think outside the lines

sivulauseita

Olen viime aikoina yrittänyt kovasti astua epämukavuusalueelle. Ei ole ensimmäinen kerta, mutta nyt olen yrittänyt oikein tosissani.

Olen kustannustoimittajan pyynnöstä rikkonut tuttua rytmiä ja rakennetta, lyhentänyt lauseita ja vaihtanut pilkkuja pisteiksi. Silloinkin kun olen ensin kynsin ja hampain pitänyt niistä kiinni, sitten luovuttanut, ja salaa huomannut että näinhän tämä toimii paremmin.

Olen kirjoittanut rumasti ja pahasti, rumilla sanoilla pahoista ihmisistä. Kauniissa lauseissa ja lempeissä tunnelmissa kun on hyvä kellua, kietoa ne itsensä lähelle ja tarinan suojaksi, mutta kelluminen on hyväksi vain hetken, on mentävä myös eteenpäin, ja alaspäin, pinnan alle.

Olen juossut vähän lujempaa ja vähän pidemmälle kuin ennen.

Olen vihdoin tarttunut kirjaan jonka kirjoittajaa jostain tuntemattomasta syystä pidin itselleni täysin sopimattomana (siis tylsänä) mutta joka onkin vähitellen osoittautunut nerokkaaksi, ihmeelliseksi ja yhdeksi parhaista pitkään aikaan. (Tästä lisää myöhemmin.)

Olen taas tarttunut kameraan vaikka jo kerran päätin että se on turhaa koska en kuitenkaan koskaan ole tarpeeksi hyvä.

Olen suunnitellut asioita pitkälle eteenpäin, uskaltanut venyttää ammatin rajoja ja sanoa ääneen että ehkä kirjoittaminen ei ole ainoa asia maailmassa jota osaan, jota haluan tehdä, jossa voin onnistua. Ja kas kummaa, kirjoittaminen on tämän ansiosta vain vapautunut.

Varmaan minä itse myös.

Koska eräänä iltana tunsin että kaikki on ollut mukavaa jo pitkän aikaa. Ja hyvä niin, mutta hyvästä täytyy ottaa kaikki irti, sen tuomasta voimasta ja ilosta, astua sinne epämukavuusalueelle. Kirjoittaa, ajatella ja juosta toisin. Rajojen ulkopuolelle.

(photo Pinterest/Kelsey Hannah)

Share

Kommentit

MM
Maijan matkassa

Vau.

Mrs. K.

Ihanan lohdullista tekstiä ja kaunista.

Helmi K
sivulauseita

Hei, kiitos, te molemmat.

Kommentoi