Minä kätkin sen häpeän piiloon, enkä kertonut kellekään

sivulauseita

 

Jokainen lapsi on viaton ja puhdas syntyessään

katseessa viisasta ikuisuuden pölyä.

 

Vain hetken on ihminen liaton

kunnes rypee jo virheissään,

niin häpeää, häpeää itkee jo älyä.

 

Minä kätkin sen häpeän piiloon

enkä kertonut kellekään,

muina miehinä jatkoin taakkani kanssa vain matkaa.

Se sydämessä hiljaa paisui kuin viilitynnyri mäskeissään

sienirihmaston lailla se kasvatti lisää häpeää,

 

ja sieltä tihkuu häpeää, häpeää kipeää häpeää,

joka estää vapautumasta ja pitää kaiken sisällään.

Voi tätä häpeää, häpeää, häpeää

joka estää rakastamasta ihmistä itseään.

 

Mä voin hävetä rumia juuria

ja hävetä juurettomuutta,

tätä tyhmyyttä, laiskuutta ja saamattomuutta,

ja köyhyyttä, työttömyyttä

tätä riittämättömyyttä,

rumuutta, arvottomuutta ja poikkeavuutta,

 

ja ylitse läikkyvää iloa,

öisiä sekavia tiloja,

lihan ja viinin himoa,

riippuvuutta.

 

Voin hävetä typeriä sanoja

ja paskamaisia tekoja

itseni vihaamista ja rakastamista.

 

Voi tätä häpeää, häpeää, häpeää

tätä ehtaa suomalaista, joka kaiken myrkyttää.

Tätä ikuista häpeää, häpeää kipeää häpeää

joka estää rakastamasta ennen kaikkea itseään

 

Aatami kultani Aatami,

sanoi Eeva nyt mennään puskaan

piiloon tätä kauheaa alastomuutta!

Tuli jumala polkua pitkin

sanoi ette te minua fuskaa,

hyvästi paratiisi, 

tervetuloa!

 

 

Sen lisäksi, että tanssiminen on vapauttanut minussa henkisiä ja fyysisiä asioita ja muureja ja täyttänyt minut uudenlaisella riemulla ja rytmillä, on se tuonut elämääni myös musiikkia johon tuskin muuten olisin tullut tutustuneeksi.

Häpeää on Tuure Kilpeläisen kappale jonka sanat tekevät oivaltavuudessaan minut niin onnelliseksi, että itkettää. 

Sen lisäksi sen sävel synnyttää halun harjoitella askeleita, hyppyjä ja piruetteja.

 

Tulen muistamaan tämän kevään sellaisena, jolloin jotain aivan uutta tuli vastaan, otti syliin ja nosti kevyesti ilmaan.

Keväänä, jonka tanssi pelasti.

 

Share

Kommentit

Naislaif
Naislaif

Oman elämän häpeästä irti päästäminen vapauttaa. Voi kuinka olekaan hävennyt. 

Minut vapautti kirjoittaminen. 

Onnea tanssista ja onnea ymmärryksestä :)

Helmi K
sivulauseita

Niinhän me kaikki. Mutta onneksi vapautuminen no mahdollista. Ainakin joinain päivinä :)

Nica
Klassikko viikossa

Oi vau, ihana. Jäi mieleen, kun kuulin jokunen päivä (vai viikko?) sitten ratikassa parin naisen keskustelun, jossa ylistettiin tyypin sanoituksia. No eivät olleet väärässä selvästi.

Helmi K
sivulauseita

Minustakin! Ja ei, eivät olleet.

Kommentoi