while we're young

sivulauseita

- For the first time in my life, I've stopped thinking of myself as a child imitating an adult. 

- You feel that way too?

 

Nelikymppiset Josh ja Cornelia ystävystyvät parikymppisten Jamien ja Darbyn kanssa. 

Josh ja Cornelia ovat lapsettomia, suhteellisen onnellisia, hieman paikalleen jämähtäneitä. Jamie ja Darby asuvat varastohallissa, keräävät vinyylilevyjä ja vhs-elokuvia, tekevät itse jäätelöä ja lähtevät vielä jatkoiltakin jatkoille.

Josh on dokumenttiohjaaja ketä Jamie suuresti ihailee. Yhteinen elokuvakin alkaa rakentua.

Jos ja Conrelia eivät oikeastaan pode ikäkriisiä, eivät siinä mielessä että haluaisivat olla parikymppisiä, mutta ihastuvat silti siihen mahdollisuuksien, vapauden, rajattomuuden ja innotuksen täyttämään elämään jota nuoret elävät.

Alkuhuumaan jälkeen erot sukupolvien välillä alkavat luonnollisesti hahmottua.

Ohjaaja Noel Baumbach on jo saanut uuden-woody-allenin viitan harteilleen, eikä syyttä; kokonaisuus kun syntyy New Yorkin kaduista ja kahviloista, ystävien ja parisuhteiden analysoinnista, nokkelana ja riemukkaana virtaavasta dialogista. While We're Young muistuttaakin Allenin varhaisista elokuvista, siinä on sellaista ilmavuutta, hauskuutta ja surumielistä keveyttä jota Allenin uusissa elokuvissa ei enää ole.

Baumbachin edelliset elokuvat, The Squid and the Whale, Greenberg ja Frances Ha, olivat tarkkoja ja hyviä myös, mutta tässä ote on vielä varmempi.

Pidin tästä elokuvasta paljon. Se ei ehkä ollut täydellinen, mutta jotenkin niin vaivaton ja vaivihkaa hauska, että hykertelen vähän yhä.

 

Ennen elokuvaa kuuntelin toisella korvalla aulassa muutaman nuoren, ilmeisesti uuden kesätyöntekijän juttelua. Eilinen ilta oli venähtänyt, unta ei ollut kertynyt kuin pari tuntia, toinen oli tullut jatkoilta suoraan töihin. Silti he näyttivät kovin raikkailta, suloisilta, mitä nyt vähän silmät sikkurassa ja hiukset pörrössä. He näyttivät niin, no, nuorilta. Mietin millaista se olisi, edessä kokonainen loputon kesä, valoisat yöt, polkupyörät, kalliot ja uimarannat, ainoana velvollisuutena myydä lippuja elokuviin viitenä päivänä viikossa kahdeksan tunnin ajan. 

Ja ei, en minäkään haluaisi olla enää parikymppinen, mutta silti. Voisihan sitä vaikka pari viikkoa kokeilla, kesällä.

Share

Kommentit

Kuvaputkessa

Tämä oli positiivinen yllätys! Myönnettäköön, että Stiller arvelutti aluksi, mutta mitä vielä. Hauska ja napakka pätkä + toimivat Allen-vibat.

Kommentoi