkuja, poistoja.

Muistan että jääkaapissa on viiniä, soitan ystävälle, hän tulee.

Puhumme, nauramme, puhumme, lähdemme sittenkin vielä ulos, on myöhä ja Töölön kadut tyhjiä ja kauniita.

Vielä yksi ja toinenkin, ilta venyy mutta ei liikaa, hänen kanssaan se on oikeastaan ihme. 

 

Koti on hiljainen, pöydällä kaksi tyhjää lasia ja vedokset, katson niitä hetken, vielä ne ovat tässä, turvassa, katseilta piilossa.

Nukun myöhään, keitän kahvia, syön mysliä, katson Sinkkuelämää. 

Olo on laiska ja lempeä, hidas.

Ennen oli aina näin, sunnuntaisin, laiskaa ja lempeää, krapula kovempi mutta tunnelma sama, päämäärätön, hauskan nuhjuisena iltaa kohti hapuileva.

 

Lähden ulos, kävelen meren äärelle ja lahden ympäri.

Kaupassa on tilaa, haahuilen hyllyjen välissä. Rakastan tätä, ruokakauppoja sunnuntaisin, rauhallisen pysähtynyttä tunnelmaa. On vain minä ja muutama muu vielä enemmän krapulainen, kaikilla koreissa jäätelöä, salmiakkia, sipsejä ja suklaata, sikkuraisia silmiä ja sotkuisia nutturoita, yksi kikattaa ja toinen nojaa otsaa kylmäkaapia vasten.

On hauska leikkiä olevansa samanlainen kuin he, ilman lasta, muistella eilistä iltaa, keskittyä vain itseensä ja omiin mielitekoihin.

Vaippaosastolla näen tutun vuosien takaa, hänellä on rintarepussa vauva, käännyn ympäri, en jaksa, en nyt.

Jatkan matkaa, ohitan lapsen lempipuiston, ikävä kouraisee mutta hyvällä tavalla, luojan kiitos hän on olemassa, tulee illalla kotiin ja syliin, luojan kiitos saan vielä hetken olla näin, istua puistossa lehteni kanssa, leppeässä tuulessa.

 

Nämä illat ja aamut ja päivät, niin vieraat ja silti niin tutut.

 

Share

Kommentit

Naislaif
Naislaif

Muistan tunteen kaupan hyllyjen välissä. Piiloutumista, koska ei jaksa. 

Käytän vieläkin, mutta harvemmin. Olen lienee ehjempi ja osaan puolustautua muillakin keinoin. 

Hyvä kikka kuitenkin. 

Helmi K
sivulauseita

Ymmärrän tuon, mutta tällä kertaa syy oli arkisempi, en vaan jaksanut puhua lapsista, ei sopinut hetkeen(i).

Naislaif
Naislaif

Näin ymmärsinkin :)

Tulipa vain mieleen vahvana tuo piiloutumisen tunne. Aina ei tarvitse olla elämää suurempaa syytä. Riittää vain arki tai hiljainen olo. 

Onneksi on piilopaikkoja moneen tarpeeseen ;)

Oo ihana teksti! Ihan samoja keloja pyöriteltiin tänään täälläkin, miinus se lapsi.

Helmi K
sivulauseita

Kiitos! Miten hyvä että sunnuntaiden lempeys on ulottunut sinnekin.

Kommentoi