Sen piti olla ihan tavallinen torstai

sivulauseita

 

Sen piti olla ihan tavallinen torstai mutta.

Vastasin puhelimeen ja vain muutamassa minuutissa kahden vuoden työ keikahti ihan toiseen asentoon.

Ensin ahdisti, sitten itketti. Pelotti etten pysty, etten osaa, etten tiedä miten.

Mutta sitten aloin ymmärtää että miksi, ja tunsin miten jotain alkoi tapahtua.

Tuli ilta, ja siitäkin ihan toisenlainen kuin suunniteltu.

Tuli viikonloppu, ja minä kuljin vaikka missä mutta oikeasti olin jossain ihan toisaalla, mieleni sopukoissa, piilossa, etsimässä.

 

 

Tämä kummallinen, ihana, kauhea, aaltoileva työ.

Siitä on jo kahdeksan vuotta kun ensimmäisen kerran uskalsin ajatella että ehkä, ehkä tämä tosiaan on totta, jos ei ihan vielä niin pian, tarinani saa kannet suojakseen, se löytää muodon ja lukijan, ehkä toisen ja kolmannenkin.

Kahdeksan vuotta ja joka päivä minä tiedän vähän enemmän, ja vähemmän. Se yllättää, tönäisee sijoiltaan, luo epävarmuutta ja itsevarmuutta, muistuttaa siitä ettei ikinä voi tietää mitä kulman takana odottaa.

Tätä tarinaa on kohta kaksi vuotta takana ja taas minä olen alussa. En samalla tavalla kuin silloin toukokuussa 2014 kun ensimmäisen lause ilmestyi paperille ja minä tiesin että taas on mentävä, mutta alussa silti.

Jos osaisin minä kertoisin miten jännittävää tämä on, miten kiehtovaa nähdä jokin niin tuttu, kaksi vuotta hiottu ja rakennettu, ihan uudessa valossa. Miten pelottavaa. Miten hurjaa on huomata mielen asettuvan uuteen asentoon, vetävän sanoja kohti jotain uutta.

Levottomasti, päättäväisesti minä olen olemassa, ja kirjoitan.

 

 

Share

Kommentit

Saranda
Tyhjä ajatus

<3 huuuh tuli ihan kylmiä väreitä!

Helmi K
sivulauseita

No huuuh, toivottavasti hyviä sellaisia :) mullakin on niitä mennyt aikalailla viime päivinä mutta just hyvällä tavalla.

Kommentoi